Cicero, Marcus Tullius

Cicero, Marcus Tullius

106–43 eKr. Roomalainen poliitikko, kirjailija ja puhuja (reetori).

Latinan kielen pro exercitio 1831, ainekirjoitusharjoitus

Päivämäärä: 
1.1.1831
Moraalifilosofiasta Ciceron käsittelemänä   Roomalaisten mielenlaatuun ja tapoihin eivät soveltuneet minkäänlaiset syvällisemmät mietiskelyt, vaan he torjuivat ne katsoessaan niiden heikentävän mieltä ja tekevän sen epäsotaiseksi. Tämän todistuksena voidaan mainita kaikkien tuntema senaatin päätös: ”Filosofit pysytelkööt poissa Roomasta.” Roomalaisten tultua myöhemmin läheisempiin kanssakäymisiin kreikkalaisten kanssa ja heidän tutustuttuaan siten paremmin Kreikan kirjallisuuteen he ryhtyivät harrastamaan myös filosofiaa, mutta kiinostuivat enemmän ja paremmalla menestyksellä käytännöllises...
Termit: 

Litteraturbladet nro 8, heinäkuu 1848: Proletariaatin historia

Päivämäärä: 
1.7.1848
Ei ole enää salaisuus, että nykyajan suuret mullistukset Euroopassa eivät koske ainoastaan uusia valtiomuotoja, vaan myös uudistuvaa yhteiskuntaelämää ylipäätään. Keskiajan päättyessä syntyi niin sanottu kolmas sääty, sivistynyt keskiluokka, ja uudempi historia näkyy korottaneen tämän luokan vaurauden, sivistyksen ja vallan kukkuloille. Sen joukkoon on vähitellen tullut vedetyksi vanha pappissääty ja feodaaliaatelisto antamalla niille valtiokirkon papiston ja hoviaateliston asema. Mutta näin on kuilu tämän väestönosan ja suurten joukkojen välillä aina vain kasvanut. Omasta puolestamme olemm...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, syyskuu 1848: Kielitiedettä oppimattomille

Päivämäärä: 
1.9.1848
Emme muista että Litteraturbladet olisi erikoisemmin ikävystyttänyt lukijoitaan kielitieteellisellä kirjallisuudella. Eikä nytkään ole millään muotoa tarkoitus tehdä niin. Jos on lukijoita, joiden mielestä kaikki tieto on ikävää, niin sopii toivoa että toiset puolestaan tahtovat tietää, mikä saa pikapainokoneet, kansalliskokousten puhujat ja miekoin aseistautuneet joukot liikkeelle. Vaikka kielen tutkimus näyttääkin viattomalta ja rauhalliselta, sekin on osaltaan syypää aikamme sekasortoon. Se oli Saksassa muotitiede Napoleonin herruudesta lähtien sekä restauraation aikana vuonna 1815. Asia...
Paikat: 

Teoreettinen velvollisuusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1857

Päivämäärä: 
15.1.1857
1. Siveysoppi. Kertaus kevätlukukausi 1857   Hyvät herrat. Minulle on ilo nähdä herrat jälleen täällä yhteen kokoontuneena. Toivon, että herrat tulevat saamaan näistä kokoontumisistamme jotain rakentavaa. Olen ottanut selvää siitä, miten viime lukukauden työskentelymme sujui ja todennut yleisen arvion sellaiseksi, että alussa oli huomattavia vaikeuksia esitetyn ymmärtämisessä, mutta luentojen loppua kohti mentäessä nämä vaikeudet on voitettu. Puutteellinen kyky tehdä itseään selväksi on vaikuttanut varmaankin osaltaan, mutta pysyvä syy on kaiken ankaran, systemaattisen esityksen omassa luon...
Paikat: 
Asiat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1857: Kaikenlaista

Päivämäärä: 
2.5.1857
Don Carlos. Me olemme, sanoo ulkomainen lehti, kaikki nuoruudessa tutustuneet henkilökuviin, jotka kiehtovat mielikuvitustamme. Nähdä nyt nämä henkilöt, nuoruusunelmiemme sankarit, jotka olemme oppineet tuntemaan runoilijan innoituksen ihannoimina ja kaunistamina, riisuttuina kaikesta lainatusta loistosta, historian alastomassa asussa, on varmaan masentavaa, mutta samalla kiintoisaa ja opettavaa. Sellaisena voimme lukijoillemme suositella amerikkalaisen Prescottin kuvausta Don Carloksesta hänen uusimmassa historiallisessa teoksessaan. Hän kertoo ensin Filip II:n avioliitosta Ranskan prinses...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1860: Italian kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1860
Kertoessamme uutisia tästä kirjallisuudesta viittaamme siihen, mitä edellisen vuosikerran 7. numerossa on näistä uutisista sanottu. Niiden tarkoituksena on antaa kuva henkisestä elämästä ja toiminnasta Italiassa. Vain Saksassa ja Ranskassa tiedetään jotakin Italian runsaasta kirjallisuudesta, vaikka siihen tutustuminen varmasti kannattaisi kaikilla inhimillisen tietämyksen aloilla. Italian poliittiset olot ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että tämä kirjallisuus on jäänyt varjoon. Jos kansallinen tietoisuus onnistuu, kuten nyt voidaan toivoa, saamaan voiton erillisenä ilmiönä vaikuttaneest...
Paikat: 

Yhteiskuntaopin historian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1862

Päivämäärä: 
10.1.1862
Yhteiskuntaopin historia 1–5. Kevätlukukausi 1862   [1] Hyvät herrat. Miellyttävää nähdä teidät jälleen. Toivon että kuten ennenkin saan taas tukea herrojen tarkkaavaisuudesta ja siitä, etteivät he luovuta ennen esityksen loppumista. Tarkoituksena oli luennoida etiikan historiasta Kreikassa ja Roomassa. Etiikka, nk. käytännöllinen filosofia, moraali ja yhteiskuntaoppi, myöhemmin myös siihen kytkeytyvä yleinen oikeusoppi, kuten herrat tietävät, Sokrateen jälkeisen antiikin spekulaation pääasiallinen aihe, on aina liittynyt läheisesti kunkin järjestelmän yleiseen maailmankatsomukseen. Tämän e...
Paikat: 

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Joukahainen nro VII 1873: Eräs vanha koulu

Päivämäärä: 
15.5.1873
Eräässä pääkaupungin sanomalehdessä ilmestyi muutama kuukausi takaperin artikkelisarja vanhasta ja uudesta koulusta. On vaikea sanoa, mitä arvoisa kirjoittaja vanhalla koululla tarkoittaa. Uudella hän tarkoittaa luultavasti Helsingin normaalikoulua. Ja jos hänen kokemuksensa vanhasta koulusta ei ulotu kauemmas kuin aikaan juuri ennen monien uusien koulujärjestysten säätämisaikaa, niin se on joka tapauksessa hyvin rajallinen. Niin virheellinen on kuva, niin nurinkurista arviointi. On selvää, että niin sanottu uusi koulu on sen rinnalla itse erinomaisuus, non plus ultra [verrattomin]. Siitä e...

Ylioppilaan velvollisuuksista. Pohjalaiselle osakunnalla omistettuja sanoja. Finska Studenten, Helsingfors 1875

Päivämäärä: 
30.5.1875
Tervehdys uusille tulokkaille.   Pohjalaiselle osakunnalle omistettuja sanoja. Ylioppilaaksi tulo on aina täyttänyt entisen koulupojan mielen ilolla, joka on sitä voimakkaampaa ja puhtaampaa, mitä paremmin hän koulusta lähtiessään tuntee, että hän on täyttänyt velvollisuutensa. Siirtymän merkitys on tunnettu ja tunnustettu. Se on siirtymistä pakosta vapauteen. – Koulussa on läksyjen ja kurin pakko, yliopistossa opintojen vapaus, yhtä lailla niiden kohteen valinnan kuin niiden järjestyksen ja ajoituksenkin määräämisessä; samoin siellä voi väljissä rajoissa päättää myös omasta elämäntavastaan...
Paikat: