Spinoza, Baruch de

Spinoza, Baruch de

1632–1677. Hollantilaisjuutalainen filosofi Amsterdamissa ja vuodesta 1670 Haagissa.

MIETTEITÄ LEIBNIZIN FILOSOFISEN OPIN HISTORIAL­LISESTA MERKITYKSESTÄ (väitöskirja) 15.6.1836

Päivämäärä: 
15.6.1836
Vaikka kaikki historiatiede on täynnä oppia ja suloutta, niin jotkin sen tosiasiat ovat muita tärkeämpiä tutkijoille ja muita sopivampia ihmismielen opetukseen. Tiedämme että asioiden arviointi on eri aikoina erilainen ja huomaamme helposti, että arviointi määräytyy sen ajan hengestä, jona ao. tutkija on elänyt. Että näin on näkyy jo siitä, että sentyyppiset käsitteet kuin arvo, hyöty, voima ovat itsessään suhteellisia. Siksi kaikkia asioita voidaan sanoa tärkeiksi, hyödyllisiksi ja arvokkaiksi kun vain niitä vertaillaan ja arvioidaan erilaisilla mittapuilla. Mielestämme kunkin aikakauden a...

Hengen olemusta käsittelevien luentojen rekonstruktio, keväällä 1843

Päivämäärä: 
1.1.1843
[Snellman:] Miksi vaimentaa odotuksia?   Hyvät herrat. Luottamuksenne, hyvät herrat, josta runsas läsnäolonne tässä tilaisuudessa todistaa, vaatii minua tunnustamaan, että se ilahduttaa minua. Mutta tähän tunnustukseen täytyy kytkeytyä myös odotuksia, joiden täyttämiseen tunnen vain osittain pystyväni. Tätä vakuutustani älköön pidettäkö valheellisena teeskentelynä tai arkana toivottomuutena. Olen tutkinut vasta hajanaisia osia filosofian systeemistä. En ole juurikaan harjaantunut suulliseen esitykseen, ja neljän vuoden poissaolo akateemisista harjoituksista on tehnyt niistä minulle vieraita...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1848: Ulkomaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1848
Allgemeine Literaturgeschichte von Theodor Mundt. [Yleinen kirjallisuushistoria, kirjoittanut Theodor Mundt] Osat 1–3. Berliini 1846. (4 taalaria) Historia öfver Samtidens Litteratur. Föreläsn. af Theodor Mundt. [ Aikamme kirjallisuuden historia. Theodor Mundtin luentoja.] Ruotsintanut C. I. Lenström. 2 osaa. Tukholma 1844. (3 bankoriksiä) Kokonaan ilman lukeneisuuden antamaa tietopohjaa ei yleinen historiallinen kuvaus inhimillisen sivistyksen edistymisestä ole oikein käsitettävissä. Sellainen henkilö, joka tuntee muutamia kirjallisuuden tuotteita sen eri aikakausilta ja joka tietää myös j...
Paikat: 

Akateeminen opiskelu, luentosarjan käsikirjoitus syyslukukaudelta 1856

Päivämäärä: 
20.9.1856
Akateeminen opiskelu I   Hyvät herrat. – Kenenkään Teistä ei luulisi ihmettelevän sitä, että astun sekalaisin tuntein tälle paikalle, josta viiteen vuoteen yksikään ääni ei ole puhunut Teille sen tieteen nimissä, jonka viljelemistä tässä yliopistossa minun tehtäväni nyt on rohkaista ja johtaa. Nopeasti ovat asiat sen suhteen täällä vaihdelleet. Heikon ja epäluuloisen ihmisen tällainen muutos voisi saada huolestuneeksi tulevaisuuden suhteen. Sellaista heikkoutta ei ihmisessä kuitenkaan pidä olla, sillä kaikki elämän asiat noudattavat muutoksen lakia. Ja jos minun sielussani vielä voisikin hä...
Paikat: 
Asiat: 

Abstraktinen oikeusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus syksyllä 1856

Päivämäärä: 
1.10.1856
Siveysoppi I   Hyvät herrat. Onkohan mitään opiskelun aluetta, joka kiinnostaisi jalomielistä nuorukaista enemmän kuin oppi ihmisen siveellisen toiminnan perustoista? Kun tarkastelemme ihmiselämää ja sitä, mikä sille antaa arvon, voi helposti päätyä ajattelemaan, ettei mitään muuta oikeastaan kannattaisikaan opiskella ja tutkia kuin sitä, miksi ihmisen pitää toimia siveellisesti ja kuinka hänen tulee toimia ollakseen vakuuttunut, että hänen tekonsa ovat siveellisiä. Kysymys on toisin sanoen ihmisen tehtävästä ja tavasta, jolla hän sitä toteuttaa. Sen vähäisempi ei tämän tutkimuksemme ja tie...
Paikat: 

Teoreettinen velvollisuusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1857

Päivämäärä: 
15.1.1857
1. Siveysoppi. Kertaus kevätlukukausi 1857   Hyvät herrat. Minulle on ilo nähdä herrat jälleen täällä yhteen kokoontuneena. Toivon, että herrat tulevat saamaan näistä kokoontumisistamme jotain rakentavaa. Olen ottanut selvää siitä, miten viime lukukauden työskentelymme sujui ja todennut yleisen arvion sellaiseksi, että alussa oli huomattavia vaikeuksia esitetyn ymmärtämisessä, mutta luentojen loppua kohti mentäessä nämä vaikeudet on voitettu. Puutteellinen kyky tehdä itseään selväksi on vaikuttanut varmaankin osaltaan, mutta pysyvä syy on kaiken ankaran, systemaattisen esityksen omassa luon...
Paikat: 
Asiat: 

Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859

Päivämäärä: 
10.9.1859
1–7 Yleiskatsaus   Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa esille myös uusimmat tapahtumat perusteellisemmin – toivoen näin edistäväni yleisestikin uusimman, 1800-luvun filosofian ymmärtämistä. ––– Johdannoksi on tarpeen lyhyt kertaus. Yritin osoittaa kuinka antiikin tieteen henkiin herättäminen, erityisesti filosofiassa, tuli uuden ajan airueksi. Keskiaik...
Paikat: 

Psykologian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1860

Päivämäärä: 
5.1.1860
Psykologia 1 & 2   Psykologia, jonka esittäminen nyt on näiden meidän kokoontumistemme aihe, on tiede, joka kaikkina aikoja on ollut erityisen tärkeä ja kiehtova filosofian osa-alue. Psykologisen tiedon kiehtovuus perustuu epäilemättä ennen muuta siihen kiinnostukseen, jota jokainen älyllisesti herännyt ihminen tuntee ihmishenkeä ja sen olemusta käsittelevää tietoa kohtaan. Mutta ajan mittaan on myös koottu runsaasti hengen elämänilmauksia koskevaa kokemusmateriaalia, jonka käsittely on tiedonhalun ja pohdiskelun kannalta antoisaa työtä. Etenkin jälkimmäiseen lajiin kuuluvat psykologise...
Paikat: 

Lausunto yliopiston konsistorille Wilhelm Bolinin väitöskirjasta filosofian professuuria varten 6.11.1868

Päivämäärä: 
6.11.1868
J. V. Snellmanin lausunto tri Wilhelm Bolinin teoksesta ”Undersökning af läran om viljans frihet” [”Tutkimus tahdon vapauden teoriasta”]   Tahdon vapautta koskevan teorian esitteleminen ja tarkastelu sellaisena kuin se koko uuden ajan filosofian edistymisen myötä on kehittynyt, on niin laaja tehtävä, että siitä selviytyminen akateemisen väitöskirjan puitteissa täytyy olla vaikea tehtävä. Tämä vaikeus näkyy johtaneen kirjoittajan siihen, että hän vailla mitään historiallista järjestystä esittää lainauksia niin kutsutuista deterministisistä opeista ja liittää ne ainoastaan abstrakteihin vapau...
Paikat: 

Lausunto yliopiston konsistorille Th. Reinin väitöskirjasta filosofian professuuria varten 6.11.1868

Päivämäärä: 
6.11.1868
Joh. Vilh. Snellmanin lausunto K. G. Th. Reinin teoksesta ”Om den filosofiska methoden i sitt förhållande till öfriga vetenskapliga methoder” [Filosofisesta metodista suhteessa muihin tieteellisiin metodeihin]   Filosofiassa todistelu on siinä määrin keskeinen asia, että filosofisen teoksen sisällön arvo tulee ensi sijassa juuri siitä. Voidaan mieltyä tähän tai tuohon tutkimuskohteeseen, mutta vasta todistelun luonteen kautta siitä tulee filosofian kohde ja siihen kohdistuu tieteellinen mielenkiinto. Siksi lienee ymmärrettävää, että herra Reinin työ heti ensi tutustumisesta lähtien on vaiku...
Paikat: