Historia

Historia

Freja nro 20, 10.3.1840: Yhteiskunnallisten uudistusten periaatteesta

Päivämäärä: 
10.3.1840
Yleisen kielenkäytön mukaan on viimeisen puolen vuosisadan poliittisissa uudistuksissa erotettu toisistaan teorioihin nojaava uudistus ja maan historiaan perustuva uudistus. Politiikassakin on näin syntynyt historiallinen koulukunta. Äärimmillään se on tuominnut jokaisen uuden yhteiskuntajärjestyksen yrityksen kumoukselliseksi ja pelkästään tuhoisaksi. Ranskan vallankumouksen tulokset vaikuttivat suuresti tähän koulukuntaan. Sen kauhuihin on voitu näet jatkuvasti vedota: ne ovat ilmeisiä seurauksia niin kutsuttujen uusien aatteiden istuttamisesta yhteiskuntarakenteeseen. Vielä silloin kun E...
Henkilöt: 

Fredrik Cygnaeukselle ja Bengt Olof Lillelle

Päivämäärä: 
1.7.1840
Veli Cygnaeus!   – Toissapäivänä sain pitkän epistolan troglodyyttien maasta ja istuuduin sangen innokkaana sitä lukemaan. Mutta kun olen viime aikoina tottunut lukemaan vain ruotsia, tuntui epistolan tulkitseminen hieman vaikealta; tästä pulmasta kuitenkin onneksi selvisin kaikenlaisten todennäköisyyspäätelmien ja muiden kielitieteellisten temppujen avulla. Tämä vei kuitenkin vain ojasta allikkoon, kuten on tapana sanoa. Sillä kaikki vaivannäköni johti minut vain muutamiin ilmaisuihin, joiden sanomista valheiksi ei voitane pitää epäkohteliaana. Ensiksi se, että kirje tavoittaisi ”honoratis...
Paikat: 
Termit: 
Kirjeenvaihto: 

Freja nro 92, 93 ja 96, 25.11., 26.11. ja 7.12.1841: Katsaus Saksan nykyisiin poliittisiin ja uskonnollisiin pyrkimyksiin

Päivämäärä: 
25.11.1841
I Koska olemme tämän lehden aikaisemmassa numerossa (nro 79) kertoneet lukijalle tästä artikkelista, säilytämme ylle merkityn otsikon senkin uhalla, että artikkelin sisältö ei ehkä lukijan mielestä täysin vastaa otsikkoa. Jos lukija haluaa viittauksen näiden kirjoitusten pääsisällöstä, niin sanottakoon yksinkertaisesti, että pyrimme osoittamaan, miten Saksan itsenäisen poliittisen olemassaolon lisäksi myös germaanisen sivistyksen kehitys riippuu uskonpuhdistuksen avaaman uran johdonmukaisesta noudattamisesta. Johdonmukaisuus sisältyy siihen, mitä olemme sanotussa numerossa kuvanneet uskonno...

Saima nro 2, 11.1.1844

Päivämäärä: 
11.1.1844
Työtätekevien luokkien historia Työtätekevien luokkien historia on jotain niin uutta, että joku voisi luulla otsikkomme tarkoittavan pikemmin näitä luokkia varten kirjoitettua yleistä historiaa kuin kertomusta, jonka sankareita ne itse ovat. Tähän asti historia on ollut kuninkaitten, ritareiden, aatelin ja papiston historiaa. Vähitellen myös uskonto, tiede ja kaunokirjallisuus ovat saaneet oman paikkansa sen kuvagalleriassa hallitsijanvaihdosten, sotien ja kapinoiden rinnalla. – Sen sijaan kauppa, käsityö ja maanviljely tai niiden harjoittajat eivät ole historiantutkijoita juuri askarruttan...
Termit: 

Kallavesi nro 2, Saiman liite 9.10.1845

Päivämäärä: 
9.10.1845
Kotimaista kirjallisuutta Suuren yleisön keskuudessa ”Suomen” artikkeleista kiinnostavin on epäilemättä Castrénin ”Om Savolotscheskaja Tschud”. Castrén selvittää siinä niitä merkkejä suomalaisten muinaisista vaelluksista, joita hän on löytänyt Euroopan puoleisen Venäjän pohjoisosista. Hänen todistelunsa antaa uutta tukea sille käsitykselle, että tsuudit eivät asuttaneet vain niitä seutuja, joilla yhä elää suomensukuisia heimoja, permiläisiä, votjakkeja, syrjäänejä, samojedeja, vepsäläisiä ja karjalaisia (Arkangelin kuvernementissa), vaan he elivät myös niillä seuduilla, jonne slaavit olivat...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, toukokuu 1847: Suomen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.5.1847
Suomen Historia, kertoi lyhykäisessä järjestyksessä Joh. Fredr. Kajaani, Kirkkoherran Apulainen Siuntiolla. 1 Osa – Helsing. 1846 (hinta 50 hopeakopeekkaa)   Olen kovin iloinen voidessani esiintyä tässä lehdessä ensi kerran yllä mainitun teoksen arvostelijana. Näin laajan ja näin tieteellisessä hengessä kirjoitetun teoksen julkaiseminen suomenkielisessä asussa on aivan poikkeuksellista nykyoloissa. Kun teos vielä on merkittävin esitys aihepiiristään, on sen esitteleminen senkin vuoksi erityisen suuri ilo. Meidän maassamme on varmaan vielä turhaa toivoa, että maamme asukkaista kansalainen, j...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, kesäkuu 1847: Suomen historia.

Päivämäärä: 
1.6.1847
Handlingar till upplysning af Finlands Häfder, julkaissut Adolf Ivar Arwidsson. Osa 1. Tukholma 1846. (hinta 1 rupla 12 kop. hopeassa)   Kukapa suomalainen ei tuntisi tämän maanmiehemme nimeä eikä liittäisi siihen ajatusta uupumattomasta pyrkimyksestä Suomen ja sen kirjallisuuden hyödyttämiseen? Kokoelmalla, jonka tässä esiteltävä julkaisu aloittaa, hra Arwidsson on antanut uuden osoituksen tästä innostaan, jonka epäitsekkyyttä vain korostaa se seikka, että tällaiset työt saavat vain harvoin kustannukset ja vaivannäön korvaavan menekin. Mukaan liitetty tilaajaluettelo osoittaa kuitenkin, et...
Paikat: 

Johanna Lovisa Snellmanille

Päivämäärä: 
16.8.1847
Frankfurt am Main 16.8.1847   Pikkuiseni, rakas Muoriseni    Pelkään että minä viime kirjeessäni unohdin mainita sekä paikan että päivän. Kirjoitinkin sen kyllä suurella kiireellä ja suurella ilolla kirjeaarteestani – Leipzigissa 14. elokuuta. Olen kaiken kaikkiaan Helsingistä lähdön jälkeen kirjoittanut Riiasta, Berliinistä, Dresdenistä ja Leipzigista; ja koska olen aina itse vienyt kirjeen postiin, toivon, että ne ovat asianmukaisesti saapuneet pikku Vaimoni käsiin. Molemmat viime kirjeet olivat vailla matkakuvausta. Niinpä se seuraa tässä. Mutta karttaa sinä kyllä tarvitset, pikkuiseni. ...
Kirjeenvaihto: 

Johanna Lovisa Snellmanille 4.9.1847, konsepti

Päivämäärä: 
4.9.1847
[Pariisi] 4. syyskuuta   Rakas, hellästi kaivattu pikku Vaimo!    Kohta on kulunut jo kaksi viikkoa siitä kun kirjoitin Sinulle. Ja taitaa kulua vielä lähes viikko, ennen kuin saan tämän kirjeen lähetetyksi. Älä silti luule, että olen tällä välin unohtanut Teidät, minun rakkaani. Ei kulu yhtäkään päivää, etteivät ajatukseni kävisi usein Teidän luonanne. Mutta huoleni on tänä aikana ollut vähäisempi, koska Sinun kirjeesi ja tieto teidän hyvinvoinnistanne ovat olleet minulle suurena lohtuna, ja koska niin monet uudet vaikutelmat ovat täällä vyöryneet ylleni, ja minun on ollut joka päivä pakko...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä: 
1.1.1848
I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...