Arppe, Adolf Edvard

Arppe, Adolf Edvard

1818–1894. Filosofian maisteri 1840, kemian dosentti 1844. Filosofian tohtori 1847. Kemian professori 1847–70. Helsingin yliopiston rehtori 1858–69. Painoylihallituksen johtaja 1865–77. Todellinen valtioneuvos 1869. Senaattori, kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkö 1890. Aateloitu 1863.

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
6.7.1842
Helsingissä 6.7.1842   Parahin Veli,    Halusin ja toivoin saavani tilaisuuden selvittää Littmanin jutun Tukholmassa itse, mutta kun en nyt voikaan tulla luonnontutkijoitten kokoukseen, minun on pakko vaivata edelleenkin Sinua mainitun asian loppuselvityksellä. Ohessa valtakirja rehtorilta. Ne 99 riksgäldsriksiä, jotka vielä olen velkaa Littmanille, vähennetään, minkä jälkeen, kun hän on ensin käyvän kurssin mukaan maksanut erotuksen 125 taalarin loppusumman täyttämiseksi, vaihdetaan kuitit, joista Sinun kuittisi sanamuoto on sellainen, että Sinä saamasi valtakirjan mukaisesti kuittaat Ylio...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
1.8.1844
 [elokuussa 1844]   Kelpo Veljeni,   Olen jättänyt viime kirjeesi pitkäksi aikaa vaille vastausta, mutta syynä on se, että minulla on kerrankin elämässäni ollut kiireitä. Olen nimittäin joutunut pitkän aikaa tekemään työtä sen aritmetiikan kirjan kirjoittamisessa ja painattamisessa, jonka arvostelemisen ja määrittelemisen kelvottomaksi koulukirjaksi katsoit oikeudeksesi jo ennen kuin siitä oli riviäkään kirjoitettu. Tästä tapauksesta ja eräästä aikaisemmastakin minulla on Sinun kanssasi kana kynimättä, ja toivonpa voivani kuitata asian korkojen kera jossakin kolmannessa tilanteessa. ”Aber d...
Kirjeenvaihto: 

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
8.5.1847
Hki 8.5.1847   Kelpo Veljeni,    Olen usein aikonut kirjoittaa Sinulle, mutta koska olen sairastellut koko tämän talven, minulla on välillä terveenä ollessani ollut niin paljon rästiin jääneitä töitä, että minun on aina täytynyt tarttua niihin. Tiedäthän, että kun voi neuvotella omantuntonsa kanssa ja syytellä töitä, jotka ”pitäisi” saada pois käsistä, tästä tulee usein veruke kaiken tekemättä jättämiseen. Voin kuitenkin lisäksi mainita, että Collanin lähtiessä Kuopiota kohti minulla oli kaksi tiheästi kirjoitettua kirjepaperiarkkia käsittävä kirje valmiina annettavaksi hänen mukaansa, mutt...
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 6, heinäkuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1856
Acta Societatis Scientiarum Fennicae. [Suomen Tiedeseuran kirjoituksia] Tom. IV Fascic. II. Helsingfors 1856. Öfversigt Af Finska Vetenskapssocietetens Förhandlingar. [Katsaus Suomen Tiedeseuran toimintaan] III. 1855–56. Helsingfors 1856.   Vaikka teoksista edellinen, Vetenskapssocietetens Handlingar -sarjan neljännen niteen toinen vihko, onkin oppineelle maailmalle tarkoitettu teos, se sisältää kuitenkin monenmoista myös oppimattomille, lukijoillemme ja meille. Se alkaa herra H. J. Holmbergin saksaksi kirjoittamalla artikkelilla ”Etnografisia kuvauksia Venäjän Amerikan kansoista”. Siinä ku...
Paikat: 

Alexander Armfeltille

Päivämäärä: 
2.7.1856
Vihdissä 2.7.1856   Jalosukuinen Herra Kreivi!    Jalosukuinen Herra Kreivi on suvainnut antaa minulle luvan lähestyä näillä riveillä. Voin vain omalla vilpittömyydelläni vastata siihen luottamukseen, jota osoittamalla Herra Kreivi minua kunnioittaa; ja tästä syystä toivon, että vaikka Herra Kreivi ei ehkä hyväksykään tässä esittämiäni mielipiteitä, ne eivät kuitenkaan riistäisi minulta suuresti arvostamaani Herra Kreivin suosiota. Rohkenen nimittäin olla sitä mieltä, että yliopiston moittijoiden ja muutamien sen opettajien henkilökohtainen tapaaminen tuskin johtaisi minkäänlaisiin tuloksii...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Johanna Lovisa Snellmanille

Päivämäärä: 
12.9.1856
Helsinki 12.9.1856   Rakas Vaimoni!    Olen pahoillani siitä, että sää muuttui ja että teillä on siellä niin kylmä. Rusthollari voisi varmaan tunnissa tukkia pahimmat raot sisäkamarissa. Jos Sinulla on ikävää ja olet muutoin valmis, niin voithan jo ensi perjantaina 19 päivä aloittaa matkan ja saapua tänne lauantaina, jolloin minä toivon mukaan olen saanut kaiken kuntoon. Täällä on ollut paljon levottomuutta ja hälinää niin että me olemme pari päivää asuneet Callen kamarissa. Hätätapauksessa Hanna voi asua pari päivää Lönnroteilla tai Tikkasilla. Tosin luulen saavani oman kamarini valmiiksi ...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturbladet nro 5, toukokuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1858
Olemme vähän jäljessä vuoden kirjallisuuden arvioinnissa. Tähän mennessä se on kuitenkin melko säästeliäästi vaatinut huomiota. Onneksi vakavuutta ei puutu niistä teoksista, jotka meillä tällä kertaa on tilitettävänä. Mutta juuri ne teokset puuttuvat, joiden arviointi parhaiten olisi omiaan tälle lehdelle, nimittäin teokset, jotka voitaisiin lukea kansalliskirjallisuuteen ei vain sisältönsä vaan myös kansalliskielen muodon puolesta. Etenkin juuri nuoremmalta sukupolvelta voisi odottaa jotain siihen tähtäävää. Se näyttää kuitenkin ilmiselvästi olevan hengeltään köyhää. Kahteen vuoteen ei Cyg...
Paikat: 

Adolf Edvard Arppelle

Päivämäärä: 
15.9.1859
 [1859]   Parahin Veli.   Koska olen vakuuttunut siitä, että englantilaisen puiston käärmemäiset linjat ovat ristiriidassa arkkitehtuurin suorien viivojen kanssa etenkin silloin, kun rakennukset ovat palatsimaisia ja tavoittelevat mahtavan vaikutelman luomista, minun on pakko pitää Helmin ehdotusta yliopiston piha-alueen kaunistamisesta periaatteessa virheellisenä. Se on englantilaisenkin puiston hahmotelmaksi melko huono ja köyhä. Otin yhteyttä maist. Tallgreniin, joka oli kanssani samaa mieltä suorien linjojen välttämättömyydestä. Hän on lisäksi sitä mieltä, ettei linnanpihan tapaiselle a...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: ”Innostus on usein kypsymättömyyttä ja todellisen sivistyksen puutetta peittävä verho”

Päivämäärä: 
1.11.1859
Melkoisin epäilyksin suuntaamme huomautuksemme sitä kirjaa vastaan, josta nämä sanat on lainattu. Sen ja siihen liittyvän olisimme kernaasti toivoneet jäävän huomaamatta. Mutta julkaistu sana sisältää aina tunnustamisen vaatimuksen, sitä suuremman mitä kunnioitettavampi sen lausuja on. Ja kun muuan toinen lehti on viitannut kyseisiin sanoihin – kyseisen lehden tarkoitusperin, tietenkin äänenä kyseisten tarkoitusperien tukemiseksi – meille suotaneen anteeksi, jos parilla huomautuksella koetamme osoittaa niiden ansaitseman merkityksen asteen. Meistä näyttää ilmeiseltä, että kunnioitettu kirjo...

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.1.1860
Ett litet ord i stora frågor af A. E. Arppe. Helsingfors 1860. [Pieni sana suurista kysymyksistä, kirj. A. E. Arppe. Helsinki 1860.] Ur dagens frågor, ett vågadt projekt af Fredr. Cygnaeus. Helsingfors 1860. [Päivän kysymyksistä, uskalias hanke, kirj. Fredr. Cygnaeus. Helsinki 1860.]   Kotimaisessa kirjallisuudessa on eloa, kuten näkyy. Se on ehtinyt brosyyreiden aikaan. Toisen vihkosen kirjoittaja pitää myös tällaisen lehtisen muotoa selvästi parempana kuin kirjan ja aikakauslehden. Brosyyreillä on kiistatta tätä nykyä myös eurooppalainen merkitys. Mutta pelkäämme kunnioitetun tekijän unoh...
Paikat: