Qvanten, Emil von

Qvanten, Emil von

1827–1903. Suomalainen runoilija ja kirjailija. Osallistui Ruotsin valtiopäiville 1859–63. Kirjailijanimi ”Peder Särkilax”, ”Pietari Särkilahti”.

Kallavesi nro 19, Saiman liite, 24.12.1846

Päivämäärä: 
24.12.1846
Vastine Eräs quidam on anonyymina niin kuin aina esittänyt Helsingfors Tidningarissa joukon vastalauseita meidän eräistä kotimaisista runoista esittämiemme arvioiden johdosta. Huomautuksiksi niitä ei oikeastaan voi kutsua, koska kirjoittaja on katsonut todistelun turhanpäiväseksi ja sanoo puhuvansa ainoastaan ”makunsa” perusteella. On selvää, että tämän ”maun” täytyy olla hyvin tietoinen omasta varmuudestaan, sivistyneisyydestään ja totuudellisuudestaan, kun se on tuntenut velvollisuudekseen astua tällä tavoin yleisön eteen. Me taas ihmettelemme sitä naiiviutta, jota ”maku” osoittaa vakuute...
Paikat: 

Prokuraattorille, konsepti

Päivämäärä: 
31.12.1846
[vuoden 1846 lopussa] Minun on pakko jälleen valittaa Jalosukuiselle Hra Prokuraattorille, Salaneuvokselle ja Ritarille, joka toimii Hallitsijan kaikkein armollisimmin nimittämänä maan lakien ja laillisten menettelytapojen oikean noudattamisen valvojana, siitä yhä jatkuvasta laittomasta menettelystä, johon ryhtymistä Kuopion läänin kuvernööri, jalosukuinen Adolf Ramsay on pitänyt sopivana toimiessaan julkaisemani sanomalehden Saiman sensorina. Minun on pakko näin toimia, koska kukaan kansalainen ei saa välinpitämättömästi seurata sivusta lain selvää rikkomista, koska sananvapaus on niin pyh...

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1858: Suomalaiset siirtolaiset Ruotsissa

Päivämäärä: 
1.2.1858
Lukijaa ehkä hämmentävä otsikko saa selityksensä alempana. Kun saimme tässä numerossa julkaistut säkeet Nervanderin kuolinpäivänä, ensimmäisenä tunteena niitä lukiessamme oli luonnollisesti henkiin herännyt suru ja kaipaus. Siihen sekoittuivat mietteet siitä, miten vähän jopa lahjakkaimman yksilön elämällä ja pyrinnöillä on merkitystä siellä, minne Kaitselmus on sijoittanut hänen kehtonsa ja hautansa ja niiden väliin viitoittanut lyhyen uran maankamaralla, joka vielä kuuluu erämaahan, ja kansassa, jolle hengen työ on vielä lapsen heikkoa yritystä nousta omille jaloilleen, missä yleinen henk...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1858
Veteranen. Poetisk kalender. Utgifven till förmon för 1808 års medellösa krigare. H:fors 1858. [Veteraani. Runokalenteri. Julkaistu vuoden 1808 sodan varattomien sotureiden hyväksi. Helsinki 1858.]   On kohtuullista, että aloitamme tämän joulunalusnumeron joululahjoilla, ja kalenterista on jo tullut harvinainen joululahja. Ilahduttavaa on myös kertoa, että harvinainen lahja on ulkonäöltään oikein kaunis. Suuria asioita ei voi kalenterilta odottaa. Tuollainen lahja on pikku juttu seurapiirikonserteille, joissa jo tunnetut kyvyt esiintyvät antaakseen kokonaisuudelle ryhtiä, ja aloittelijat ja...
Paikat: 

Litteraturbladet nro 4, huhtikuu 1859: ”Duncker ja hänen ympäristönsä” -kirjan ns. kriitikot

Päivämäärä: 
1.4.1859
Maassamme ei ole tavatonta nähdä jokaisen raukan, joka juuri ja juuri kykenee rustaamaan muutaman sanomalehtirivin, kohtelevan rikollisena erinomaisen nerokasta ja harvinaisen taitavaa miestä joka, on elämänsä ajan uutterasti työtä tehden ja jalon ja ylevän henkensä ansiosta saanut nuo lahjansa kantamaan hedelmää, rikollisena, joka ei muuta ansaitse kuin tulla pyyhityksi pois kirjoittajien joukosta. Hän saa kiittää onneaan, jos sellaisessa hyökkäyksessä vielä säilyttää hivenen kunniaansa ja mainettaan. Annettakoon anteeksi, jos loukattu hienotunteisuus, kuten se joka esimerkiksi pani pahaks...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Uusinta kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1859
Koska seuraavaa numeroa tuskin ehditään julkaista ennen joulua, arvelemme että meidän on kustantajien ja lukijoiden hyödyksi syytä mainita tässä vielä pari äskettäin ilmestynyttä teosta.   Juridisk handbok för medborgerlig bildning, af Johan Philip Palmén. H:fors 1859. [Oikeustiedon käsikirja kansalaissivistystä varten, kirj. Johan Philip Palmén. Helsinki 1859.]   Tämän teoksen tavoite on tärkeimpiä, mitä kukaan kirjoittaja voi osalleen ottaa. Sen tarkoituksena on nimittäin olla maan kaikille kansalaisille oppikirja heidän kansalaisoikeuksiensa ja -velvol­lisuuksiensa tiedoissa. Eikä tekijä...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1863: Sota vai rauha Suomelle

Päivämäärä: 
1.5.1863
Kun isänmaan tulevaisuus monella taholla asetetaan hirvittävän kevytmielisesti alttiiksi, pitäisi jokaisen rehellisen miehen velvollisuus olla yrittää kykyjensä mukaan estää uhkaavia onnettomuuksia. Kirjoitan sanani siinä uskossa, että ne kykenevät valaisemaan maanmiehiäni maamme tämänhetkisestä tilanteesta. On ihmisiä, jotka tulevat selittämään ne milloin minkin kunniattomien vaikuttimien aiheuttamiksi. Mutta heidän alhainen ajattelutapansa ei estä kunnian miehiä ajattelemasta, että olen sanonut sen, mitä pidän totuutena. Maamme tämänhetkinen tilanne on lyhyesti sanoen seuraava: Sota vai r...
Paikat: 

Johan Wilhelm G:son Snellmanille

Päivämäärä: 
8.5.1863
Hki 8.5.1863   Rakas Veli!    Minulla on murheellinen syy kirjoittaa jälleen. Tällä hetkellä ovat vaakalaudalla sota ja rauha. Sota on yhtä todennäköinen vaihtoehto kuin rauhan säilyminenkin. Kehota tästä syystä kaikkia vakuuttamaan laivansa sodanvaaran varalta. Kahden viikon kuluessa päätetään, onko täälläkin ryhdyttävä puolustusta valmistelemaan. Kaikki on valmiina sitä varten: rahat – tietysti lainoja, aseet ja tavaravarastot. Tässä epävarmassa tilanteessa on arvioitu, että täältä Suomesta Keisarille lähetettävät adressit voisivat vaikuttaa ratkaisevasti Ruotsin – ja sen kautta Ranskan –...
Paikat: 
Asiat: