Kirjallisuus

Eräs maamme elinkeinoelämän masentavista seikoista on ilman muuta höyrylaivaliikenteen heikko menestys. Varmaa on, että asianomaiset johtokunnat ovat harkinneet olosuhteiden vaatimuksia asiantuntevammin kuin mihin joku ulkopuolinen tarkastelija pystyy. Näyttäisi kuitenkin siltä, että jossakin on tehty virhelaskelmia, kun suurin yhtiö päätti panna liikenteeseen vielä yhden laivan samalle reitille kahden muun kanssa, vaikkeivät ne tuottaneet erityisen hyvin. On tämän asian kanssa miten tahansa, niin olisi erittäin ikävää, jos maamme menettäisi jonkin näistä aluksista. Höyrylaiva Murtajan hyvi...

Ruotsalais-suomalaista kirjallisuutta. 2. Urkunder upplysande Finlands öden och tillstånd i slutet af 16-de och början af 17-de århundradet, 1-sta Flocken [Suomen vaiheita ja tilannetta 1500-luvun lopussa ja 1600-luvun alussa valaisevia asiakirjoja. Ensimmäinen sarja.] Helsinki 1843. Hinta tilaajilta 40, muilta ostajilta 50 kopeekkaa hopeaa.   Tämä on kolmas julkaistu kokoelma Suomen historian asiakirjoja, jos asetuskokoelmia, hovioikeuden päätöskokoelmia ym. ei lasketa mukaan. Porthanin Kronikkaa lukuun ottamatta meillä ei ole ainuttakaan asiakirjoihin tukeutuvaa kuvausta Suomen historiast...

Kansantaloustiede Niihin tieteisiin, joita kirjallisesti sivistynyt yleisö voi opiskella ankaran tieteellisessäkin muodossa, kuuluu epäilemättä kansantaloustiede. Se on tosin viime kädessä filosofinen tiede ja sen yleisten käsitteiden tarkka määrittäminen vaatii huomattavaa ajatuksen terävyyttä. Niiden sovellutukset ovat kuitenkin niin silmiinpistäviä ja itse kunkin omaa kokemusta lähellä, että ne on sittenkin helppo käsittää. Tämä tiede on myös aivan yhtä riippuvainen kokemuksesta ja annetuista tosiasioista kuin historia ja luonnontieteetkin. Vaikka se on nuori tiede, sillä on pitemmälle k...

Runebergin ”Kuningas Fjalar” Kaikelle taiteelle on ominaista, että se suo jaloa nautintoa jokaiselle, jolla on turmeltumaton mieli. Täydellisesti taiteesta pystyy nauttimaan kuitenkin vain se, joka kykenee selvittämään itselleen tämän nautinnon olemuksen, sanomaan sen ”miksi?”, johon vastaaminen on ja tulee olemaan kaiken ylevän nautinnon lähde. Taidekritiikkiä ei tarvita yksinoikeutettuna ratkaisemaan, mikä on kaunista. Välitön tunne ratkaisee helposti sen kysymyksen. Kritiikin tehtävä ei myöskään ole taiteilijan luomusten sitominen johonkin annettuun normiin, sillä arvion on lähdettävä it...