Cartesius

Cartesius

– ks. Descartes

Missä sielu sijaitsee? psykologinen tutkielma Aganippisen seuran kirjallisuuslehdessä

Päivämäärä: 
15.1.1840
Missä sielu sijaitsee on kysymys, joka moninaisina aikoina on aiheuttanut psykologeille melkoista päänvaivaa. Yleisimmin on oletettu että pää ja aivot olisivat sen oikea asuinsija. Mutta tähän olettamukseen liittyy heti kaksinainen merkitys. Sillä tahtomatta täten lausua seurueelle epäkohteliaisuutta minun on totuuden nimessä huomautettava, että jokaisella seurueen jäsenellä on pienet ja ahtaat aivot. Huom. isompien ja tilavampien ohella. Nyt herää kysymys kummassako näistä asunnoista sielu sijaitsee. Merkillistä kyllä on muuan suuri filosofi, Cartesius, sijoittanut sielun pikkuaivoihin. Tä...
Henkilöt: 
Cartesius
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Kirjailija
Kirjallisuus
Filosofia

Akateeminen opiskelu, luentosarjan käsikirjoitus syyslukukaudelta 1856

Päivämäärä: 
20.9.1856
Akateeminen opiskelu I   Hyvät herrat. – Kenenkään Teistä ei luulisi ihmettelevän sitä, että astun sekalaisin tuntein tälle paikalle, josta viiteen vuoteen yksikään ääni ei ole puhunut Teille sen tieteen nimissä, jonka viljelemistä tässä yliopistossa minun tehtäväni nyt on rohkaista ja johtaa. Nopeasti ovat asiat sen suhteen täällä vaihdelleet. Heikon ja epäluuloisen ihmisen tällainen muutos voisi saada huolestuneeksi tulevaisuuden suhteen. Sellaista heikkoutta ei ihmisessä kuitenkaan pidä olla, sillä kaikki elämän asiat noudattavat muutoksen lakia. Ja jos minun sielussani vielä voisikin hä...
Henkilöt: 
Fichte, Johann Gottlieb
Bacon, Francis
Cartesius
Spinoza, Baruch de
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Kant, Immanuel
Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph von
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Locke, John
Hume, David
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto

Abstraktinen oikeusoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus syksyllä 1856

Päivämäärä: 
1.10.1856
Siveysoppi I   Hyvät herrat. Onkohan mitään opiskelun aluetta, joka kiinnostaisi jalomielistä nuorukaista enemmän kuin oppi ihmisen siveellisen toiminnan perustoista? Kun tarkastelemme ihmiselämää ja sitä, mikä sille antaa arvon, voi helposti päätyä ajattelemaan, ettei mitään muuta oikeastaan kannattaisikaan opiskella ja tutkia kuin sitä, miksi ihmisen pitää toimia siveellisesti ja kuinka hänen tulee toimia ollakseen vakuuttunut, että hänen tekonsa ovat siveellisiä. Kysymys on toisin sanoen ihmisen tehtävästä ja tavasta, jolla hän sitä toteuttaa. Sen vähäisempi ei tämän tutkimuksemme ja tie...
Henkilöt: 
Aristoteles
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Spinoza, Baruch de
Cartesius
Malebranche, Nicolas
Tuomas Akvinolainen
Bayle, Pierre
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Platon
Kant, Immanuel
Scaliger, Julius Cæsar
Gellius, Aulus
Christiansen, Johannes
Mackelday, Ferdinand
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto
Filosofia
Teologia

Oikeusfilosofian historian luentosarjan käsikirjoitus, syyslukukausi 1859

Päivämäärä: 
10.9.1859
1–7 Yleiskatsaus   Hyvät herrat. Viime lukukauden kuluessa aloitimme esityksen oikeusfilosofian (siveellisyysopin yleensä) historiasta, Uusi aika. En osannut arvioida että aika kävisi vähiin ja toivoin pääseväni luennossa 1700-luvulle. Kun en onnistunut siinä, on tarkoitukseni nyt jatkaa ja ottaa esille myös uusimmat tapahtumat perusteellisemmin – toivoen näin edistäväni yleisestikin uusimman, 1800-luvun filosofian ymmärtämistä. ––– Johdannoksi on tarpeen lyhyt kertaus. Yritin osoittaa kuinka antiikin tieteen henkiin herättäminen, erityisesti filosofiassa, tuli uuden ajan airueksi. Keskiaik...
Henkilöt: 
Pythagoras
Platon
Melanchthon, Philipp
Calvin, Jean
Zwingli, Ulrich
Cardano, Geronimo
Telesio, Bernardino
Bruno, Giordano
Vanini, Julius Caesar (Lucilio)
Campanella, Thomas
Petrarca, Francesco
Valla, Lorenzo
Plethon, Georgios Gemistos
Pomponazzi, Pietro
Lipsius, Justus (Joest Lips)
Piccolomini, Francesco di Niccolò
Vives, Juan Luis
Montaigne, Michel Eyquem de
Charron, Pierre
Machiavelli, Niccolò
Bodin, Jean
Runeberg, Johan Ludvig
Buchanan, George
Boccalini, Traiano
Languet, Hubert
More, Thomas
Dante (Dante Alighieri)
Ariosto
Tasso, Torquato
Descartes, René
Malebranche, Nicolas
La Rochefoucauld, François
La Bruyère, Jean de
Bayle, Pierre
Voltaire, François Marie Arouet de
Marot, Clément
Regnier, Mathurin
Rabelais, François
Corneille, Pierre
Racine, Jean
Ludvig XIV
Ludvig XI
Bossuet, Jacques Bénigne
Spinoza, Baruch de
Cartesius
Rosenkranz, Johann Karl Friedrich
Bacon, Francis
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto
Filosofia
Historia
Valtiofilosofia
Kansallisuusaate

Psykologian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1860

Päivämäärä: 
5.1.1860
Psykologia 1 & 2   Psykologia, jonka esittäminen nyt on näiden meidän kokoontumistemme aihe, on tiede, joka kaikkina aikoja on ollut erityisen tärkeä ja kiehtova filosofian osa-alue. Psykologisen tiedon kiehtovuus perustuu epäilemättä ennen muuta siihen kiinnostukseen, jota jokainen älyllisesti herännyt ihminen tuntee ihmishenkeä ja sen olemusta käsittelevää tietoa kohtaan. Mutta ajan mittaan on myös koottu runsaasti hengen elämänilmauksia koskevaa kokemusmateriaalia, jonka käsittely on tiedonhalun ja pohdiskelun kannalta antoisaa työtä. Etenkin jälkimmäiseen lajiin kuuluvat psykologise...
Henkilöt: 
Gall, Franz Joseph
Rosenkranz, Johann Karl Friedrich
Benecke, Friedrich Eduard
Carus, Carl Gustaf
Kant, Immanuel
Lotze, Rudolf Hermann
Fortlage, Karl
Jessen, Peter Willers
Erdmann, Johann Eduard
Moleschott, Jacob
Büchner, Friedrich Karl Christian Ludwig
Vogt, Karl
Locke, John
Cartesius
Wallerius, Nils
Leibniz, Gottfried Wilhelm von
Fichte, Johann Gottlieb
Spinoza, Baruch de
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto
Filosofia