Atterbom, Per Daniel Amadeus

Atterbom, Per Daniel Amadeus

1790–1855. Ruotsalainen runoilija, filosofi ja esteetikko. Ruotsin Akatemian jäsen 1839.

Svenska Litteratur-Föreningens Tidning nrot 28 ja 29, 13.7. ja 20.7.1836: P. D. A. Atterbomin kirjoituksia. 1. osa, arvostelu

Päivämäärä: 
31.12.1836
Myös otsikolla: Tutkimuksia filosofian historiasta ja järjestelmästä jne. Upsala, Palmblad & C. 1835. 552 sivua. 8:0.   On olemassa arvosteluja, joita voidaan hyvin verrata akateemisten väitösten yhteydessä tavallisiin oppositiones honoris gratia [kunnian vuoksi esitettyihin vastalausumiin]. Niitä edeltää ja seuraa, kuten tunnettua on ja Herbart on maininnut, tilaisuuteen sopivia puheita, joiden aiheet ovat suunnilleen seuraavan Agreliuksen aritmetiikan ylistysrunon kaltaisia.   ”Herra Agrelius tehnyt on nyt kauniin mestariteoksen; sillä minun ja muiden mielestä tämä teos on aivan verra...

Freja nro 97, 6.12.1839: Hegel Fyrisjoen rannalla

Päivämäärä: 
6.12.1839
Ruotsin kirjallisille lehdille ja aikakauskirjoille on aina ollut ominaista, että kun suinkin on ollut aihetta mainita Hegelin nimi, ne ovat hyökänneet hänen oppinsa kuivaa dialektiikkaa ja rationalismia vastaan ja tuominneet sen egoistiseksi, mutta samalla sellaiseksi, että se tuhoaa täysin yksilöllisyyden ja kristillisyyden. Skandia, Litteraturföreningens Tidning ja Eos ovat enemmän tai vähemmän huomattavien nimien turvin jaelleet ylimielisen rohkeina näitä sankarillisia tuomioitaan. Edes Upsalan ja Ruotsin suuri G. ei ole epäröinyt näyttää tässä esimerkkiään; se onkin johdonmukaista henk...
Termit: 

Carl Johan Bergmanille

Päivämäärä: 
29.5.1840
Tukholma 29.5.1840   Herra Ylioppilas C. J. Bergman  Upsala   Kelpo Veli!   Sain Lenströmiltä eilen kirjeesi ja kiirehdin ilmoittamaan ne tiedot, jotka pystyn antamaan. Päivittäin eli jokaisena postipäivänä olen odottanut Suomesta tietoja Helsingin ylioppilaskunnalta (tai promovendeilta) Upsalan ylioppilaskunnalle tulevasta erikoiskutsusta. Sen mukana pitäisi sitten olla ohjeet passimenettelystä. Asia on jo pantu vireille ja odotan hyvää lopputulosta yhtä suuresti kuin toivon sitä isänmaaparkani hyväksi. Mutta vaikka kaikki tämä jäisikin tulematta eivätkä asianomaiset kehtaisi ilmaista asia...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Zacharias Haeggströmiltä

Päivämäärä: 
6.1.1843
Tukholmassa 6.1.1843   Suuresti kunnioitettu Rakas Veli!    Tieto siitä, että olet hyvin ja onnekkaasti päässyt perille, oli meille tärkeintä, ja sen odotus alkoi käydä meille hieman pitkäksi, kun vasta Thalinilta ja sitten sinun hyvin tervetulleesta marraskuun 28. päivän kirjeestäsi saimme sen iloisen tiedon, että olit todellakin Arvidin ennustuksen mukaisesti päässyt onnellisesti perille 26. päivänä – siis kuitenkin vain 3 päivää virkavapauskauden päättymisen jälkeen. – Jumalalle kiitos, että Sinä olet nyt omiesi joukossa, joille Sinä ja sinun toimintasi ensi sijassa kuulutte! – Viimeksi ...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Fredrik Georg Afzeliukselta

Päivämäärä: 
20.2.1843
Upsalassa 20.2.1843   Korkeasti kunnioitettu Ystävä!    Monien ja pitkien vuosien hiljaisuuden jälkeen otan vapauden lähettää sinulle muutamia niukkoja, mutta ystävällisiä rivejä. Ulkonainen ja lähin syy tähän on tosin oheinen kirje, jonka olen aivan äskettäin saanut käsiini Berliinistä, mutta jo kauan olen hautonut tämän kirjeen kirjoittamista. Sen jälkeen kun olin turhaan etsinyt Sinua Tukholmassa eräänä iltana kesäkuun alussa viime vuonna, en voinut mitenkään päästä käymään luonasi palatessani syyskuussa kotiin, koska olin silloin Tukholmassa vain yön yli. Olen viimeksi mainitusta seikas...
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad till Saima, 31.10.1844

Päivämäärä: 
31.10.1844
Runebergin ”Kuningas Fjalar” Kaikelle taiteelle on ominaista, että se suo jaloa nautintoa jokaiselle, jolla on turmeltumaton mieli. Täydellisesti taiteesta pystyy nauttimaan kuitenkin vain se, joka kykenee selvittämään itselleen tämän nautinnon olemuksen, sanomaan sen ”miksi?”, johon vastaaminen on ja tulee olemaan kaiken ylevän nautinnon lähde. Taidekritiikkiä ei tarvita yksinoikeutettuna ratkaisemaan, mikä on kaunista. Välitön tunne ratkaisee helposti sen kysymyksen. Kritiikin tehtävä ei myöskään ole taiteilijan luomusten sitominen johonkin annettuun normiin, sillä arvion on lähdettävä it...

Saima nro 29, 25.7.1846

Päivämäärä: 
25.7.1846
Kuopio Matkustajia on jo alkanut ilmaantua höyrylaivamatkoille tämän kaupungin, Savonlinnan ja Lappeenrannan välille, vaikka laivan aikataulut ovat pakostakin epämääräiset, koska se on hinaajana tavallista enemmän lasteista, säistä ja tuulista riippuvainen. Myös tavaraliikenne Taipaleen ja Konnuksen kanavien kautta on ollut tänä vuonna vilkkaampaa kuin minään edellisenä. Järvien pinta on tänä vuonna ollut korkeammalla kuin sen muistetaan olleen moniin vuosiin. Jatkuvien sateidenkin vaikutuksesta se on myös pysynyt melkein samalla tasolla.   Ulkomaanuutisia Peelin ja kumppaneiden ero on vahv...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13 ja 14, joulukuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1847
Yleisarviointina voi helposti todeta, että Ruotsin kirjallisuus liikkuu nykyvaiheessa kolmella selvästi erillisellä alueella. Luonnontutkimuksen alalla Ruotsilla on nykyisin useampia kuuluisia nimiä kuin itsensä Linnén aikana. Heidän arvostuksensa perustekijänä on nyt kuten silloinkin yksi suurenmoinen persoonallisuus. Vapaaherra Berzelius on kauan toiminut Ruotsin tiedeakatemian sihteerinä. Voidaan sanoa, että kaikkien maiden kuuluisat luonnontutkijat kohdistavat sanansa hänelle, kun he lähettävät teoksiaan akatemian arvioitaviksi tai käyvät sen kanssa kirjeenvaihtoa keksinnöistään. Hänen ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä: 
1.1.1848
I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...

Litteraturblad nro 5 ja 6, toukokuu ja kesäkuu 1848: Tietoja Kuopion eri oppilaitoksista

Päivämäärä: 
1.5.1847
Olemme jo muutaman kerran yrittäneet herättää kiinnostusta naisten kasvatukseen ja sen tilaan isänmaassamme. On näet ilmeistä, että valtio ja kunnat ovat viime aikoina tehneet naissukupuolen kasvatuksen hyväksi perin vähän tai eivät mitään. Nyt sitä vastoin voi ilolla todeta, että vasta perustetuissa tyttökouluissa on runsaasti oppilaita ja kuulemamme mukaan on aihetta olettaa, että tämä koulunkäynti perustuu yleisön todelliseen luottamukseen näitä laitoksia kohtaan, eikä vain siihen taloudelliseen etuun, minkä ne tarjoavat verrattuna yksityisiin sisäoppilaitoksiin. Se into, millä maan mone...
Paikat: