Kirjallisuus

Kirjallisuus

Freja nro 85, 29.10.1841: Bi-tutkailija on ojennuksekseen köytettävä valheisiinsa

Päivämäärä: 
29.1.1841
Emme saa yllä mainitusta syystä antaa Bi-tutkailijan heitellä hiekkaa niiden silmiin, jotka ehkä näkevät paremmin hänen vakuuttelunsa kuin itse asian. Hän sanoo näin: ”Strauss och evangelierna”-teoksen tekijä ”ei käsittele maailman Vapahtajaa edes rehellisenä ihmisenä”, ja näin (ks. nro 235, 7. palsta): ”kirja opettaa, että Vapahtaja tuskin oli edes rehellinen ihminen”. Me lainasimme molempia ilmauksia, mutta eilisessä anteeksipyynnössään tutkailija vaikenee viisaasti jälkimmäisestä. Eikä se jätä hänelle pienintäkään kiemurtelun tilaa. On valetta, että kirja ”opettaisi” jotain sellaista, ja...
Paikat: 

Kustannussopimus 21.12.1841

Päivämäärä: 
21.12.1841
Täten luovutan Herra Kirjakauppias Carl Looströmille kustannusoikeuden ensimmäiseen painokseen kirjoittamastani teoksesta ”Tyskland, skildringar och omdömen från en resa 1840–1841” [”Saksa. Kuvauksia ja arviointeja matkalta 1840–1841”], sovittua tekijänpalkkiota vastaan, joka on kaksi­kymmentäviisi (25) riikintaalaria valtionvelkakonttorin seteli­rahaa paino­arkilta, ja sitoudun tulevan tammikuun 1. päivään mennessä jättämään paino­valmiin käsikirjoituksen sekä olemaan ryhtymättä uuden painoksen julkai­semista koskeviin järjestelyihin ennen tämän painoksen loppumista kirjakaupoista. Tukholm...
Paikat: 

Freja nro 2, 7.1.1842: Kirjallisuutta. Vinterblommor för år 1842, koonnut G. H. Mellin

Päivämäärä: 
7.1.1842
Tämä kalenteri on joka vuosi saanut yhä suurempaa yleisön suosiota, ja se johtunee pikemminkin niistä julkaisijan pitkähköistä novelleista, joita siinä on vuosittain ollut, kuin runoista. Niin kuin kalentereissa on tapana, runous osoittautuu ”milloin selkeäksi, milloin pilviseksi”, joskus ehkä pääasiassa pilviseksi. Niinpä tämänkin vuoden kalenterissa herättää novelli ”Kolmårdsboarna” suurinta kiinnostusta, joskaan se ei jää ainoaksi. Meidän mielestämme se on paras mitä näissä kalentereissa on julkaistu ja eräs parhaista mitä hra M. on kirjoittanut. Näin on siitä huolimatta, että novelli ja...

Per Magnus Lindhille

Päivämäärä: 
25.1.1842
Tukholmassa 25.1.1842.   Herra P. M. Lindh Örebrossa    Otan vapauden tarjota Tituluksen kustannusliikkeelle käännöksen teoksesta ”Die Christliche Glaubenslehre in ihrer Geschichtlichen Entwickelung und im Kampfe mit der modernen Wissenschaft, dargestellt von Dr David Friedrich Strauss”, jonka Osiander on painattanut Tübingenissä 1840–41 kahtena oktaavokokoisena niteenä, täydennettynä kääntäjän huomautuksilla. Alkuteoksen laajuus on 85 arkkia. Tarkoituksenani on ollut jättää käännöksestä pois kaikki viitteistöön sisältyvät otteet muiden kirjoittajien teoksista säilyttäen kuitenkin tekstissä...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Freja nro 12, 11.2.1842: Kirjallisuutta, ”Morgon-väckter: några ord i anledning af ’Strauss och evangelierna’: trosbekännelse af Fredrika Bremer”

Päivämäärä: 
11.2.1842
[Aamuvartioita. Muutama sana ”Strauss och evangelierna” -kirjoituksen johdosta. Fredrika Bremerin uskontunnustus.]   Painosta on ilmestynyt tämä yhtä kuuluisan kuin pidetynkin kirjailijattaren teos. Siitä on jo jonkin aikaa puhuttu pääkaupungissa ja sitä on odotettu. Tekijän nimi jo takaa, että teos saa laajan lukijapiirin, siinäkin tapauksessa että aihetta ei voisi laskea päivän puheenaiheisiin. Voi vain arvailla mitä yleisö on tältä kirjalta odottanut. Tuskin on uskallettua olettaa, että monet pettyvät odotuksissaan. Voi nähdä ennakolta, että kirjailijatar ei lisää kiihkomielisten mustama...

Freja nro 23, 18.3.1842: Kirjallisuutta

Päivämäärä: 
18.3.1842
Vaikka Frejan tila ei riitäkään seuraamaan kaikkia päivän ilmiöitä, lehti on silti aina pyrkinyt kiinnittämään yleisön huomiota myös kotimaisen kirjallisuuden tärkeimpiin ja kiinnostavimpiin tapahtumiin. Näin ollen kirjallisuuden ankarasti tieteellinenkään osa ei ole jäänyt lehdelle kokonaan vieraaksi. Kun lehti nyt arvostelee pari sisällöltään teologista ja filosofista teosta, ohjaa toimitusta vakaumus, että näillä tieteillä on Ruotsissa edessään uusi aikakausi. Samalla kun tämä tuntuu lupailevan vapaampia näkymiä uskonnon alueella, se tekee tutkimuksen myös politiikan alueella vakavammaks...

Freja nro 25, 29.3.1842: Kirjallisuutta. Ernst J. F. Kjellander, ”Minnen”: Runoja, filosofisia kirjoituksia, kirjeitä

Päivämäärä: 
29.3.1842
Teos on, kuten sen nimikin sanoo, tarkoitettu varsinaisesti muistojulkaisuksi edesmenneen nuoren miehen ystäville ja tovereille. Kuitenkin teos on perin mielenkiintoinen kaikille, jotka pitävät hyvästä ja jalosta. Harvoin löytää kirjailijaa, joka olisi niin täynnä tällaista rakkautta. Eikä mikään ole niin lohdullista ja rohkaisevaa kuin varmuus siitä, miten pitkälle inhimillinen heikkouskin pääsee kun sitä ajaa puhdas ja luja tahto tavoitella jaloutta maan päällä. Täytyy ällistellä tätä nuorukaista, joka perusti 11-vuotiaana runousyhdistyksen ja päätti tulla kirjailijaksi, oli 13-vuotiaana ...

Freja nro 31, 19.4.1842: Kirjallisuutta. ”Rosen på Tistelön”, kirjoittanut Emelie Carlén

Päivämäärä: 
19.4.1842
Ei riitä, että kirjoittaa kirjan, sitä on myös myytävä. Tässä vanhassa väittämässä annetaan melko luotettava mittapuu ainakin tieteellisten ja kaunokirjallisten teosten arvolle – saarnatkoon rigoristi ja pedantti miten haluaa kansantajuistamista vastaan. Tieteen osalta on ymmärrettävää, että sen eri haarat voivat saada vain suhteellisen rajallisen yleisön, mutta taidenautinto on varsinaisesti suuren yleisön asia. Sivistys ja opinnot voivat lisätä nautintoa, mutta sellainen taideteos, joka ei ole käsitettävissä aikansa yleissivistyksen perusteella, ei oikeastaan ansaitse taideteoksen nimeä. ...

Freja nro 32, 22.4.1842: Kirjallisuutta. ”Gabrièle Mimanso”. Romaani ”Törnrosens bokin” kirjoittajalta

Päivämäärä: 
22.4.1842
Tässä nyt on ”Gabrièlen” viimeinen osa, ”Ranskan kuningasta Ludvig Filipiä vastaan tehdyn viimeisen murhayrityksen” viimeinen osa – ”syksyltä 1840”. Ja ennen kuin kevään 1842 kukat ovat puhjenneet, koko Tukholma on lukenut, ja ennen kuin tammet ovat alkaneet vihertää, koko Ruotsi on lukenut tämän ”viimeisen murhayrityksen” viimeisen osan – lukenut siitä: ”Kello 6 lokakuun 15. päivän iltana ammuttiin laukaus kuningas Ludvig Filipiä tai oikeammin hänen vaunujaan kohti. Tämä tapahtui matkalla Tuileriesta St. Cloudiin, lähellä Pont de la Concordea. Entä kuka oli ampuja? Onneton Martius Darmez.”...

SAKSA. KUVAUKSIA JA ARVIOINTEJA MATKALTA 1840–1841 Tukholma 1842

Päivämäärä: 
15.5.1842
SISÄLLYS   I Kööpenhamina. – Matka Kielin, Hampurin, Bremenin, Osnabrückin ja Münsterin kautta Düsseldorfiin II Mietteitä Saksan kansakunnastasta ja kansallishengestä. Preussi, sen laitokset ja suhde muuhun Saksaan III Matka Reinillä. Köln, Bonn, Siebengebirge, Koblenz ja sen ympäristö, Bingen, Niederwald, Rheingau, Mainz ja Mannheim IV Heidelberg. Matka Stuttgartin kautta Tübingeniin. Schwaben; maa, tavat ja elämäntapa, kansanjuhlat V Baijeri. Augsburg, München: kaunista taidetta, elämäntapa. Maalaustaiteen galleriat VI Wien. Tietoja Itävallasta. Teatteri VII Berliini. Saksan yliopistot ja...