Byron, George Gordon

1788–1824. Englantilainen runoilija.

Sekalaista, hahmotelmia [1826–28]

Päivämäärä:

31.12.1826

Romaani? Huudahduksia, pingottuneita fraaseja, tunteilevia tapahtumia, joiden kuvauksen tarkoitus on tuudittaa sielu aistillisuuden hienoon humalaan. Muistoja Bounapartesta Talo jossa hän asui St. Helenalla Talonpojan varastotila, Salissa jossa hän kuoli puima-Kone, biljardikamarissa potatoes, porkkanoita ja sipulia, kylpyhuone Talli. Vanitas vanitatum [turhuuksien turhuus]! Upsala Universitet behält noch immer seinen alten finstern Charactèr [Yliopisto on luonteeltaan yhtä synkkä kuin ennenkin]; ”die Academie der Wissenschaften schlummert sanft” [Tieteiden Akatemia uinailee suloisesti] Ste...

Henkilöt:

Rousseau, Jean-Jacques

Stagnelius, Erik Johan

Byron, George Gordon

Asiat:

Yliopisto

Filosofia

Kallavesi nro 14, Saiman liite, 21.11.1846

Päivämäärä:

21.11.1846

Kotimaista kirjallisuutta Suomennettua runoutta Saimme Lönnrotin Suomi 1845 -kirjassa julkaisemista käännöksistä aiheen tähän artikkeliin, jota varten olisimme kovin kaivanneet parempaa isänmaamme kielen taitoa. Toivomme silti, että taitavammatkin suhtautuvat vaivannäköömme niin suopeasti kuin voivat. Mielestämme on erittäin tärkeää, että nouseva suomenkielinen kirjallisuus alistetaan tarkan kritiikin kohteeksi, ei vain kielen vaan myös sisällön suhteen. Pelkästään kielentutkijoille ja kieliopin tuntijoille kirjoittaminen olisi samaa kuin jättää kakki toiveet suomenkielisestä kirjallisuudes...

Henkilöt:

Lönnrot, Elias

Tasso, Torquato

Oehlenschläger, Adam Gottlob

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Béranger, Pierre Jean de

Hugo, Victor Marie

Shakespeare, William

Byron, George Gordon

Runeberg, Johan Ludvig

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Stagnelius, Erik Johan

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Kotimainen ruotsinkielinen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.12.1848

1. Necken. Poëtisk Kalender för 1849, utgifven af F. Berndtson. Hfors 1848. [Necken. Runokalenteri vuodelle 1849, julkaissut F. Berndtson] Tätä vuosikertaa on avustanut viisitoista nimimerkkiä, joista useimmat ovat entuudestaan tuttuja – useimmat myös paremmin tunnettuja aiemmasta tuotannostaan kuin mitä nyt julkaistusta voi sanoa. Tämän kirjoittajaa ilahduttaisi, jos joku toinen sattuu löytämään vuosikerrasta uusia ansioita. Allekirjoittaneen mielestä teos on, kuten sanotaan, aika laiha. T***:n Vårt Folk, F:n Min Flicka, X:n Fåfängt Önskan, joista kaksi viimeistä ovat uusia nimimerkkejä,...

Henkilöt:

Stålarm, Arvid Eriksson

Alcenius, Karl Alexander

Forstén, Berndt Lennart

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.8.1859

Alkuperäisessä ruotsalaisessa kirjallisuudessa näyttää filosofinen esiintyvän tällä hetkellä epätavallisen ansiokkaasti. Ei niin, että se olisi tuotteiltaan runsaampaa kuin tieteen ja kirjallisuuden muut haarat. Filosofia ei luonteensa mukaan voi olla ansiotyön kohteena, ja se on aina ollut melko niukasti edustettuna ruotsalaisissa kirjaluetteloissa. Etenkin viimeksi kuluneena vuosikymmenenä on puute ollut huomattava. Akateemisen kirjallisuuden piirissä on viime vuosina kuitenkin ilmestynyt kohtalainen määrä filosofiaa sisältäviä väitöskirjoja. Tänä vuonna taas on kirjakauppaan tullut kaksi...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.3.1860

Mänskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 3:de delen: Kristendomens första århundraden [Ihmiskunnan kehityksen historia. N. Ignellin yleiskatsaus. 3. osa: Kristinuskon ensimmäiset vuosisadat.] Tukholma 1859. Tämä Ruotsin kirjallisuudessa täysin ainoalaatuisen, merkittävän teoksen uusi osa käsittää ajan kristinuskon synnystä Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. Se on sinänsä vankka yli 30 painoarkin laajuinen teos; ja on ilahduttavaa havaita, että kirjoittajalla on ollut aikaa ja voimia jatkaa ottamansa sangen laajan tehtävän täyttämistä näin hyvää vauhtia. Kirjoittajan ...

Henkilöt:

Ignell, Nils

Fryxell, Anders

Kaarle XII

Tertullianus, Quintus Septimius Florens

Augustinus, Aurelius

Suetonius, Gajus S. Tranquillus

Tacitus, Publius Cornelius

Seneca, Lucius Anneus

Epiktetos

Marcus Aurelius Antonius

Konstantin I Suuri (Flavius Valerius Constantinus)

Malmström, Bernhard Elis

Grafström, Anders Abraham

Afzelius, Anders Johan

Böttiger, Lars Fredrik Carl Wilhelm

Beskow, Bernhard von

Runeberg, Johan Ludvig

Topelius, Zacharias

Kullberg, Nils Axel

Harald Kaunotukka (Hårfager)

Bjursten, Anders Herman

Sturzenbecher (vuodesta 1855 Sturzen-Becker), Oskar Patrick

Kaarle XI

Hauch, Johannes Carsten

Dietrichson, Lorentz Henrik Segelcke

Richardt, Ernst Christian

Anderson, Anders

Nybom, Johan

Oskar II (Oscar Fredrik)

Strandberg, Carl Wilhelm August

Andersen, Hans Christian

Björnson, Björnstjerne Martinius

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1862: Sananvapaudesta

Päivämäärä:

15.3.1862

Joka kauan sitten on oivallettu ja selvästi havaittu, että Euroopan kansojen historiassa viimeksi kuluneiden kolmen neljännesvuosisadan luonteenomaisin piirre on ollut pyrkimys poliittiseen vapauteen. Ja yhtä varmana voidaan pitää sitä, että tämä ajanjakso päättyy pian, koska useimmat Euroopan kansat ovat pian saavuttaneet tavoitteen. Pääasiahan on, että on syntynyt valtiojärjestys, joka antaa hallituille oikeuden osallistua lakien säätämiseen ja hallitustoimiin. Itseverotusoikeus merkitsee tätä osallistumista hallitustoimiin. Monia toivottavia säädöksiä saattaa siellä täällä ja kaikkialla ...

Henkilöt:

Ptolemaios, Klaudios

Kopernikus, Nikolaus (Mikolaj Kopernik)

Paikat:

Asiat: