Filosofia

Filosofia

Sekalaista, hahmotelmia [1826–28]

Päivämäärä: 
31.12.1826
Romaani? Huudahduksia, pingottuneita fraaseja, tunteilevia tapahtumia, joiden kuvauksen tarkoitus on tuudittaa sielu aistillisuuden hienoon humalaan. Muistoja Bounapartesta Talo jossa hän asui St. Helenalla Talonpojan varastotila, Salissa jossa hän kuoli puima-Kone, biljardikamarissa potatoes, porkkanoita ja sipulia, kylpyhuone Talli. Vanitas vanitatum [turhuuksien turhuus]! Upsala Universitet behält noch immer seinen alten finstern Charactèr [Yliopisto on luonteeltaan yhtä synkkä kuin ennenkin]; ”die Academie der Wissenschaften schlummert sanft” [Tieteiden Akatemia uinailee suloisesti] Ste...

Teosofia, hahmotelma [1826–28]

Päivämäärä: 
31.12.1826
Maailma ja ihminen   Maailmankaikkeus on Jumalan ajatus. Siitä lähtien, kun tämän/tämä ideaalinen hengen kuva ilmestyi todellisuuteen, ja vastasyntynyt maailma täytti Luojansa tarkoituksen (sallikaa minulle tämä inhimillinen mieltämistapa), on kaikkien ajattelevien olioiden velvollisuutena ollut löytää uudelleen tämän näkyvissä olevan kokonaisuuden ensimmäinen piirustus, koneiston sääntö, etsiä ilmiöiden laki, ja palauttaa rakennelma takaisin pohjapiirustuksiinsa. Voin nähdä luon­non/luomakunnan ainoastaan yhdellä tavalla, nimittäin ajattelevana ole­muk­sena. Suuri yhteenliittymä, jota kuts...

Idea, hahmotelma [1826–28]

Päivämäärä: 
31.12.1826
Kaikki henget pyrkivät täydellisyyteen. Kaikki – tästä on hairahduttu/eksytty ainoatakaan poikkeusta ei kuitenkaan ole – kaikki pyrkivät tilaan, jossa vapaimmin voivat ilmaista kykyjään, kaikilla on sama taipumus laajentaa vaikutustaan, vetää luokseen, kerätä itseensä ja omia kaikki se, mitä he pitävät hyvänä, oivallisena ja viehättävänä/ihastuttavana. Kauniin, toden ja erinomaisen katse­leminen on näiden ominaisuuksien hetkellistä omistamista. Asetumme itse tilaan, johon kiinnitämme huomiomme. Olemme hyveellisiä, tekojen alkuunpanijoita, totuuden keksijöitä ja nautimme onnellisuudesta heti...

Christian Henrik Snellmanilta

Päivämäärä: 
8.11.1828
Palossa 8.11.1828   Ollessani lyhyen aikaa kotona ja Kokkolassa viime keväänä sain kuulla Sinun Helsingin läheltä saamastasi toimesta, mutta en saanut varmaa osoitetta enkä tietoa isäntäsi nimestä. Nyt palattuani kotiin kaksi viikkoa sitten täällä oli minua odottamassa Sinun elokuussa lähettämäsi kirje, jonka äiti oli avannut, mutta johon hän ei ollut pystynyt vastaamaan vaikean silmäsairautensa takia, mutta anteeksiantamattomampaa on, ettei Marie ole vastannut. Minä olen Jumalan kiitos ollut kutakuinkin koko ajan terveenä merellä ollessani ja lihonut, jos se nyt sitten on lainkaan hyväksi....

Latinan kielen pro exercitio 1831, ainekirjoitusharjoitus

Päivämäärä: 
1.1.1831
Moraalifilosofiasta Ciceron käsittelemänä   Roomalaisten mielenlaatuun ja tapoihin eivät soveltuneet minkäänlaiset syvällisemmät mietiskelyt, vaan he torjuivat ne katsoessaan niiden heikentävän mieltä ja tekevän sen epäsotaiseksi. Tämän todistuksena voidaan mainita kaikkien tuntema senaatin päätös: ”Filosofit pysytelkööt poissa Roomasta.” Roomalaisten tultua myöhemmin läheisempiin kanssakäymisiin kreikkalaisten kanssa ja heidän tutustuttuaan siten paremmin Kreikan kirjallisuuteen he ryhtyivät harrastamaan myös filosofiaa, mutta kiinostuivat enemmän ja paremmalla menestyksellä käytännöllises...
Termit: 

Latinan kielen pro exercitio 1831, ainekirjoitusharjoitus

Päivämäärä: 
1.1.1831
Mikään ei ole joka suhteessa onnellista. (Horatius)   Merimies, joka on jo kauan harhaillut vierailla rannikoilla, saa surmansa haaksirikossa sen sataman edustalla, johon pääsemisen toivo on häntä usein elähdyttänyt ja jonka nähdessään hän on vastikään riemuinnut, mutta ennenaikaisesti. Niinpä kansalaissodan kauhuista hengissä selvinnyt Horatius piti itseään nyt onnellisena, mutta uhkaamassa olevat vaarat havaitessaan hän lausui silti nuo tylyt, mutta paikkansapitävät sanat: ”Mikään ei ole joka suhteessa onnellista.” Myös meidän surullinen kokemuksemme osoittaa, etteivät nämä sanat ole perä...
Termit: 

Julkisten opetuslaitosten paremmuudesta [1832], luonnos lehtikirjoitukseksi

Päivämäärä: 
1.1.1832
Vaikka julkisten opetuslaitosten paremmuus kaikenlaiseen yksityisopetukseen verrattuna pitäisi olla jo jokseenkin selvä asia, tämän artikkelin kirjoittaja on kuitenkin meidän maassamme kuullut asiasta erilaisia käsityksiä. Milloin kuulee esitettävän vain julkisten koulujen vastaisia ennakkoluuloja, milloin taas tuodaan esille niiden vähäisen määrän ja siitä johtuvien pitkien etäisyyksien aiheuttamia ongelmia. Itse julkista koulua käyneellä ja useita vuosia yksityisopettajana toimineella kirjoittajalla on jonkin verran kokemusta molempien eduista ja haitoista ja hän uskoo tästä kirjoituksest...

Lisäys maljapuheeseen F. Cygnaeukselle kesäkuussa 1832, luonnos

Päivämäärä: 
1.6.1832
Niin vapaus! Kannattakaamme sitä; mutta ei sen lajin vapautta, jonka huutaminen nyt on päivän iskusana, sellaista vapautta jota harhauttavat joutavat maailmanparantajat, jotka vaikkakin hyvää tarkoittaen paljastavat kevytmielisyytensä ja mielettömyytensä yrittäessään sitkeästi ja pitkällisesti tuhota vuosisatojen aikaansaannokset ja vähäisellä epäröinnillään ryhtyessään sumeilematta korvaamaan niitä upouusilla teorioilla, jotka luulevat uudistavansa Valtion uusilla hallintomuodoilla ajattelematta, että ne ovat välttämätön seuraus viimeksi mainitun siveellisestä uudestisyntymisestä. Ei, tavo...
Henkilöt: 

Christian Henrik Snellmanilta

Päivämäärä: 
4.3.1833
Palossa 4.3.1833   Rakas poikani!    Koska aion muutaman päivän kuluttua matkustaa Uuteenkaarlepyyhyn ja olen vapaa talon toimista, en voi enää pitempään olla ilahduttamatta Sinua kertomalla jotakin siitä, miten me nykyisin voimme. Terveydentilani on tainnut muuttua epävakaisemmaksi ja hampaani heikkenevät ja harvenevat, mutta käyn kuitenkin metsällä; hakkaan halkoja jne. kuten tavallisesti; kuolen, jos asetun aloilleni. Äitikin on terve ja saa liikuntoa kehräämällä ja hoitamalla taloutta ja minua. Albert kasvaa ruumiillisesti, mutta ymmärrys ei ota kehittyäkseen: muuten helläluonteinen ja ...

Johdanto logiikan luentosarjaan syksyllä 1835, luentokäsikirjoitus

Päivämäärä: 
1.9.1835
Hyvät Herrat! Minun on tuskin tarpeen logiikan ollessa yhteisen tut­ki­muksemme kohteena muistuttaa teitä siitä, että logiikka sellaisena kuin Hegelin nerous sen on esittänyt, toisin sanoen siinä kehitysvaiheessa, jonka varassa meidän aikamme spekulaatio on, ansaitsee tieteen nimen. Vieläkin tarpeettomampaa on muistuttaa vaikeudesta tyydyttävästi käsittää ja selvittää tätä syvällistä oppia. Siksi minun onkin edellytettävä, että Te, Hyvät Herrat, vähäiseen oivallukseeni luottaen haluatte johdatustani, ja että te samalla otatte huomioon miten paljon aikaa ja kuinka monien yhteistä vaivannäköä...