Akiander, Matthias

Akiander, Matthias

(synt. Akkanen) 1802–1871. Opettaja Helsingin triviaalikou­lussa 1830–37, rehtori 1835–39. Venäjän kielen lehtori Helsingin yliopistossa 1836. Venäjän kielen ja kirjallisuuden va. professori 1853–, professori 1862–67. Suomalaisen Kirjalli­suuden Seuran esimies 1869–71, Suomen historiallisen seuran esimies 1865–68.

Kallavesi nro 13, Saiman liite, 14.11.1846

Päivämäärä: 
14.11.1846
Kotimaista kirjallisuutta Suomi.Tidskrift i Fosterländska ämnen 1845 [Suomi. Isänmaallisia aiheita käsittelevä aikakauskirja 1845.] Viides vuosikerta. Helsinki 1846 (hinta 1 1/2 ruplaa hopeaa). Isänmaanystävä tervehtii iloisesti jokaista tämän aikakauskirjan uutta vuosikertaa, joka toisessakin merkityksessä on juuri tämän ajan kirja. Monilta sen sivuilta näkyy selvästi, että se kuuluu nuoreen aikakauteen, jolle kaikki kysymykset vielä leijuvat ratkaisemattomina ja lähes jokainen yritys niihin vastaamiseksi on myös ensimmäinen. Jos kirja siten ei voi täysin tyydyttää lukijaa, niin sen uusill...
Paikat: 

Kallavesi nro 14, Saiman liite, 21.11.1846

Päivämäärä: 
21.11.1846
Kotimaista kirjallisuutta Suomennettua runoutta Saimme Lönnrotin Suomi 1845 -kirjassa julkaisemista käännöksistä aiheen tähän artikkeliin, jota varten olisimme kovin kaivanneet parempaa isänmaamme kielen taitoa. Toivomme silti, että taitavammatkin suhtautuvat vaivannäköömme niin suopeasti kuin voivat. Mielestämme on erittäin tärkeää, että nouseva suomenkielinen kirjallisuus alistetaan tarkan kritiikin kohteeksi, ei vain kielen vaan myös sisällön suhteen. Pelkästään kielentutkijoille ja kieliopin tuntijoille kirjoittaminen olisi samaa kuin jättää kakki toiveet suomenkielisestä kirjallisuudes...
Paikat: 

Saima nro 50, 19.12.1846

Päivämäärä: 
19.12.1846
Uutisia Allm. Tidningissä on jopa uutisia ”Saksasta”. Preussissa myös tiukasti kirkolliset ovat taipuvaisia luopumaan valtiokirkosta. Ei-kirkolliset ovat tunnetusti samaa mieltä. Siitä seuraa, että valtiokirkon kannalla ovat enää kohtalaisesti ja lievästi kirkolliset, siis yleensä kirkosta piittaamattomat. Königsbergissä valmistaudutaan vaatimaan seuraavilla maapäivillä jälleen perustuslakia, painovapautta jne. Naumburgissa kaikkea tätä pidetään turhana ja päätetään olla lähettämättä edustajia maapäiville. Berliinissä ollaan oikein hyväntahtoisia – Muuan määräys on kieltänyt naisia Königsbe...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1848
Meiltä on jäänyt rästiin muutamien kotimaisten kirjallisten tuotteiden esittely. Erityisen sijan niistä saa teos:   Johan Jakob Nervander. Fredrik Cygnaeuksen hahmottelemana.   Tämä teos herättää näet suurinta mielenkiintoa sisältönsä, esityksensä ja ulkoisten seikkojen perusteella. Teoksessa käsittelyllä henkilöllä on erityisesti arvostelijalle sitä merkitystä, mikä syntyy kiintymyksestä ja kaipauksesta kun on 25 vuotta eletty rinnakkain arvostuksen ja luottamuksen merkeissä. Yleisöltä ovat osaksi jääneet piiloon ne seikat, jotka tieteen piirissä tunnetun nimen ohella herättävät mielenkiin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1849: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.9.1849
1. Lyhy Suomen Historia ja Maantiede, kansakoulujen tarpeeksi. Suomentanut J. F. Granlund. Helsingissä 1849.   Tämä teos muodostaa Suomalaisen Kirjallisuuden seuran toimitusten 13. osan. Se on ansiokas, varsin selkeällä kielellä laadittu käännös teoksesta Finlands Historie och Geografi för Söndagsskolor, julkaistu vuonna 1847 (hra Hallsténin laatimana) ja painettu Vaasassa. Emme ole sattuneet kiinnittämään huomiota alkuteokseen, ja siksi meille on kaksinkertainen ilo tutustua kirjaan asussa, joka lupaa sille laajemman levikin ja moninkertaisen hyödyn. Ei siksi, että sen tiivistelmämuoto mie...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.2.1855
1. Suomi. Tidskrift i fosterländska ämnen. 1854. Neljästoista vuosikerta. Helsinki 1855.   On aina ollut ilahduttavaa nähdä uusi nide tätä aikakauskirjaa, joka kiitettävällä tavalla todistaa isänmaallisten asioiden harrastuksen olevan edes suppeassa piirissä yhä kyllin vilkasta johtaakseen tutkimuksiin ja töihin, joiden ainoana korvauksena on tietoisuus hyvästä tarkoitusperästä. Asian luonteeseen kuuluu, että aikakauskirjan artikkelit voivat tarjota vain aineistoja yhtenäisempää isänmaata koskevaan tietouteen. Sitä kiitettävämpiä ovat silloin niiden miesten uhraukset, jotka työskentelevät s...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1855: Hyvin vähän polemiikkia

Päivämäärä: 
1.11.1855
Ennen kuin vuosi päättyy, voi olla hyvä päättää myös vanhat tilit jotta uuden vuoden voisi aloittaa novo conto [puhtaalta pöydältä]. Aiomme siksi mitä rauhanomaisimmassa tarkoituksessa ja hengessä vastata pariin huomautukseen, jotka ovat kohdistuneet tämän lehden tapaan nähdä asiat.   Hra professori E. J. Bonsdorff on Tiedeseurassa esittänyt valituksensa tietämättömyydestämme ja antanut julkaista tämän puheenvuoronsa. Valitus koskee elokuun numerossa ilmestynyttä arvosteluamme teoksesta Öfversigt af Finska Vetenskapssocietetens förhandlingar, missä olimme moittineet hra Bonsdorffia sotkuise...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
10.8.1857
Öfversigt af vetenskaps-societetens förhandlingar 1856–1857. H:fors 1857. [Katsaus tiedeseuran toimintaan 1856–1857.]   Käsillä oleva, järjestyksessä neljäs vihko on sisällöltään melko vaihteleva, joukossa useita tutkimuksia ja uutisia maamme oloista. Omalta osaltamme kiinnittäisimme erityisesti viimeksi mainittuun seikkaan huomiota, koska katsauksien lukijat odotettavasti ovat etupäässä maamme kirjallisesti sivistyneitä. Tiedeseuran jäsenet ansaitsevat kiitoksen siitä että he pitävät huolen lukijoistaan kirjoittamalla yleistajuisesti tieteellisistä aiheista. Lukijoista monet näet tarvitsev...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.1.1859
Historiska upplysningar om religiösa rörelser i Finland, – utgifna af Matth. Akiander. D. II. H:fors 1858. [Historiallisia tietoja Suomen uskonnollisista liikkeistä, julkaissut Matth. Akiander. II osa. Helsinki 1858.]   Teoksen ensimmäisessä osassa julkaisijan kirjoitukset yleisellä otsikolla ”Haaveilua” ja ”Separatismia” sisälsivät merkittävän määrän lähinnä virallisia asiakirjoja näistä nimellä mainituista uskonnollisista liikkeistä maassa. Tämän osan täyttävät taas pääasiassa lahkojen johtajien yksityiset kirjeet ja kirjoitukset. Erilaisuuden syynä on se, että tässä nimellä ”Mystisismi” ...

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1859
Muistelmia matkoilta Wenäjältä vuosina 1854–1858. Kirjoittanut Aug. Ahlqvist. Helsingissä 1859.   On tunnettua, että hra Ahlqvist on teoksen otsikon ilmoittamien vuosien kuluessa käynyt tapaamassa suomalaisia kansanheimoja Venäjällä tutustuakseen lähinnä niiden kieleen mutta myös syntyperään, tapoihin jne. Kyseisistä vuosiluvuista poikkeaa kuitenkin vuosi 1854, kun hra A. teki matkoja Viipurin lääniin runoja kokoamaan, joten sen vuoden matkamuistot koskevat omaa maata. Kielitutkimuksissaan hra A. on Castrénin seuraaja ja on ulottanut tutkimuksensa useisiin suomalaisiin kansoihin, joita Cast...
Paikat: