Leibniz, Gottfried Wilhelm von

Leibniz, Gottfried Wilhelm von

1646–1716. Saksalainen filosofi, matemaatikko, fyysikko, juristi, poliittinen kirjailija, kielitieteilijä ja historiantutkija. Diplomaatti ja hovineuvos sekä hovikirjastonhoitaja Hannoverissa.

MIETTEITÄ LEIBNIZIN FILOSOFISEN OPIN HISTORIAL­LISESTA MERKITYKSESTÄ (väitöskirja) 15.6.1836

Päivämäärä: 
15.6.1836
Vaikka kaikki historiatiede on täynnä oppia ja suloutta, niin jotkin sen tosiasiat ovat muita tärkeämpiä tutkijoille ja muita sopivampia ihmismielen opetukseen. Tiedämme että asioiden arviointi on eri aikoina erilainen ja huomaamme helposti, että arviointi määräytyy sen ajan hengestä, jona ao. tutkija on elänyt. Että näin on näkyy jo siitä, että sentyyppiset käsitteet kuin arvo, hyöty, voima ovat itsessään suhteellisia. Siksi kaikkia asioita voidaan sanoa tärkeiksi, hyödyllisiksi ja arvokkaiksi kun vain niitä vertaillaan ja arvioidaan erilaisilla mittapuilla. Mielestämme kunkin aikakauden a...
Henkilöt: 
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Descartes, René
Bacon, Francis
Spinoza, Baruch de
Asiat: 
Filosofia
Yliopisto

Freja nro 40, 20.5.1842: Filosofin ajatuksia kauniimmasta sukupuolesta

Päivämäärä: 
20.5.1842
(Rouvat lukekoot aviomiehilleen ja nuoret naiset rakastajilleen)   Ken on lukenut Kantin pikkukirjoituksia, on varmasti ihmetellyt hänen maailman ja ihmisten tuntemustaan, vaikka hän eli suurimman osan elämästään saman kamarin seinien sisällä. Suhteessa naisiin Kant muodostaa triumviraatin Leibnitzin ja Swedenborgin kanssa. Siitä huolimatta hän on kirjoittanut naisten luonteesta ja määrityksestä enemmän totuuksia kuin konsanaan rutinoiduin kosiskelija. Ja hän kirjoittaa aina niin kohteliaasti, että se sopisi täydellisimmälle kavaljeerillekin. Kant sanoo antropologiassaan muun muassa näin: ”...
Henkilöt: 
Kant, Immanuel
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Swedenborg, Emmanuel
Asiat: 
Sanomalehtimies
Perhefilosofia

Hengen olemusta käsittelevien luentojen rekonstruktio, keväällä 1843

Päivämäärä: 
1.1.1843
[Snellman:] Miksi vaimentaa odotuksia?   Hyvät herrat. Luottamuksenne, hyvät herrat, josta runsas läsnäolonne tässä tilaisuudessa todistaa, vaatii minua tunnustamaan, että se ilahduttaa minua. Mutta tähän tunnustukseen täytyy kytkeytyä myös odotuksia, joiden täyttämiseen tunnen vain osittain pystyväni. Tätä vakuutustani älköön pidettäkö valheellisena teeskentelynä tai arkana toivottomuutena. Olen tutkinut vasta hajanaisia osia filosofian systeemistä. En ole juurikaan harjaantunut suulliseen esitykseen, ja neljän vuoden poissaolo akateemisista harjoituksista on tehnyt niistä minulle vieraita...
Henkilöt: 
Tengström, Johan Robert
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Descartes, René
Spinoza, Baruch de
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Locke, John
Kant, Immanuel
Hume, David
Schulze, Gottlob Ernst
Fichte, Johann Gottlieb
Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto
Filosofia

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Saksan historioitsijat ja historian lukuharrastus Suomessa

Päivämäärä: 
1.7.1855
Voidaan kaiketi pitää varmana, että Suomen sivistynyt luokka lukee melko vähän historiaa. Harvoin, ylen harvoin näkee millään yksityisen henkilön kirjahyllyllä historiallisia teoksia. Ja jo neljännesvuosisata on kulunut siitä, kun lainakirjastot hävisivät maamme kaupungeista: yleiselle sivistykselle siitä koitunutta vahinkoa ei toistaiseksi ole korvattu, koska ainakin paremmin varustetuissa kirjastoissa oli se historiakirjallisuus, mitä ruotsiksi oli saatavilla. Sitä ei tosin ollut kovin paljon, muttei aivan epätyydyttävääkään yleistä kansalaissivistystä silmällä pitäen. Yleisen historian a...
Henkilöt: 
Bredow, Gottfried Gabriel
Angelini, Jöns Erik
Hallam, Henry
Eichhorn, Johann Albrecht von
Herder, Johann Gottfried von
Dippold, Hans Carl
Goldsmith, Oliver
Anquetil, Louise Pierre
Gibbon, Edward
Napoleon I (Bonaparte)
Pradt, Dominique Dufour de
Becker, Karl Friedrich
Geijer, Erik Gustaf
Strinnholm, Anders Magnus
Fryxell, Anders
Rotteck, Karl von
Schlosser, Friedrich Christoph
Müller, Johannes von
Raumer, Friedrich Ludwig Georg von
Ranke, Leopold von
Taillandier, René Gaspard Ernest
Schlözer, August Ludwig von
Lessing, Gotthold Ephraim
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Thierry, Jacques Nicolas Augustin
Guizot, François Pierre Guillaume
Mignet, François Auguste Marie
Macaulay, Thomas Babington
Carlyle, Thomas
Niebuhr, Barthold Georg
Grimm, Jacob Ludwig Karl
Humboldt, Friedrich Heinrich Alexander von
Grote, George
Scott, Walter
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus
Historia
Teollisuus

Akateeminen opiskelu, luentosarjan käsikirjoitus syyslukukaudelta 1856

Päivämäärä: 
20.9.1856
Akateeminen opiskelu I   Hyvät herrat. – Kenenkään Teistä ei luulisi ihmettelevän sitä, että astun sekalaisin tuntein tälle paikalle, josta viiteen vuoteen yksikään ääni ei ole puhunut Teille sen tieteen nimissä, jonka viljelemistä tässä yliopistossa minun tehtäväni nyt on rohkaista ja johtaa. Nopeasti ovat asiat sen suhteen täällä vaihdelleet. Heikon ja epäluuloisen ihmisen tällainen muutos voisi saada huolestuneeksi tulevaisuuden suhteen. Sellaista heikkoutta ei ihmisessä kuitenkaan pidä olla, sillä kaikki elämän asiat noudattavat muutoksen lakia. Ja jos minun sielussani vielä voisikin hä...
Henkilöt: 
Fichte, Johann Gottlieb
Bacon, Francis
Cartesius
Spinoza, Baruch de
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Kant, Immanuel
Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Locke, John
Hume, David
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto

Abstraktinen oikeusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus syksyllä 1856

Päivämäärä: 
1.10.1856
Siveysoppi I   Hyvät herrat. Onkohan mitään opiskelun aluetta, joka kiinnostaisi jalomielistä nuorukaista enemmän kuin oppi ihmisen siveellisen toiminnan perustoista? Kun tarkastelemme ihmiselämää ja sitä, mikä sille antaa arvon, voi helposti päätyä ajattelemaan, ettei mitään muuta oikeastaan kannattaisikaan opiskella ja tutkia kuin sitä, miksi ihmisen pitää toimia siveellisesti ja kuinka hänen tulee toimia ollakseen vakuuttunut, että hänen tekonsa ovat siveellisiä. Kysymys on toisin sanoen ihmisen tehtävästä ja tavasta, jolla hän sitä toteuttaa. Sen vähäisempi ei tämän tutkimuksemme ja tie...
Henkilöt: 
Aristoteles
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Spinoza, Baruch de
Cartesius
Malebranche, Nicolas
Tuomas Akvinolainen
Bayle, Pierre
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Platon
Kant, Immanuel
Scaliger, Julius Cæsar
Gellius, Aulus
Christiansen, Johannes
Mackelday, Ferdinand
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto
Filosofia
Teologia

Teoreettinen velvollisuusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1857

Päivämäärä: 
15.1.1857
1. Siveysoppi. Kertaus kevätlukukausi 1857   Hyvät herrat. Minulle on ilo nähdä herrat jälleen täällä yhteen kokoontuneena. Toivon, että herrat tulevat saamaan näistä kokoontumisistamme jotain rakentavaa. Olen ottanut selvää siitä, miten viime lukukauden työskentelymme sujui ja todennut yleisen arvion sellaiseksi, että alussa oli huomattavia vaikeuksia esitetyn ymmärtämisessä, mutta luentojen loppua kohti mentäessä nämä vaikeudet on voitettu. Puutteellinen kyky tehdä itseään selväksi on vaikuttanut varmaankin osaltaan, mutta pysyvä syy on kaiken ankaran, systemaattisen esityksen omassa luon...
Henkilöt: 
Aristoteles
Michelet, Karl Ludwig
Feuerbach, Ludwig Andreas
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Aristippos
Locke, John
Reid, Thomas
Ferguson, Adam
Stewart, Dugald
Malebranche, Nicolas
Pascal, Blaise
Voltaire, François Marie Arouet de
Helvétius, Claude Adrien
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Kant, Immanuel
Fichte, Immanuel Hermann von
Schiller, Johann Christoph Friedrich von
Spinoza, Baruch de
Cicero, Marcus Tullius
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto

Psykologian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1860

Päivämäärä: 
5.1.1860
Psykologia 1 & 2   Psykologia, jonka esittäminen nyt on näiden meidän kokoontumistemme aihe, on tiede, joka kaikkina aikoja on ollut erityisen tärkeä ja kiehtova filosofian osa-alue. Psykologisen tiedon kiehtovuus perustuu epäilemättä ennen muuta siihen kiinnostukseen, jota jokainen älyllisesti herännyt ihminen tuntee ihmishenkeä ja sen olemusta käsittelevää tietoa kohtaan. Mutta ajan mittaan on myös koottu runsaasti hengen elämänilmauksia koskevaa kokemusmateriaalia, jonka käsittely on tiedonhalun ja pohdiskelun kannalta antoisaa työtä. Etenkin jälkimmäiseen lajiin kuuluvat psykologise...
Henkilöt: 
Gall, Franz Joseph
Rosenkranz, Johann Karl Friedrich
Benecke, Friedrich Eduard
Carus, Carl Gustaf
Kant, Immanuel
Lotze, Rudolf Hermann
Fortlage, Karl
Jessen, Peter Willers
Erdmann, Johann Eduard
Moleschott, Jacob
Büchner, Friedrich Karl Christian Ludwig
Vogt, Karl
Locke, John
Cartesius
Wallerius, Nils
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Fichte, Johann Gottlieb
Spinoza, Baruch de
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto
Filosofia

Lausunto yliopiston konsistorille Wilhelm Bolinin väitöskirjasta filosofian professuuria varten 6.11.1868

Päivämäärä: 
6.11.1868
J. V. Snellmanin lausunto tri Wilhelm Bolinin teoksesta ”Undersökning af läran om viljans frihet” [”Tutkimus tahdon vapauden teoriasta”]   Tahdon vapautta koskevan teorian esitteleminen ja tarkastelu sellaisena kuin se koko uuden ajan filosofian edistymisen myötä on kehittynyt, on niin laaja tehtävä, että siitä selviytyminen akateemisen väitöskirjan puitteissa täytyy olla vaikea tehtävä. Tämä vaikeus näkyy johtaneen kirjoittajan siihen, että hän vailla mitään historiallista järjestystä esittää lainauksia niin kutsutuista deterministisistä opeista ja liittää ne ainoastaan abstrakteihin vapau...
Henkilöt: 
Bolin, Andreas Wilhelm
Spinoza, Baruch de
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Kant, Immanuel
Fichte, Johann Gottlieb
Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto
Filosofia