Bonsdorff, Evert Julius

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Bengt Olof Lilleltä

Päivämäärä:

6.9.1841

Siuntion pappilassa 6.9.1841 Parahin Veli Snellman! Kukapa voisi panna pahakseen sen, että Sinä rähiset, kun sinun mielenlaatusi ja tarkoitukset tunnetaan; todella kipeää ovat moitteesi kuitenkin tehneet; tiedänhän itse tehneeni pahoin – ja olen tiennyt sen jo kauan. Olenhan jo kuukausien ajan tiennyt, millainen isku on kohdannut berliiniläisten sukulaisteni sydämiä ja maallista onnea. Minulla ei siis ole mitään anteeksiannettavaa syytä vaitiololleni ja siten tekemälleni rikkomukselle ystävyyttä vastaan, joka, siinä olet oikeassa, harvoin täällä maailmassa kestää; ja usko sanojani, ett...

Henkilöt:

Lille, Bengt Olof

Nordström, Johan Jakob

Backman, Carl

Nervander, Johan Jakob

Ehrström, Emilia Augusta (o. s. Mattheiszen)

Tengström, Fredrik

Ehrström, Fredrik August

Paikat:

Siuntio

Asiat:

Ystäväpiiri

Kirjeenvaihto:

Bengt Olof Lille

Saima nro 28, 10.7.1845

Päivämäärä:

10.7.1845

Kuopio Ympäristöseuduilta tulee tietoja tuhoisista tulipaloista. Niinpä Kuopion pitäjässä on talonpoikaistalo palanut perustuksiaan myöten, samoin toinen Nilsiässä. Kummassakaan tapauksessa ei irtaimistoa saatu lainkaan pelastetuksi, ja ensiksi mainitussa talossa paloivat myös omistajan käteiset rahat ja hänen hallussaan olleet velkakirjat, joiden yhteissumma on merkittävä. Tuhkarokko, jota oli keväällä runsaasti liikkeellä maan tässä osassa ja joka ilmeni erittäin rajuna ja tappavana eräillä paikkakunnilla, etenkin Iisalmen pitäjässä, näyttää nyt hävinneen. Suuren maailman tavallinen kesäh...

Henkilöt:

Castrén, Mathias Alexander

Bergstadi, Johan Reinhold

Rein, Gabriel

Lönnrot, Elias

Asiat:

Wistrand, August Timoleon

Termit:

Saima

Kallavesi nro 9, Saiman liite, 17.10.1846

Päivämäärä:

17.10.1846

Kotimaista kirjallisuutta Finska Läkaresällskapets Handlingar [Suomen Lääkäriseuran julkaisuja], 2. osa, 4. vihko, 1845 ja 3. osa, 1. vihko, 1846 (hinta 30 kopeekkaa hopeaa vihkolta) Meillä on kerrottavana suuri uutinen. Meidän maassamme käydään todella tieteellistä polemiikkia. Tämä harvinainen ilmiö esiintyy lääketieteen alueella. Kiista koskee kuitenkin asiaa, jolla on yleistä yhteiskunnallista merkitystä ja jonka jokainen sivistynyt ihminen voi käsittää ja ottaa siihen kantaa. Jokainen lukija tietää, kuinka paljon lääkärintodistus joissakin erittäin tärkeissä tilanteissa merkitsee. Tuom...

Henkilöt:

Haartman, Carl Daniel von

Granlund, Wilhelm

Ursin, Nils Abraham af

Törnroth, Lars Henrik

Ilmoni, Immanuel

Willebrand, Knut Felix von

Rabbe, Frans Johan

Crusell, Gustaf Samuel

Schleiermacher, Friedrich Daniel Ernst

Brandis, Christian August

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Martensen, Hans Lassen

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä:

31.10.1846

[lokakuussa 1846] Ystävä ja Veli! Olen koko viikon kärsinyt vaikeasta toisen silmäni pupillia tai oikeammin sen värikalvoa vaivaavasta reumaattisesta tulehduksesta ja joudun sen takia pysyttelemään pimeässä huoneessa ja minun on pakko sanella tämä kirje Jannelle. Siitä syystä olen joutunut myös sanelemaan hänelle suurimman osan ohessa seuraavasta vastineesta. Lille on toki lukennut sen läpi ja sanonut, ettei siinä ole mitään loukkaavaa, mutta varmuuden vuoksi pyydän nimenomaan, ettet lähetä sitä kirjapainoon, ennen kuin olet lukenut sen läpi sekä korjannut jäljelle jääneet virheet ja py...

Henkilöt:

Nervander, Johan Jakob

Lille, Bengt Olof

Törnroth, Lars Henrik

Crusell, Gustaf Samuel

Asiat:

Ystäväpiiri

Kirjeenvaihto:

Johan Jakob Nervander

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1847: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.7.1847

Undersökning, huruvida Läkaren genom legal section kan utreda, om den döde blifvit mördad eller dräpen, och af sådan anledning gagna Domaren genom dödande laesioners indelning i absolut eller tillfälligt dödande, [Tutkimus siitä voiko lääkäri lainmukaisella ruumiinavauksella selvittää, onko kuollut murhattu vai tapettu ja siten auttaa tuomaria määrittelemään kuoleman tuottaneet vammat ehdottomasti tai satunnaisesti kuolettaviksi] kirjoittanut Evert Julius Bonsdorff. Hki 1846. Tekijä on hyväntahtoisesti lähettänyt meille tämän jatko-osan niihin tutkimuksiin, joita hän on aikaisemmin julkai...

Henkilöt:

Haartman, Carl Daniel von

Ursin, Nils Abraham af

Calonius, Mathias

Michaelis, Adolph

Asiat:

Litteraturblad nro 8, elokuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä:

1.8.1855

6. Öfversigt af Finska Vetenskapssocietetens förhandlingar. II. Helsingfors 1855. [Katsaus Suomen Tiedeseuran toimintaan. II. Helsinki 1855.] Tämä katsaus kattaa huhtikuun 29. päivän 1853 ja saman päivän 1855 välisen ajan. Se sisältää lyhyitä kertomuksia Tiedeseuran kokouksista, vuosikertomukset sekä tiedonantoja, joita ei ole otettu julkaisusarjoihin mutta pidetään silti yleisemmin kiinnostavina; suurin osa on jo aiemmin julkaistu Finlands Allmänna Tidningissä. Tällä teoksella on siis varsin vähän uutta tarjottavaa yleisölle. Sen julkaisemisen aiheeksi esitetään, että Allmänna Tidning on...

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1855: Hyvin vähän polemiikkia

Päivämäärä:

1.11.1855

Ennen kuin vuosi päättyy, voi olla hyvä päättää myös vanhat tilit jotta uuden vuoden voisi aloittaa novo conto [puhtaalta pöydältä]. Aiomme siksi mitä rauhanomaisimmassa tarkoituksessa ja hengessä vastata pariin huomautukseen, jotka ovat kohdistuneet tämän lehden tapaan nähdä asiat. Hra professori E. J. Bonsdorff on Tiedeseurassa esittänyt valituksensa tietämättömyydestämme ja antanut julkaista tämän puheenvuoronsa. Valitus koskee elokuun numerossa ilmestynyttä arvosteluamme teoksesta Öfversigt af Finska Vetenskapssocietetens förhandlingar, missä olimme moittineet hra Bonsdorffia sotkuise...

Henkilöt:

Akiander, Matthias

Elmgren, Sven Gabriel

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Nordenskiöld, Nils Adolf Erik

Litteraturbladet nro 5, toukokuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

2.5.1858

Olemme vähän jäljessä vuoden kirjallisuuden arvioinnissa. Tähän mennessä se on kuitenkin melko säästeliäästi vaatinut huomiota. Onneksi vakavuutta ei puutu niistä teoksista, jotka meillä tällä kertaa on tilitettävänä. Mutta juuri ne teokset puuttuvat, joiden arviointi parhaiten olisi omiaan tälle lehdelle, nimittäin teokset, jotka voitaisiin lukea kansalliskirjallisuuteen ei vain sisältönsä vaan myös kansalliskielen muodon puolesta. Etenkin juuri nuoremmalta sukupolvelta voisi odottaa jotain siihen tähtäävää. Se näyttää kuitenkin ilmiselvästi olevan hengeltään köyhää. Kahteen vuoteen ei Cyg...

Henkilöt:

Cygnaeus, Fredrik

Moberg, Adolf

Schultén, Nathanael Gerhard af

Lönnrot, Elias

Arppe, Adolf Edvard

Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af

Törnroth, Lars Henrik

Castrén, Mathias Alexander

Ilmoni, Immanuel

Hisinger, Edvard Viktor Eugène

Nylander, Anders Edvin

Chiewitz, Georg Theodor Policron

Borgström, Henrik vanhempi

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.4.1861

I. Bidrag till Finlands naturkännedom, etnografi och statistik. H. 6. II. Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk. H. 4 [I. Lisiä Suomen luonnon tuntemukseen, kansatieteeseen ja tilastotietoihin. 6. vihko. II. Lisiä Suomen luonnon ja kansan tuntemukseen. 4. vihko]. Vaikka näiden lisätietojen julkaiseminen on sinänsä ansiokasta, sallittaneen kuitenkin huomauttaa, että jaolle kahteen sarjaan ei näytä olevan oikeastaan minkäänlaista perustetta. Saattaisi luulla, että Suomen luonnon tuntemus on samaa, ilmaistaanpa käsite missä muodossa tahansa, ja joskin ”Suomen kansan tuntemus” sisäl...

Henkilöt:

Hisinger, Edvard Viktor Eugène