Locke, John

1632–1704. Englantilainen empiristinen filosofi, valtioteoreetikko ja lääkäri.

Hengen olemusta käsittelevien luentojen rekonstruktio, keväällä 1843

Päivämäärä:

1.1.1843

[Snellman:] Miksi vaimentaa odotuksia? Hyvät herrat. Luottamuksenne, hyvät herrat, josta runsas läsnäolonne tässä tilaisuudessa todistaa, vaatii minua tunnustamaan, että se ilahduttaa minua. Mutta tähän tunnustukseen täytyy kytkeytyä myös odotuksia, joiden täyttämiseen tunnen vain osittain pystyväni. Tätä vakuutustani älköön pidettäkö valheellisena teeskentelynä tai arkana toivottomuutena. Olen tutkinut vasta hajanaisia osia filosofian systeemistä. En ole juurikaan harjaantunut suulliseen esitykseen, ja neljän vuoden poissaolo akateemisista harjoituksista on tehnyt niistä minulle vieraita...

Henkilöt:

Tengström, Johan Robert

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Descartes, René

Spinoza, Baruch de

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Locke, John

Kant, Immanuel

Hume, David

Schulze, Gottlob Ernst

Fichte, Johann Gottlieb

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Filosofia

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.9.1855

P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854. Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Akateeminen opiskelu, luentosarjan käsikirjoitus syyslukukaudelta 1856

Päivämäärä:

20.9.1856

Akateeminen opiskelu I Hyvät herrat. – Kenenkään Teistä ei luulisi ihmettelevän sitä, että astun sekalaisin tuntein tälle paikalle, josta viiteen vuoteen yksikään ääni ei ole puhunut Teille sen tieteen nimissä, jonka viljelemistä tässä yliopistossa minun tehtäväni nyt on rohkaista ja johtaa. Nopeasti ovat asiat sen suhteen täällä vaihdelleet. Heikon ja epäluuloisen ihmisen tällainen muutos voisi saada huolestuneeksi tulevaisuuden suhteen. Sellaista heikkoutta ei ihmisessä kuitenkaan pidä olla, sillä kaikki elämän asiat noudattavat muutoksen lakia. Ja jos minun sielussani vielä voisikin hä...

Henkilöt:

Fichte, Johann Gottlieb

Bacon, Francis

Cartesius

Spinoza, Baruch de

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Kant, Immanuel

Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Paikat:

Asiat:

Teoreettinen velvollisuusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1857

Päivämäärä:

15.1.1857

1. Siveysoppi. Kertaus kevätlukukausi 1857 Hyvät herrat. Minulle on ilo nähdä herrat jälleen täällä yhteen kokoontuneena. Toivon, että herrat tulevat saamaan näistä kokoontumisistamme jotain rakentavaa. Olen ottanut selvää siitä, miten viime lukukauden työskentelymme sujui ja todennut yleisen arvion sellaiseksi, että alussa oli huomattavia vaikeuksia esitetyn ymmärtämisessä, mutta luentojen loppua kohti mentäessä nämä vaikeudet on voitettu. Puutteellinen kyky tehdä itseään selväksi on vaikuttanut varmaankin osaltaan, mutta pysyvä syy on kaiken ankaran, systemaattisen esityksen omassa luon...

Henkilöt:

Aristoteles

Michelet, Karl Ludwig

Feuerbach, Ludwig Andreas

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Voltaire, François Marie Arouet de

Helvétius, Claude Adrien

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Kant, Immanuel

Fichte, Immanuel Hermann von

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Spinoza, Baruch de

Cicero, Marcus Tullius

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Lausunto yliopiston konsistorissa yliopistosta ja sen suunnitellusta lakkauttamisesta, konsepti

Päivämäärä:

20.3.1857

Jos korkeampaa opetusta antavalta oppilaitokselta vaaditaan, että sen opettajien on ylläpidettävä ja oppilailleen välitettävä halukkuutta tieteelliseen työskentelyyn ja tieteellistä näkemystä, niin terve järki opettaa että tämä on sitä helpommin saavutettavissa, mitä monipuolisemmin tiede on oppilaitoksessa edustettuna ja mitä enemmän opettajavoimia ja mitä runsaammin tieteellisen tutkimuksen apuneuvoja siihen on keskittynyt. Yliopisto, jossa vapaasti harjoitetaan ja opetetaan eri tieteitä, on silloin kiistatta ainoa oikea muoto. Tämä muoto voidaan asettaa kyseenalaiseksi vain, jos kysymyks...

Asiat:

Yliopisto

Psykologian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1860

Päivämäärä:

5.1.1860

Psykologia 1 & 2 Psykologia, jonka esittäminen nyt on näiden meidän kokoontumistemme aihe, on tiede, joka kaikkina aikoja on ollut erityisen tärkeä ja kiehtova filosofian osa-alue. Psykologisen tiedon kiehtovuus perustuu epäilemättä ennen muuta siihen kiinnostukseen, jota jokainen älyllisesti herännyt ihminen tuntee ihmishenkeä ja sen olemusta käsittelevää tietoa kohtaan. Mutta ajan mittaan on myös koottu runsaasti hengen elämänilmauksia koskevaa kokemusmateriaalia, jonka käsittely on tiedonhalun ja pohdiskelun kannalta antoisaa työtä. Etenkin jälkimmäiseen lajiin kuuluvat psykologise...

Henkilöt:

Gall, Franz Joseph

Rosenkranz, Johann Karl Friedrich

Benecke, Friedrich Eduard

Carus, Carl Gustaf

Kant, Immanuel

Lotze, Rudolf Hermann

Fortlage, Karl

Jessen, Peter Willers

Erdmann, Johann Eduard

Moleschott, Jacob

Büchner, Friedrich Karl Christian Ludwig