Kirjailija

Kirjailija

Runo Aurora von Rehausenille

Päivämäärä: 
1.1.1831
Ihmeellisen laulun lumousta taivas tahtonut ei mulle suoda. Keräsinpä sentään uskallusta tunteeni näin Sulle julkituoda.   Mykkä tuskani jos saapuu salaa sinne, missä pielukselle painat pään, muista nuorukaista jonka sielu palaa, jolta kaikki autuus kielletään.   Milloinkaan ei kukaan toinen nainen armas puolisoni olla voi. Sydämeni, suruun taipuvainen lemmen autuutta ei soi.    
Asiat: 

Tohvelitaktiikkaa, omistettu J. L. Runebergille

Päivämäärä: 
1.1.1831
Enkös sanonutkin sen: sormus kätkee kytkyen. Velirukka kiikkiin jäit, ilos pakenevan näit. Mihin kadotitkaan puhdin, veljespiirin uhon tuhdin? Kaartelithan kotkan lailla korkeuksiin ryypyn myötä, pelännyt et tuskaa, yötä. Ylsit aurinkoon, vaan nyt nyhertäen kotityötä kehdon ääreen kyyristyt. Neitoja et lumoa, laseja et kumoa. Harteitasi painaa ies. Ryhdistäydy, ole mies! Onko tarpeen kuoman käsi? Kutsu minut, ystäväsi!    
Asiat: 

Pohjolaan käy tuulen tie, runo Pohjalaisen osakunnan juhlaan 19.10.1834.

Päivämäärä: 
19.10.1834
Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie! Näätkö hapset hopeaiset, kuulet voihkeet vaitonaiset? Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie, se sano: on jano meillä totuuden, me tavoitamme sen.   Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie! Äidin sydän jyskyttääkö, huuliin rukoukset jääkö? Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie, se sano: on jano meillä hyvyyden, me tavoitamme sen.   Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie! Meidän nimemmekö kuulet, kun sen kuiskaa rusohuulet? Pohjolaan käy tuulen tie, tervehdykset sinne vie, se sano: on jano meillä kauneu...
Asiat: 

Helsingfors Morgonblad nro 85, 5.11.1838: Runouden valta­istuin

Päivämäärä: 
5.11.1838
On runouden taivas olemassa yhä, vaan rumpuin tohinalla kappas, jos toinen tähtikupu kaartuu alla! Ei runon ruhtinattarella istuin ole vakaa – hän laakereiden sijaan hörhelöitä jakaa!   Sä maasi runouden puolustaja nyt mistä sait tuon poltteen jalon, mikä sai liekehtimään järkes valon ja sinut tanterelle ajaa? Ken kohotti sun sankariksi, sai tekoon urhoolliseen ryhtymään? Sä ääneen ylistämään ryhdyit miksi ja vaadit muita kuoroon yhtymään?   Et tyydy hiljaa kunnioittamaan muistoa kaatuneiden urhojen. Kun pystyit ”kunnian hymyn” voittamaan, kai itse pyrit sekaan sankarten. Niin valtaistuimel...
Asiat: 

Kustannusoikeuksien luovutussopimus

Päivämäärä: 
15.2.1840
Kirjakauppias, herra Karl R. Looströmille luovutetaan täten kustannusoikeudet ensimmäiseen, 1 500 kappaleen painokseen kirjoittamastani teoksesta Det Går An, En Tafla ur Lifvet, Fortsättning [Käy laatuun. Elämänkuvaus. Jatkoa], mistä siten 200 riikintaalarin palkkio on suoritettu. Tukholmassa 15.2.1840 Joh. Vilh. Snellman    
Paikat: 
Asiat: 

KÄY LAATUUN ELÄMÄNKUVAUS JATKOA Tukholma 1840

Päivämäärä: 
1.1.1840
  ENSIMMÄINEN LUKU ”Sinähän olet sanonut, että he ovat minun.”   ”Kului viikkoja – – kului vuosia. Monia vuosia.” Ja kaikki oli kuten ennen. Tosin paljon oli tullut uuttakin ja paljon oli myös muuttunut, moni asia oli ikääntynyt ja haalistunut. Albertin posket olivat kalpeammat, ruusut pienten kamareiden tapeteissa olivat haalistuneet. Sara Videbeckin heleä silkkiliina oli virttynyt ja sen tilalle oli tullut kokomusta. Mutta hänen tutut silmänsä tähyilivät tämän silkkipilven alta esineitä, joita hän rakasti sydämestään. Hampaat hohtivat entisellään, mutta silmänvalkuaisiin oli tullut ripaus...
Asiat: 

Missä sielu sijaitsee? psykologinen tutkielma Aganippisen seuran kirjallisuuslehdessä

Päivämäärä: 
15.1.1840
Missä sielu sijaitsee on kysymys, joka moninaisina aikoina on aiheuttanut psykologeille melkoista päänvaivaa. Yleisimmin on oletettu että pää ja aivot olisivat sen oikea asuinsija. Mutta tähän olettamukseen liittyy heti kaksinainen merkitys. Sillä tahtomatta täten lausua seurueelle epäkohteliaisuutta minun on totuuden nimessä huomautettava, että jokaisella seurueen jäsenellä on pienet ja ahtaat aivot. Huom. isompien ja tilavampien ohella. Nyt herää kysymys kummassako näistä asunnoista sielu sijaitsee. Merkillistä kyllä on muuan suuri filosofi, Cartesius, sijoittanut sielun pikkuaivoihin. Tä...
Henkilöt: 
Paikat: 

Rakkauden riemu ja tuska, näytelmäkäsikirjoitus Aganippiselle seuralle

Päivämäärä: 
30.1.1840
Yksinäytöksinen näytelmä kirjoittaneet J. V. Snellman ja J. G. Carlén 1840   Henkilöt: Dahlgren, Eno Emelie Mamselli Maria Carlo, ensirakastaja Melitta, toinen samanmoinen Blanche, ent. Sihteeri, traaginen henkilö Arvidson, uskottu mies Vahtimestari (Herra Göranson) (Piispa, kylpylävieraita kumpaakin sukupuolta)   Tapahtumat sijoittuvat kylpyläsalonkiin, jota kamarit reunustavat. Aika asettuu klo kuuteen iltapäivällä.     I Kohtaus   (Emelie istuu kylpyläsalongissa pianon ääressä ja laulaa:) Trararam – suukko! Tra-ra-ram – – suukko! (Dahlgren tulee sisään.) Dahlgren Ketä sinä tahdot suudell...
Asiat: 

Runo Emilie Flygarelle

Päivämäärä: 
18.8.1840
[18.8.1840] Sun kynäs hankki mainetta ympäri maailmaa, ja kirjoillasi ihastutit koko Pohjolaa. Siis ylpein mielin sinulle me maljan kohotamme!   Älysi toki säkenöi ja luomuksesi, mutta sun olemukses säteilee myös naisen suloutta. Siis armain mielin sinulle me maljan kohotamme!   On sielus puhdas, mielesi kuin lapsella on avoin ja mainees, muistos elävä on meissä monin tavoin. Siis hyvästi! me ystävinä maljas kohotamme!    
Asiat: 

Runo C. W. A. Strandbergille marraskuun lopussa 1841

Päivämäärä: 
30.11.1841
On taivas, missä aurinko ja tähdet leimuaa; Ja toinen, missä tunteen lait vain vallitsee. Mutta ihmishengen kysymykseen vain ihmishenki vastauksen antaa lasin ääressä, ystävyydessä J. V. S–n   [Ruotsinkielinen runo on julkaistu teoksessa Bernhard Tarschys, Talis Qualis, studentpoeten. Miljö- och idéhistoriska studier. Stockholm 1949. Tämä Jouni Alavuotungin suomennos on otettu julkaisemattomasta käsikirjoituksesta J. V. Snellmanin Tukholman kausi 1841–1842.]    
Asiat: