Filosofia

Itsetietoisuus, esityö logiikan oppikirjan johdantoon

Päivämäärä:

31.12.1835

Itsetietoisuus järjellisenä on välittömästi a) ajattelua ja pelkästään itsetietoisuuden käsite – ei konkreettinen persoonallisuus. Sillä vain meille itsetietoisuus on tässä kohdin yleisen ja määrätyn ajattelun ykseys. Koska itsetietoisuus kuitenkin on ”itse”, joko itsestään tai sen mukaan, joka alussa on muodostunut itseään ajattelevaksi ja oman ajattelunsa kohteena olevaksi minäksi, joista kumpikin ovat sama totaalinen minä – puuttuu tällä itsetietoisuuden tasolla objektiivinen puoli, ajateltu minä. (Omaa päämääräämme ajatellen, sitä varten, että pääsisimme logiikan kannalle, olisi tähän...

Asiat:

Kirjallisuus

Snellman, Christian Henrik

Christian Henrik Snellmanilta

Päivämäärä:

19.3.1836

Palossa 19.3.1836 Rakas poikani! Kirjeeni aloittaminen tavallisen kaavan mukaisesti olisi liian laveasanaista. Odotan Kaitselmuksen johdatusta asiassa! Tämä talvi on ollut myrskyisä. Sinun rakkautesi on tyynnyttänyt huoliamme; Annu on nyt liittynyt Ottoonsa, jota minä rakastan kristittynä ja kansalaisena samoin kuin hänen jalosukuista perhettään. Ystävämme Sjöstedt, joka tuo tullessaan tämän sekä ne 5 kirjaa, jotka Sinä olet minun ilahduttamisekseni toimittanut tänne tiedon puusta (jonka hedelmiä olen onnettomuudekseni jo maistanut; saanen kiittää mainiosta valikoimasta, joka on kohent...

Henkilöt:

Essen, Anna Christina von (o. s. Snellman)

Essen, Otto von

Nervander, Johan Jakob

Swedenborg, Emmanuel

Snellman, Carl August

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Christian Henrik Snellman

MIETTEITÄ LEIBNIZIN FILOSOFISEN OPIN HISTORIALLISESTA MERKITYKSESTÄ (väitöskirja) 15.6.1836

Päivämäärä:

15.6.1836

Vaikka kaikki historiatiede on täynnä oppia ja suloutta, niin jotkin sen tosiasiat ovat muita tärkeämpiä tutkijoille ja muita sopivampia ihmismielen opetukseen. Tiedämme että asioiden arviointi on eri aikoina erilainen ja huomaamme helposti, että arviointi määräytyy sen ajan hengestä, jona ao. tutkija on elänyt. Että näin on näkyy jo siitä, että sentyyppiset käsitteet kuin arvo, hyöty, voima ovat itsessään suhteellisia. Siksi kaikkia asioita voidaan sanoa tärkeiksi, hyödyllisiksi ja arvokkaiksi kun vain niitä vertaillaan ja arvioidaan erilaisilla mittapuilla. Mielestämme kunkin aikakauden a...

Henkilöt:

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Asiat:

Svenska Litteratur-Föreningens Tidning nrot 28 ja 29, 13.7. ja 20.7.1836: P. D. A. Atterbomin kirjoituksia. 1. osa, arvostelu

Päivämäärä:

31.12.1836

Myös otsikolla: Tutkimuksia filosofian historiasta ja järjestelmästä jne. Upsala, Palmblad & C. 1835. 552 sivua. 8:0. On olemassa arvosteluja, joita voidaan hyvin verrata akateemisten väitösten yhteydessä tavallisiin oppositiones honoris gratia [kunnian vuoksi esitettyihin vastalausumiin]. Niitä edeltää ja seuraa, kuten tunnettua on ja Herbart on maininnut, tilaisuuteen sopivia puheita, joiden aiheet ovat suunnilleen seuraavan Agreliuksen aritmetiikan ylistysrunon kaltaisia. ”Herra Agrelius tehnyt on nyt kauniin mestariteoksen; sillä minun ja muiden mielestä tämä teos on aivan verra...

Henkilöt:

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Filosofian järjestelmästä syksyllä 1836, luonnos johdannoksi luentoihin

Päivämäärä:

30.9.1836

Hyvät herrat. Tieteen määritelmä edellyttää aina tietoa itse tieteen sisällöstä. Niinpä matematiikka määritellään suureopiksi, kemia kappaleiden taipumusten opiksi, teologia ihmisen ja jumaluuden suhteen opiksi jne. Ymmärrämme, että nämä määritelmät jo edellyttävät sen, mitä suure, taipumus, ihminen, Jumala ovat. Toisaalta meidän täytyy nähdä, että tieteen, jonka määritelmän edellytyksenä nämä käsitteet ovat, kehitys ainakin melkoisesti määrittää ja muuttaa näiden käsitteiden merkitystä. Niinpä esimerkiksi täytyy käsityksemme siitä, mitä ihminen on, riippua ihmisen suhteesta jumaluuteen. Si...

Asiat:

Johdanto filosofian alkeiskurssiin keväällä 1837, luonnos

Päivämäärä:

1.1.1837

Minun ei pidä laajalla esipuheella väsyttää Herrojen kärsivällisyyttä. Haluaisin mainita vain muutaman sanan tulevasta luentosarjastamme. – Valitsen tähän tarkoitukseen vanhan teeman, jonka mukaan tieteessä ei ole kuninkaan tietä, joka takaisi, ettei meidän hankkeemme sisällä mitään vanhan opin kanssa ristiriitaista. Tämä vakaumus on meille sitäkin tarpeellisempi, kun varmasti myös meihin on tarttunut ajan itseensä tyytyväinen henki, joka syystä on herättänyt tyytymättömyyttä. On mahdotonta haluta tieteissä ja etenkin filosofiassa tarttua tuloksiin kulkematta niiden saavuttamiseksi tieteen ...

Asiat:

Snellman, Christian Henrik

YRITYS LOGIIKAN ESITYKSEKSI Ensimmäinen vihko. Helsinki 1837

Päivämäärä:

1.1.1837

Non quia optimum Sed quia unicum [Ei koska se on parasta vaan koska se on ainutlaatuista] Kunnioitetulle isälleni, Kauppalaivakapteeni Christ. Henr. Snellmanille. Ota vastaan, Rakas Isä, isällisen suopeasti tämä vähäpätöinen osoitus pojan kunnioituksesta ja rakkaudesta. Toki olin toivonut voivani antaa Sinulle jotain arvokkaampaa, Sinulle, jota saan kiittää paitsi elämän lahjasta, myös suurimmasta osasta henkistä elämääni. Koska kuitenkin olen riittävän vanha oivaltaakseni, miten toiveet lakastuvat ja itseluottamus häipyy sitä mukaa kuin vuodet rientävät eteenpäin kiihtyvällä nopeudella...

Henkilöt:

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Logiikan luentosarja syksyllä 1837, käsikirjoitus

Päivämäärä:

31.12.1837

Hyvät Herrat, ”On ainoastaan yksi tapa opiskella filosofiaa, mikä myös pätee kaikkeen todelliseen tutkimukseen, nimittäin seuraava: annettu tiedon sisältö, muistitieto, muutetaan järjelliseksi tiedoksi.” Tämä tarkoittaa, että todella annetaan tietoisuudelle uusi, järjellinen sisältö ajatuksettoman massan, muistitiedon sijaan. Ei nimittäin ole lainkaan vaikeaa käsittää, että ”tietoisuuden sisällön tekee siksi, mikä se on, ainoastaan se tapa, muoto, jona se tiedetään. Tieto on aina määrittynyttä ajattelua, määrittyneillä sanoilla ilmaistavaa tietoa, ja jokainen sana sisältää ainoastaan sen, m...

Asiat:

Freja nro 98, 10.12.1839: Hegel ja Eos

Päivämäärä:

10.12.1839

Emme tahdo takertua seuraavan kaltaisiin saksalaisilta esikuvilta lainattuihin makupaloihin: ”Hegelin filosofian juhlapuku on repeytynyt riekaleiksi ja joutunut monien käsiin. Miten kirjavia nämä lumput lienevätkään, ne eivät silti riitä peittämään alastomia paikkoja.” Luomme mieluummin tutkivan silmäyksen Eoksen omiin syvämietteisiin arvioihin asiasta. Pisimmälle kehitelty (vaikkakin tosiasiassa jokseenkin kehittelemätön) arvio on toukokuun l0. päivänä julkaistussa numerossa 43. Siinä sanotaan, että ”Hegelin filosofia on väittänyt olevansa kristillisyyden filosofiaa”, mutta väitettä ”on va...

Henkilöt:

Asiat:

Sanomalehtimies