Kustaa III

Kustaa III

1746–1792. Ruotsin kuningas 1771–1792.

Saima nro 21, 22.5.1845

Päivämäärä: 
22.5.1845
Kuopio Täällä on ajattelemattomasti valitettu – ja me olemme aivan erityisesti olleet mukana valittamassa – että kevät antaa odottaa itseään niin kauan. Nyt vasta tulee mieleen, että tämähän on kevään tavanmukainen kohteliaisuus Kuopiota ja postilaitosta kohtaan. Muutenhan kävisi niin, että ainoa etelästä tuleva posti, joka aina keväisin ja syksyisin muutaman viikon ajan tulee myöhässä, tulisi myöhemmin kuin kevät itse. Nyt meillä sitä vastoin on se ilo, että voimme kuukauden tai kaksi valmistautua mahtavan nuorenherran tuloon. Jokaisena postipäivänä meille kerrotaan eri paikkakunnilta: nyt...
Termit: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1848: Ulkomaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1848
Allgemeine Literaturgeschichte von Theodor Mundt. [Yleinen kirjallisuushistoria, kirjoittanut Theodor Mundt] Osat 1–3. Berliini 1846. (4 taalaria) Historia öfver Samtidens Litteratur. Föreläsn. af Theodor Mundt. [ Aikamme kirjallisuuden historia. Theodor Mundtin luentoja.] Ruotsintanut C. I. Lenström. 2 osaa. Tukholma 1844. (3 bankoriksiä) Kokonaan ilman lukeneisuuden antamaa tietopohjaa ei yleinen historiallinen kuvaus inhimillisen sivistyksen edistymisestä ole oikein käsitettävissä. Sellainen henkilö, joka tuntee muutamia kirjallisuuden tuotteita sen eri aikakausilta ja joka tietää myös j...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5 ja 9, toukokuu ja elokuu 1848: Modernia ranskalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.5.1848
Siitä vähästä, mitä tämä lehti on yrittänyt tuoda lukijan tietoon, ei mikään aihe ole ollut hankalampi meidän käsiteltäväksemme ja arvioitavaksemme kuin se, jota ryhdymme nyt selvittelemään. Olemme myös lykänneet tämän esityksen julkaisemista päivästä päivään, kuukaudesta toiseen, ja kun me nyt päästämme sen yleisön silmien eteen, teemme sen tietoisena asiantuntemuksemme riittämättömyydestä. Modernilla ranskalaisella kirjallisuudella, joka on sinänsä mitä antoisin ja laajin aihe tutkivan tarkastelun kohteeksi, ei ole vielä historiankirjoittajaansa. Saksalaisella kirjakaupalla on joka vuosi ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, heinäkuu 1848: Ruotsin kaunokirjallisuus

Päivämäärä: 
1.7.1848
Sverige’s sköna litteratur af P. E. Wieselgren, IV 1 och 2. Uppsala, Wahlström 1848 [Ruotsin kaunokirjallisuus IV 1 ja 2, kirjoittanut P. Wieselgren. Upsala, Wahlström 1848]   Tältä ahkeralta ja laajalti tunnetulta tekijältä on saatu kaksi uutta nidettä. Voi siis panna tyydytyksellä merkille, että hra Wieselgrenin vuosia sitten jossakin alkusanoissaan esittämä ennustus – tai miksi sitä halutaankaan nimittää – ei ole toteutunut. Siinä hän puuttui hiukan närkästyneenä Heimdall-lehden arvosteluun teoksensa alkuosista. Hra W. vierittää Heimdallin kovasanaisen arvostelijan tunnolle sen mahdollis...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Kotimainen ruotsinkielinen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.12.1848
1. Necken. Poëtisk Kalender för 1849, utgifven af F. Berndtson. Hfors 1848. [Necken. Runokalenteri vuodelle 1849, julkaissut F. Berndtson]   Tätä vuosikertaa on avustanut viisitoista nimimerkkiä, joista useimmat ovat entuudestaan tuttuja – useimmat myös paremmin tunnettuja aiemmasta tuotannostaan kuin mitä nyt julkaistusta voi sanoa. Tämän kirjoittajaa ilahduttaisi, jos joku toinen sattuu löytämään vuosikerrasta uusia ansioita. Allekirjoittaneen mielestä teos on, kuten sanotaan, aika laiha. T***:n Vårt Folk, F:n Min Flicka, X:n Fåfängt Önskan, joista kaksi viimeistä ovat uusia nimimerkkejä,...
Paikat: 

JOHAN JULIN Muistosanoja kunnioitetusta ja rakastetusta isästä perhejuhlassa sata vuotta hänen syntymänsä jälkeen Helsinki

Päivämäärä: 
15.1.1852
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapaino, 1852   On yleinen inhimillinen velvollisuus kunnioittaa huomattavien edesmenneiden miesten muistoa palauttamalla mieliin se hyvä, mitä he ovat saaneet aikaan. Tämän, kuten muidenkin velvollisuuksien täyttäminen tuo muassaan palkinnon: siten kohotetaan jälkeenjääneiden mieltä ja jalostetaan heidän ajatuksiaan. Kiitollisuuden, kunnioituksen ja ihailun tunteet paisuttavat ihmisen rintaa, kun muistellaan yleisesti hyödyllistä toimintaa, jaloja ja erinomaisia tekoja. Samalla ne luovat maaperää hyville aikomuksille. Toisaalta häpeän tunne siitä, että ...

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1856: Lisäys edellisen numeron lausuntoihin Suomen olojen arvioista Ruotsin näkökulmasta

Päivämäärä: 
1.4.1856
Aiheen tähän lisäykseen saimme lähinnä tarpeesta selittää, että kun viimeksi lausuimme käsityksemme asiasta, meille oli tuntematon vuonna 1855 Tukholmassa painettu kirjoitus, jossa myös allekirjoittaneen aikaisempi esiintyminen oli saanut osakseen ankaran tuomion, millä siis ei voi katsoa olleen mitään vaikutusta sanottuun lausumaan. Kyseisessä kirjoituksessa on lisäksi suomenkielisestä kansasta kirjoitettu tahdikkaasti ja kansan oikeuksia kunnioittaen, joka ruotsalaisissa Suomea koskevissa pamfleteissa on ollut erittäin harvinaista. Tekijä vain samoin kuin hänen vähemmän tahdikkaat maanmie...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.7.1856
Finlands minnesvärde män. Andra bandets 2:a H[äfte]. Hfors 1856. [Suomen merkkimiehiä. Toisen osan toinen vihko.]   Vihko sisältää seuraavat elämäkerrat: H. Hassel, laatijana B-r (Brunér), G. Björnram, A. B. Horn ja J. Lilius, laatijana hra Rabbe, Th. Rajalin ja Mårten Stodius, laatijana hra Elmgren sekä Paavo Korhonen, kirjoittajana Lönnrot. Stodius ja Hassel olivat professoreita Turussa, ensin mainittu, teologi, yliopiston perustamisajoista, jälkimmäinen, latinisti, isonvihan jälkeen. Stodius on merkittävä melko lailla ilman omaa syytään, häntä näet syytettiin mustasta magiasta; Hassel on...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1857: Litteraturbladet 1857

Päivämäärä: 
15.1.1857
Toimitus on todella iloisesti yllättynyt voidessaan käyttää tätä otsikkoa, sillä lehden ensimmäinen vuosiluku oli 1847, ja se on siten vaihtelevissa kohtaloissa vienyt olemassaoloaan eteenpäin kokonaisen pitkän vuosikymmenen. Se todistaa epäilemättä, että tällainen ja tätä tarkoitusta varten toimitettu lehti on maan sivistyneistön todelliseen tarpeeseen, vaikka se tosin ei todista, että tarve on tyydyttävästi tullut täytetyksi. Sillä siellä missä on tarve, mutta kaikki kilpailu puuttuu, yleisön on luonnollisesti pakko pitää sille tarjottu hyvänään. Varsinkin yhdessä suhteessa on myös toimit...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1859
Minnen från Tyskland och Italien af P. D. A. Atterbom. B. I. II. Örebro 1859. [Muistelmia Saksasta ja Italiasta, kirj. P. D. A. Atterbom. Osat I ja II. Örebro 1859.]   Nämä muistelmat käsittävät kaksi ensimmäistä nidettä Atterbomin ”Kootuista teoksista vapaaseen tyyliin”. Tässä lehdessä on aiemmin kerrottu niistä, jotka ovat ilmestyneet runoilijan ”Koottuina runoina”, nimittäin ”Lycksalighetens Ö” ja ”Fogel Blå”. Kuten kaikilla todella merkittävillä kirjailijoilla myös Atterbomilla oli nuoruuskaudestaan päästyään tapana olla julkaisematta mitään, mikä ei ollut myös muodoltaan täydellistä. N...
Paikat: