Arwidsson, Adolf Ivar

Arwidsson, Adolf Ivar

1791–1858. Historioitsija, kirjailija. Dosentti Turun Akatemiassa, siirtyi erottamisensa jälkeen Ruotsiin. Tukholman kuninkaallisen kirjaston hoitaja 1843.

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1858
Veteranen. Poetisk kalender. Utgifven till förmon för 1808 års medellösa krigare. H:fors 1858. [Veteraani. Runokalenteri. Julkaistu vuoden 1808 sodan varattomien sotureiden hyväksi. Helsinki 1858.]   On kohtuullista, että aloitamme tämän joulunalusnumeron joululahjoilla, ja kalenterista on jo tullut harvinainen joululahja. Ilahduttavaa on myös kertoa, että harvinainen lahja on ulkonäöltään oikein kaunis. Suuria asioita ei voi kalenterilta odottaa. Tuollainen lahja on pikku juttu seurapiirikonserteille, joissa jo tunnetut kyvyt esiintyvät antaakseen kokonaisuudelle ryhtiä, ja aloittelijat ja...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1861: Artikkelin ”Suomen olot ja Ruotsin lehdistö” johdosta

Päivämäärä: 
1.7.1861
Tämä artikkeli on nostattanut sanomalehtikritiikin myrskyn, joka kuten tavallista perustuu väärinkäsityksiin, vääristelyyn, kieroihin tulkintoihin ja valheisiin. Ei kannata nähdä vaivaa niiden takia, jotka vielä tavailevat historian ymmärtämiseksi välttämättömiä aakkosia, niiden takia, jotka eivät ymmärrä, että historia on kansakuntien historiaa ja että syyllisyys lankeaa silti yksilöiden kannettavaksi. Litteraturbladetin lukijat lienevät vakuuttuneita siitä, ettemme me koskaan voisi kunnioittaa sitä nurinkurista oppia, ettei julkisuuden henkilöiden julkisia toimia saisi arvostella. Olemme ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Mitä Porthan oli

Päivämäärä: 
1.9.1861
Henrik Gabriel Porthan oli Turun yliopiston professori. Hän oli syntynyt 9. marraskuuta 1739, tuli kaunopuheisuuden professoriksi 1777, oli tämän viran ohessa yliopiston kirjastonhoitaja ja kuoli 10. maaliskuuta 1804. Professorin asema oli tuohon aikaan merkittävämpi kuin nykyisin; professorina kunnostautuminen saattoi olla suhteellisesti helpompaa; ansioituminen professorina Porthanin tasoisesti on kuitenkin kaikkina aikoina vaikeaa. Omana aikanaan hän ei johtanut pelkästään yliopiston ulkonaisia asioita, vaan loi myös pitkälti sen hengen. Ensiksi mainitussa mielessä Porthan näyttää saavut...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Tämän lehden vuoden takainen uudenvuodentervehdys

Päivämäärä: 
1.12.1861
Koska tilanne sen sallii, julkaistaan tässä artikkeli ”Uusi vuosi 1861”, jota ei saatu julkaista tämän vuosikerran tammikuun numerossa. Se julkaistaan täysin muuttamattomassa asussa, vaikka nyt olisi toki voitu sanoa selvästi yhtä ja toista sellaista, mihin silloin voitiin vain vihjata. Historiallisessa todellisuudessakaan mikään ei ole muuttunut, vaikka eräillä tahoilla maailmassa, esim. Pohjois-Amerikassa olot ovat muuttuneet tavalla, joka ei ollut vuoden alussa ennustettavissa. Näistä puutteista huolimatta toimitus toivoo, ettei artikkelin lukeminen olisi aivan hyödytöntä. Lukija suvaitk...
Paikat: 

Lausunnot suomen kielen kysymyksessä, konsepti

Päivämäärä: 
30.12.1864
1. Herra prokuraattorin ehdotus, että oikeustieteellisen tiedekunnan ylimääräisen opettajan tulisi luennoida ja panna toimeen julkisia kuulusteluja siviili- ja rikosoikeudessa, asettaa tämän virkamiehen velvollisuudeksi kahden professorin ja yhden lehtorin tehtävät. Ei käy ilmi, miksi kyseinen opettaja ei luennoisi [myös] kansantaloutta, kameraalilainoppia jne. Julkiset kuulustelut ovat, kuten tiedetään, seremonia. Jos opettajalla ei ole oikeutta antaa arvosanoja, on sillä vielä vähemmän merkitystä.   2. Yliopiston konsistorissa pidetystä pöytäkirjasta käy ilmi, miten sisällöttömiä ovat ne ...
Paikat: 

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Muistelmanluonteisia muistiinpanoja

Päivämäärä: 
30.12.1876
I. Tie senaattiin   Minulla oli jo varsin kauan ollut onni saada osakseni vapaaherra K. J. Walleenin hyväntahtoista huomiota. Tämän yhteyden auttoi ehkä alkuun hyvä ystäväni, myöhemmin lehtorina toiminut Karl Backman, joka toimi perheessä kotiopettajana. Lyseossa pidin paljon hänen [Walleenin] pojastaan Edvardista, joka oli tuolloin koulun priimus ja jonka kanssa jouduin kurin valvojana sen takia pitämään lähemmin yhteyttä. Myöhemmin annoin tunteja myös nuoremmalle pojalle Alfonsille, joka oli erään ns. ylioppilastehtaan oppilas. Vapaaherra Walleen oli kustavilaisen ajan perinteisiin juurtu...

Johan Oskar Immanuel Ranckenille

Päivämäärä: 
22.4.1877
H:gissä 22.4.1877   Suuriarvoinen Herra Lehtori ja Ritari.    Suokaa anteeksi, että olen jättänyt arvoisan kirjeenne vastaamatta näin pitkään. En kuitenkaan vielä tiedä, mihin tämä pitää lähettää. Luentoilmoituksesta kuitenkin havaitsen, että Hra Lehtori on vielä Helsingissä. Olette tervetullut käymään luonani, mieluimmin illalla klo ½ 8:n jälkeen, vaikka olen yleensä tavoitettavissa myös aamupäivisin klo 9–12. Lähetän kuitenkin takaisin Arwidssonin kannanotot. Niistä näkyy, että ne ovat hänen nopealiikkeisen mielensä tuotteita. Tiedän, että hän on aina ollut hyvä ystäväni, johon olen myös ...
Paikat: