Kirjallisuus

Kirjallisuus

Itsetietoisuus, esityö logiikan oppikirjan johdantoon

Päivämäärä: 
31.12.1835
Itsetietoisuus järjellisenä on välittömästi a) ajattelua ja pelkästään itsetietoisuuden käsite – ei konkreettinen persoonallisuus. Sillä vain meille itsetietoisuus on tässä kohdin yleisen ja määrätyn ajattelun ykseys. Koska itsetietoisuus kuitenkin on ”itse”, joko itsestään tai sen mukaan, joka alussa on muodostunut itseään ajattelevaksi ja oman ajattelunsa kohteena olevaksi minäksi, joista kumpikin ovat sama totaalinen minä – puuttuu tällä itsetietoisuuden tasolla objektiivinen puoli, ajateltu minä.   (Omaa päämääräämme ajatellen, sitä varten, että pääsisimme logiikan kannalle, olisi tähän...

Svenska Litteratur-Föreningens Tidning nrot 28 ja 29, 13.7. ja 20.7.1836: P. D. A. Atterbomin kirjoituksia. 1. osa, arvostelu

Päivämäärä: 
31.12.1836
Myös otsikolla: Tutkimuksia filosofian historiasta ja järjestelmästä jne. Upsala, Palmblad & C. 1835. 552 sivua. 8:0.   On olemassa arvosteluja, joita voidaan hyvin verrata akateemisten väitösten yhteydessä tavallisiin oppositiones honoris gratia [kunnian vuoksi esitettyihin vastalausumiin]. Niitä edeltää ja seuraa, kuten tunnettua on ja Herbart on maininnut, tilaisuuteen sopivia puheita, joiden aiheet ovat suunnilleen seuraavan Agreliuksen aritmetiikan ylistysrunon kaltaisia.   ”Herra Agrelius tehnyt on nyt kauniin mestariteoksen; sillä minun ja muiden mielestä tämä teos on aivan verra...

Helsingfors Morgonblad nrot 11 ja 12, 8.2. ja 12.2.1838: Arvostelu Fred. Cygnaeuksen teoksesta Jääkynttilät

Päivämäärä: 
8.2.1838
Jääkynttilät. Useita osia sisältävä lentokirjanen, julkaisija Fredr. Cygnaeus. Ensimmäinen vihko. Helsingissä, G. O. Wasenius 1837. 129 sivua. 8:o. (Vaikka Jääkynttilät on jo arvosteltu Morgonbladetissa, on toimitus katsonut tarpeelliseksi vielä liittää mukaan tämän arvostelun, hyväksymättä kuitenkaan kaikkia tässä ilmaistuja mielipiteitä. Toim. huom.)   Päätin ilmoittaa kirjailijan työstä seuraavat asiat, en kritisoidakseni kritiikkiä vaan hiljentääkseni tunnonvaivoja, jotka kaikesta egoismini vastustuksesta huolimatta saivat minut vakuuttuneeksi, että kuulun yhteen (lukija saa arvata mihi...
Paikat: 

FILOSOFIAN ALKEISKURSSI Ensimmäinen vihko PSYKOLOGIA Tukholma 1837

Päivämäärä: 
30.6.1838
  ESIPUHE   Olisi tuskin tarpeen laatia esipuhetta käsillä olevan kaltaiseen suppeaan teokseen, jollei se muoto, jossa filosofian alkeita ja etenkin psykologiaa aina tähän asti oppilaitoksissa on esitetty niin suuressa määrin vaikeuttaisi siirtymistä spekulatiivisempaan hengen luontoa koskevaan käsitykseen ja tämän mukaiseksi sovitettuun opetusmenetelmään. On näet tunnettu ja puutteeksi tunnustettu seikka, että ruotsia opetuskielenä käyttävien julkisten oppilaitosten opetus vieläkin vaihtelevassa määrin tähtää liiaksi pelkästään muistitietoon. Näin laiminlyödään vastaava käsitteen ja ajatte...

Freja nro 101, 20.12.1839: Kirjallisuutta, arvostelu teoksesta Gustaf Lindorm

Päivämäärä: 
20.12.1839
”Gustaf Lindorm”. Ruotsalainen alkuperäisteos, ”Waldemar Kleinin” ja ”Representantenin” tekijän kirjoittama. Kolme osaa. Tukholma, l839. (Kabinetts-bibliotheket.) Eos-lehden numerossa 67 julkaistun arvostelun ja numerossa 76 julkaistun vastineen johdosta.   Emme väitä etteikö Eos olisi tehnyt erittäin tarkkaa ”eroa nerokkuuden ja kyvykkyyden välillä”. Lehden toimittajan antamien todistusten perusteella on silti sallittua epäillä miten täydellinen on lehden esteettisen käsityksen selkeys” – etenkin kun emme ole kyllin innostunut Kiesewetteristä sanoaksemme sellaista käsitettä selkeäksi, jost...

Missä sielu sijaitsee? psykologinen tutkielma Aganippisen seuran kirjallisuuslehdessä

Päivämäärä: 
15.1.1840
Missä sielu sijaitsee on kysymys, joka moninaisina aikoina on aiheuttanut psykologeille melkoista päänvaivaa. Yleisimmin on oletettu että pää ja aivot olisivat sen oikea asuinsija. Mutta tähän olettamukseen liittyy heti kaksinainen merkitys. Sillä tahtomatta täten lausua seurueelle epäkohteliaisuutta minun on totuuden nimessä huomautettava, että jokaisella seurueen jäsenellä on pienet ja ahtaat aivot. Huom. isompien ja tilavampien ohella. Nyt herää kysymys kummassako näistä asunnoista sielu sijaitsee. Merkillistä kyllä on muuan suuri filosofi, Cartesius, sijoittanut sielun pikkuaivoihin. Tä...
Henkilöt: 
Paikat: 

Carl Robert Ehrströmiltä, luonnos

Päivämäärä: 
17.3.1840
[Kevät 1840] Ranskalaiset ampuivat Hegeliä rautakuulilla. hän ei kuullut eikä nähnyt sitä; seuraako tästä nyt välttämättä, että Sinäkin, muuan Hegelin apostoleista, et kuule niitä luoteja, joita sinua vastaan ammutaan, olkoonkin että ne ovat vain musteesta ja paperista tehtyjä. Älä odota, kunnes minäkin tulen ase kädessä, vaan luovuta linnoitus vapaaehtoisesti; Sinä tulet saamaan kunnialliset antautumisehdot – ajan myötä. Mikset ole sanallakaan sanonut minulle, missä olet ja kuinka voit; et ole antanut ainoankaan valosi säteen loistaa minun pimeyteeni. – Vielä pimeämpää! – ja silti kevätaur...
Kirjeenvaihto: 

Freja nro 29, 10.4.1840: Kirjallisuutta, arvostelu Sven Ågrenin teoksesta Geografisk kontsruktionsbeskrifning

Päivämäärä: 
10.4.1840
Geografisk konstruktionsbeskrifning 1. nide, 1. vihko, 1. ja 2. arkki. Kirjoittanut Sven Ågren, Stockholm 1840.   Nämä kaksi arkkia ovat alkuna teokselle, jonka sisältö on yhtä laaja kuin tavoitekin. Teos ei pyri enempään eikä vähempään kuin tietyille periaatteille pohjautuvaan pedagogiikan uudistamiseen ja luomaan yleistä opetusta varten näille periaatteille pohjautuvan ensyklopedisen oppikirjan. Hra professori Ågren on jo aikaisemmin saanut sekä omassa maassaan että Saksassa myönteistä huomiota omaperäisestä ja psykologisesti hyvin perustellusta maantieteen opetusmetodistaan. Paitsi että ...

Freja nro 31, 21.4.1840: Satumaa

Päivämäärä: 
21.4.1840
Luonnon vanhuus kai aiheuttaa sen että elo maan päällä on niin akkamainen; siihen tyytyä emme saata vaan suuntaamme kohti Satumaata. [SL]   Ihanteellinen tyytymättömyys todelliseen maailmaan, tuo luonnollinen tunne, antoi Vitalikselle aiheen tähän ”koomiseen” haavekuvaan, kuten hän sitä kutsui. Itse asiassa se voidaan käsittää myös vakavasti ja sitä voidaan pitää ”traagisena”. Jokainen ihanteelliseen päämäärään pyrkivä jalo sielu on tietysti ajatellut unelmissaan Utopiaa, Eldoradoa. Näillä mielikuvilla on ollut maailmanhistoriallista merkitystä, sillä ne ovat vaikuttaneet uuden maailman löy...

Freja nro 33, 28.4.1840: Kansantaloutta, arvostelu

Päivämäärä: 
28.4.1840
1.Stockholms Fabriks- och Manufaktur-Societeters underdåniga påminnelser vid tullkomitéens betänkande och förslag till ny tulltaxa. 2. Införselsfrihet och skyddsförfattningar, betraktade ifrån erfarenhetens och historiens synpunkt af Fr. List, professor. Med företal och tillägg af öfversättaren.   Nämä molemmat julkaisut ansaitsevat suurta huomiota, paitsi runsaan sisältönsä ja vapaan tieteellisen tutkimuksensa ansiosta, myös kiistakirjoituksina. Ne käsittelevät periaatekysymystä, joka on tällä hetkellä säätyjen pohdittavana ja jonka ratkaisusta riippuu maan onni tai onnettomuus nyt ja tule...