Stagnelius, Erik Johan

1793–1823. Ruotsalainen runoilija.

Sekalaista, hahmotelmia [1826–28]

Päivämäärä:

31.12.1826

Romaani? Huudahduksia, pingottuneita fraaseja, tunteilevia tapahtumia, joiden kuvauksen tarkoitus on tuudittaa sielu aistillisuuden hienoon humalaan. Muistoja Bounapartesta Talo jossa hän asui St. Helenalla Talonpojan varastotila, Salissa jossa hän kuoli puima-Kone, biljardikamarissa potatoes, porkkanoita ja sipulia, kylpyhuone Talli. Vanitas vanitatum [turhuuksien turhuus]! Upsala Universitet behält noch immer seinen alten finstern Charactèr [Yliopisto on luonteeltaan yhtä synkkä kuin ennenkin]; ”die Academie der Wissenschaften schlummert sanft” [Tieteiden Akatemia uinailee suloisesti] Ste...

Henkilöt:

Rousseau, Jean-Jacques

Stagnelius, Erik Johan

Byron, George Gordon

Asiat:

Yliopisto

Filosofia

Litteraturblad till Saima, 31.10.1844

Päivämäärä:

31.10.1844

Runebergin ”Kuningas Fjalar” Kaikelle taiteelle on ominaista, että se suo jaloa nautintoa jokaiselle, jolla on turmeltumaton mieli. Täydellisesti taiteesta pystyy nauttimaan kuitenkin vain se, joka kykenee selvittämään itselleen tämän nautinnon olemuksen, sanomaan sen ”miksi?”, johon vastaaminen on ja tulee olemaan kaiken ylevän nautinnon lähde. Taidekritiikkiä ei tarvita yksinoikeutettuna ratkaisemaan, mikä on kaunista. Välitön tunne ratkaisee helposti sen kysymyksen. Kritiikin tehtävä ei myöskään ole taiteilijan luomusten sitominen johonkin annettuun normiin, sillä arvion on lähdettävä it...

Henkilöt:

Hagberg, Carl August

Runeberg, Johan Ludvig

Franzén, Frans Mikael

Goethe, Johann Wolfgang von

Ling, Per Henrik

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Stagnelius, Erik Johan

Sjöberg, Erik

Castrén, Mathias Alexander

Stenbäck, Gustaf Leonard

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Suomen kieli

Termit:

Litteraturblad till Saima

Kallavesi nro 14, Saiman liite, 21.11.1846

Päivämäärä:

21.11.1846

Kotimaista kirjallisuutta Suomennettua runoutta Saimme Lönnrotin Suomi 1845 -kirjassa julkaisemista käännöksistä aiheen tähän artikkeliin, jota varten olisimme kovin kaivanneet parempaa isänmaamme kielen taitoa. Toivomme silti, että taitavammatkin suhtautuvat vaivannäköömme niin suopeasti kuin voivat. Mielestämme on erittäin tärkeää, että nouseva suomenkielinen kirjallisuus alistetaan tarkan kritiikin kohteeksi, ei vain kielen vaan myös sisällön suhteen. Pelkästään kielentutkijoille ja kieliopin tuntijoille kirjoittaminen olisi samaa kuin jättää kakki toiveet suomenkielisestä kirjallisuudes...

Henkilöt:

Lönnrot, Elias

Tasso, Torquato

Oehlenschläger, Adam Gottlob

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Béranger, Pierre Jean de

Hugo, Victor Marie

Shakespeare, William

Byron, George Gordon

Runeberg, Johan Ludvig

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Stagnelius, Erik Johan

Paikat:

Asiat:

Prokuraattorille, konsepti

Päivämäärä:

31.12.1846

[vuoden 1846 lopussa] Minun on pakko jälleen valittaa Jalosukuiselle Hra Prokuraattorille, Salaneuvokselle ja Ritarille, joka toimii Hallitsijan kaikkein armollisimmin nimittämänä maan lakien ja laillisten menettelytapojen oikean noudattamisen valvojana, siitä yhä jatkuvasta laittomasta menettelystä, johon ryhtymistä Kuopion läänin kuvernööri, jalosukuinen Adolf Ramsay on pitänyt sopivana toimiessaan julkaisemani sanomalehden Saiman sensorina. Minun on pakko näin toimia, koska kukaan kansalainen ei saa välinpitämättömästi seurata sivusta lain selvää rikkomista, koska sananvapaus on niin pyh...

Henkilöt:

Oehlenschläger, Adam Gottlob

Qvanten, Emil von

Stagnelius, Erik Johan

Asiat:

Sanomalehtimies

Painovapaus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1849: Suomalaisesta runoudesta

Päivämäärä:

1.3.1849

Erääseen aikaan käytiin kiistaa, tosin enemmän suullista kuin kirjallista, siitä pitäisikö suomen kielessä asettaa runomitan pohjaksi vanhojen runojen esimerkin mukaisesti tavun pituus, vai täytyisikö suomen runomitan useimpien muiden eurooppalaisten kielten esikuvaa seuraten perustua korolle. Taistelu ratkeaisi tosiaan helposti, jos vain ilmaantuisi jokin nykyajan suomalainen runoilija, jonka lauluista myös muodon suhteen tulisi malli seuraajille. Kunnes näin käy, voi kysymystä pitää ainakin osittain avoimena. Kukaan ei silti voi kieltää, etteikö korolle, sävelpainolle rakentuva säe koitui...

Henkilöt:

Ahlqvist, Karl August Engelbrecht

Lönnrot, Elias

Stagnelius, Erik Johan

Kiljander, Karl Mårten

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 8, elokuu 1849: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.8.1849

I Ruotsalainen kirjallisuus on, kuten meillä aiemminkin on ollut tilaisuus huomauttaa, voinut viimeisten kolmen viisivuotiskauden aikana osoittaa vilkkaampaa, omaperäisyyden leimaamaa toimintaa ainakin neljällä eri tieteen ja kaunokirjallisuuden haaralla. Jo ennen aikaa vuoden 1835 tienoilla oli poliittinen kirjaileminen täydessä kukoistuksessa ja sanomalehtien lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta, niin että se viimeisten 25 vuoden aikana lienee kymmenkertaistunut. Vielä seuraavinakin vuosina aina vuosien 1840 valtiopäiviin saakka vallitsi vielä erittäin vilkas poliittinen mielipiteiden vaihto. ...

Henkilöt:

Biberg, Nils Fredrik

Höijer, Benjamin Carl Henrik

Franzén, Frans Mikael

Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Stagnelius, Erik Johan

Vitalis

Nicander, Carl August

Ling, Per Henrik

Braun, Wilhelm August Detlof von

Strinnholm, Anders Magnus

Fryxell, Anders

Bremer, Fredrika

Knorring (o. s. Zelow), Sofia Margareta von

Flygare-Carlén, Emilie

Mellin, Gustaf Henrik

De Geer, Louis Gerhard

Sparre af Söfdeborg, Per Georg

Wetterbergh, Carl Anton

Carlén, Johan Gabriel

Börjesson, Johan

Blanche, August Theodor

Jolin, Johan

Kraemer, Anders Robert von

Ridderstad, Carl Fredrik

Kullberg, Karl Anders af

Berzelius, Jöns Jakob

Mosander, Carl Gustaf

Berlin, Nils Johan

Åkerman, Joachim

Svanberg, Lars Fredrik

Wahlenberg, Göran

Fries, Bengt Fredric

Agardh, Carl Adolf

Sundevall, Carl Jacob

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1849: Ulkomainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.12.1849

IV Tämän kirjoittaja on joskus aiemmin huomauttanut läheisessä menneisyydessä olevasta ajasta, jolloin lukuhalu Suomessakin oli vilkkaampi kuin mitä se sittemmin pitkiin aikoihin on ollut. Toteamus pätee etenkin kaunokirjallisuuteen, vaikkei sen paikkansapitävyyttä kai voida missään suhteessa kiistää. Oli aika, jolloin Kellgrenin, rva Lenngrenin, Bellmanin ja Franzénin teoksia oli useimmissa kodeissa ja heidän laulunsa elivät sivistyneiden ihmisten muistissa ja heidän huulillaan. Ruotsin uuden koulukunnan kamppailut herättivät ihmisten mielen; silloin alkoivat Tegnér, Geijer, Atterbom, Stag...

Henkilöt:

Goethe, Johann Wolfgang von

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Tegnér, Esaias

Geijer, Erik Gustaf

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Stagnelius, Erik Johan

Scott, Walter

Taillandier, René Gaspard Ernest

Mundt, Theodor

Gutzkow, Karl Ferdinand

Laube, Heinrich

Wienbarg, Ludolf Christian

Immermann, Karl Leberecht

Grabbe, Christian Dietrich

Heine, Heinrich

Menzel, Wolfgang

Brockhaus, Hermann

Eckermann, Johann Peter

Schlegel, August Wilhelm von

Schlegel, Friedrich von

Tieck, Johann Ludwig

Ruge, Arnold

Herwegh, Georg

Hoffmann, August Heinrich (Hoffmann von Fallersleben)

Freiligrath, Ferdinand

Beck, Karl

Hartmann, Moritz

Lenau, Nikolaus (Nikolaus Franz Niembsch von Strehlenau)

Hessemer, Friedrich Maximilien

Böttger, Adolf

Rogge, Friedrich Wilhelm

Strachwitz, Moritz Karl Wilhelm von

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.3.1855

Lars Stenbäck: Om Paedagogien och dess närvarande utveckling [Kasvatusopista ja sen nykyisestä kehityksestä] Tämä vastaperustettua kasvatusopin professuuria varten opinnäytteenä julkaistu teos on saatavilla myös kirjakaupoista. Käsittelemänsä aiheen takia se kiinnittää jokaisen ajattelevan ihmisen huomiota. Aihe on alati uusi ja nuori samalla lailla kuten ne uudet sukupolvet, joiden sivistämistä se käsittelee, ja kuten sivistys itse, joka ei tunne mitään vanhuutta, vaan on uusi jokaisessa uudessa ajanvaiheessa. Tarkoituksenamme ei toki ole laatia teoksesta varsinaista arvostelua. Sen ensi...

Henkilöt:

Stagnelius, Erik Johan

Stenbäck, Lars Jakob

Raumer, Karl Georg von

Rousseau, Jean-Jacques

Pestalozzi, Johann Heinrich

Goethe, Johann Wolfgang von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

20.4.1855

3. Försök till framställning af Finlands kyrkohistoria, [Yritys esitykseksi Suomen kirkkohistoriasta] af G. F. Helsingius. 1 Del. Tavastehus 1855. Suomen uskonpuhdistusta edeltävälle kirkkohistorialle on ominaista, että se suurin piirtein lankeaa yhteen sen kanssa mikä tähän mennessä on kirjallisuudessa kulkenut saman ajan Suomen historian nimellä. Porthan, jonka tutkimuksiin myöhemmät kirjoittajat nojautuvat, teki työtä pääasiassa kirkollisten lähteiden parissa: muita ei hänen saatavillaan ollut. Rühs, Arvidsson ja Cajan ovat hänen jälkiään seuraten kirjoittaneet sanotulta ajanjaksolta l...

Henkilöt:

Helsingius, Gustaf Fredrik

Rühs, Friedrich

Cajan, Johan Fredrik

Arwidsson, Adolf Ivar

Geijer, Erik Gustaf

Kiljander, Karl Mårten

Nicander, Carl August

Lagervall, Jakob Fredrik

Stagnelius, Erik Johan

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

5.1.1856

Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...

Henkilöt:

Leopold, Carl Gustaf af

Kellgren, Johan Henrik

Lenngren, Anna Maria

Bellman, Carl Michael

Franzén, Frans Mikael

Tegnér, Esaias

Wallin, Johan Olof

Stagnelius, Erik Johan

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)

Geijer, Erik Gustaf