Ribbing, Sigurd

Ribbing, Sigurd

1816–1899. Ruotsalainen filosofi. Filosofian tohtori 1839. Teoreettisen filosofian professori 1850–85. Valtiopäiväedustaja 1862–79.

Bernhard Elis Malmströmiltä

Päivämäärä: 
16.1.1849
Upsala 16.1.1849   Veli Snellman!    Koska en ole varma siitä, saatko Ruotsin sanomalehtien välityksellä tuoreita tietoja täältä, ystävyyteni sinun yksityistä ja kunnioitukseni Sinun julkista persoonaasi kohtaan kannustaa minua ilmoittamaan Sinulle tällä tavalla, että täkäläisen yliopiston teoreettisen filosofian professori E. A. Schröder kuoli eilisaamuna lyhyen sairauden jälkeen. Kun oletan, ettet voi olla tietämätön ruotsalaisen filosofian historian viimeaikaisista kutakuinkin skandaalimaisista tapahtumista, minun tuskin tarvitsee kertoa Sinulle, että hakemuksesi nyt vapautuneeseen virka...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1856: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1856
E. G. Geijerin luennot ihmisen historiasta.   Geijer piti 1841–1842 luentoja ihmisen historiasta. Nämä luennot olivat vapaita esitelmiä ilman käsikirjoitusta. Sittemmin eräs G:n kuulija, professori Ribbing, merkitsi muistiin luennot, ja ensimmäisen lukukauden muistiinpanot on myös Geijer itse tarkastanut ja korjannut. Julkaisuun on herra R. muistiinpanojensa lisäksi voinut saada vain joitain luonnoksia muutamiin luentoihin. Lukija vakuuttuu kuitenkin helposti, että mitään olennaista ei yhteydestä puutu. Myös muodosta tunnistaa Geijerin kaikkialta, sillä vapaa esitys on antanut sanoille ja i...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1859
Alkuperäisessä ruotsalaisessa kirjallisuudessa näyttää filosofinen esiintyvän tällä hetkellä epätavallisen ansiokkaasti. Ei niin, että se olisi tuotteiltaan runsaampaa kuin tieteen ja kirjallisuuden muut haarat. Filosofia ei luonteensa mukaan voi olla ansiotyön kohteena, ja se on aina ollut melko niukasti edustettuna ruotsalaisissa kirjaluetteloissa. Etenkin viimeksi kuluneena vuosikymmenenä on puute ollut huomattava. Akateemisen kirjallisuuden piirissä on viime vuosina kuitenkin ilmestynyt kohtalainen määrä filosofiaa sisältäviä väitöskirjoja. Tänä vuonna taas on kirjakauppaan tullut kaksi...
Paikat: 

Yhteiskuntaopin historian luentosarjan käsikirjoitus, kevätlukukausi 1862

Päivämäärä: 
10.1.1862
Yhteiskuntaopin historia 1–5. Kevätlukukausi 1862   [1] Hyvät herrat. Miellyttävää nähdä teidät jälleen. Toivon että kuten ennenkin saan taas tukea herrojen tarkkaavaisuudesta ja siitä, etteivät he luovuta ennen esityksen loppumista. Tarkoituksena oli luennoida etiikan historiasta Kreikassa ja Roomassa. Etiikka, nk. käytännöllinen filosofia, moraali ja yhteiskuntaoppi, myöhemmin myös siihen kytkeytyvä yleinen oikeusoppi, kuten herrat tietävät, Sokrateen jälkeisen antiikin spekulaation pääasiallinen aihe, on aina liittynyt läheisesti kunkin järjestelmän yleiseen maailmankatsomukseen. Tämän e...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1862: Uusivuosi 1862. Suomi

Päivämäärä: 
1.2.1862
Kenenkään mielikuvitus ei vuoden 1861 alussa kyennyt hahmottamaan kuvaa siitä, mitä tuona vuonna Suomessa tapahtui. Uskottiin, että keis. senaatin ehdotus valtiopäiville annettavista esityksistä esiteltäisiin Hallitsijalle varsin pian vuoden alkupuolella – ja oli aivan luonnollista, että tämän ehdotuksen perusteella hyväksyttyjen esitysten toivottiin olevan vuonna 1862 valmiita säädyille annettaviksi. Vaikka aika-arvio oli väärä, vuosilukuun ei pitäisi tuijottaa liikaa. Suomen kansan asemassa oleva kansa unohtaa helposti, että sen toivomusten toteutuminen riippuu menneisyyden luomista olois...
Paikat: