Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

1794–1874. Venäläinen kenraali, Suomen kenraalikuvernööri. Vt. kenraalikuvernööri 1854, kenraalikuvernööri 1855–1861. Kreivi 1856. Puolan käskynhaltija 1863, sotamarsalkka 1866.

Johanna Lovisa Snellmanille

Päivämäärä:

12.9.1856

Helsinki 12.9.1856 Rakas Vaimoni! Olen pahoillani siitä, että sää muuttui ja että teillä on siellä niin kylmä. Rusthollari voisi varmaan tunnissa tukkia pahimmat raot sisäkamarissa. Jos Sinulla on ikävää ja olet muutoin valmis, niin voithan jo ensi perjantaina 19 päivä aloittaa matkan ja saapua tänne lauantaina, jolloin minä toivon mukaan olen saanut kaiken kuntoon. Täällä on ollut paljon levottomuutta ja hälinää niin että me olemme pari päivää asuneet Callen kamarissa. Hätätapauksessa Hanna voi asua pari päivää Lönnroteilla tai Tikkasilla. Tosin luulen saavani oman kamarini valmiiksi ...

Paikat:

Helsinki

Vihti

Asiat:

Perhe

Kirjeenvaihto:

Johanna Lovisa Snellman

Muistio kenraalikuvernöörille joulukuussa 1856

Päivämäärä:

30.12.1856

[saksaksi] Teidän Ylhäisyytenne osoittama luottamus velvoittaa minut ilmaisemaan kaihtelemattomasti mielipiteeni yliopiston tulevaisuudesta; pidän velvollisuutenani myös tämän tekemistä lyhyesti ja selkeästi, jotta en saisi tätä suuresti arvostamaani luottamusta uupumaan pitkäveteisellä todistelulla. ––– Ensiksi. Rohkenen uskoa, että Teidän Ylhäisyytenne on saanut sangen hyvät selvitykset maan tuomareiden ja pappien koulutustasosta. Tuomareiden osalta jo heidän lahjomattomuutensa on osoitus heidän saamansa koulutuksen laadusta. Vain harvoin on tuotu julki tuomarin virkatoimissaan noudattama...

Henkilöt:

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Calonius, Mathias

Nordström, Johan Jakob

Nervander, Johan Jakob

Castrén, Mathias Alexander

Wallin, Georg August

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Yliopisto

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä:

1.6.1858

[1858] Parahin Veli Olen Arwidssonin sanojen suhteen samassa pulmallisessa tilanteessa kuin Sinäkin, koska en voi koskaan pitää julkista puhetta hämmentymättä ja nolostumatta – ja niinpä tajusin vain hämärästi, mitä Arwidsson puhui. Uskoisin kuitenkin, että olet esittänyt puheen olennaisen sisällön hyvin. Erehdykset: Arwidsson oli kutsuttu keskipäivän aterialle kreivi Bergin [kenraalikuvernöörin] luo, mutta joutui torjumaan kutsun – illalla sai kutsun keskustelemaan. 2. Arwidsson lienee käynyt kolme kertaa Suomessa vuoden 1823 jälkeen – ensimmäisen kerran Laukaassa isän kuoleman jälkee...

Henkilöt:

Topelius, Zacharias

Arwidsson, Adolf Ivar

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Munck, Johan Reinhold

Runeberg, Johan Ludvig

Asiat:

Ystäväpiiri

Kirjeenvaihto:

Zacharias Topelius

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1861: Valtiopäiväkysymykset

Päivämäärä:

1.10.1861

Jokaisen, joka iloitsee yhteiskunnan todellisia oloja parantavista uudistuksista, pitäisi tuntea suurta tyytyväisyyttä keisarillisen senaatin 4. toukokuuta 1861 pitämän istunnon pöytäkirjan julkaisemisesta. Tämän asiakirjan julkaisemisen ensisijainen ja tärkein sanoma on sen antama ehdottoman luja varmuus paitsi yksien valtiopäivien kokoontumisesta myös tämän perustuslaillisen hallitustavan pääedellytyksen jatkuvasta voimassa pitämisestä. Kun nimittäin Hänen Majesteettinsa on antanut senaatille käskyn ilmoittaa Hänen Majesteetilleen asiat, joita maan perustuslakien mukaan ei voida hallinnol...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1862: Hallituksen ohjelma vuodelta 1856

Päivämäärä:

1.7.1862

Tänä vuonna on julkaistu painettuna ”Kertomus Suomen suuriruhtinaskunnan hallinnosta vuodesta 1855 vuoden 1862 alkuun” . Kertomuksen on laatinut Suomen historiankirjoituksen palveluksessa ansioitunut veteraani Gabriel Rein, jota isänmaan historian ja tilastotieteen tuntemus saa kiittää monista arvokkaista, vaivalloiseen tutkimukseen perustuvista tiedoista ja jonka huulilta yliopiston nuoriso on lähes neljännesvuosisadan ajan saanut isänmaan menneisyyttä koskevan tietämyksensä. Suomea koskevia tilastotietoja ei ole ollut olemassa ennen hänen tähän aihepiiriin kuuluvia töitään. Hra Rein on ny...

Henkilöt:

Rein, Gabriel

Aleksanteri II

Cygnaeus, Uno

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Paikat:

Asiat:

Muistokirjoitus Fabian Langenskiöldistä, käsikirjoitus

Carl Fabian Teodor Langenskiöld, Ruotsin kuninkaallisen armeijan majurin, sittemmin maaherra Anders Gustaf Langenskiöldin ja Hedvig Gustafva Gripenbergin nuorin poika, oli syntynyt 17. marraskuuta 1810, tuli ylioppilaaksi Turun yliopistossa 1825 ja promovoitiin filosofian maisteriksi Helsingissä 21. kesäkuuta 1832. Hänestä tuli vuonna 1838 Haminan kadettikoulun matematiikanopettaja; hänet määrättiin 1842 Keisarillisen Suomen Senaatin kielenkääntäjäksi ja siirrettiin 1846 vastaavaan virkaan valtiosihteerinvirastoon Pietariin ja nimitettiin siellä toiseksi kansliasihteeriksi 1848 sekä ensimmä...

Henkilöt:

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Langenskiöld, Hedvig Gustava (o. s. Gripenberg)

Langenskiöld, Anders Gustaf

Langenskiöld, Bror Carl Johan

Langenskiöld, Gustaf Adolf

Langenskiöld, Maria Magdalena (o. s. af Björksten)

Haartman, Lars Gabriel von

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Nesselrode, Karl Robert von

Asiat:

Kielikiista (1873), muistiinpanokatkelma

Päivämäärä:

30.12.1873

On tarpeetonta toistaa, että julkaisen vastahakoisesti mitään painettua, varsinkin kun näin kuitenkin tapahtuu. Muistutus tästä olkoon siten vain viittaus siihen, että tämän kirjoituksen aihe ja aikaisempi suhteeni siihen tekee vaikenemisen vaikeaksi, tai jopa sopimattomaksi. Kysymys opetuskielestä on ensi sijassa täysin käytännön kysymys. Sillä kysymykseen, mikä kieli kansan opetuskielenä tulee olla, ei voi vastata muutoin kuin: kansan oma kieli! Jos on olemassa mahdollisuus kohottaa kansa sivistykseen käyttämällä opetuskielenä vierasta kieltä, niin vastauksen oikeellisuus voidaan kyseenal...

Henkilöt:

Aleksanteri II

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Asiat:

Opettaja

Suomen kieli

Kansallisuusaate

Kreivi Berg, käsikirjoitus

Päivämäärä:

30.12.1874

Tieto kreivi Bergin kuolemasta on helposti ymmärrettävistä syistä herättänyt tässä maassa muistoja menneiltä ajoilta. Sanomalehtien kielenkäytön perusteella näyttää siltä, että mielipide on kumma kyllä muuttunut sen lyhyen vuosikymmenen kuluessa, joka on kulunut kreivi Bergin lähdöstä maan kenraalikuvernöörin paikalta. Sen sijaan ei ole aihetta hämmästellä sitä, että arviot tuon ansioituneen miehen toiminnasta tällä paikalla ovat hyvin epävarmoja. Vasta tulevaisuus voi valaista tuon ajan oloja, joiden tarkasteluun epäilemättä vielä usein palataan. Luotiinhan silloin perusta paljolle, mikä o...

Henkilöt:

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Haartman, Lars Gabriel von

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Schauman, Frans Ludvig

Nesselrode, Karl Robert von

Berg, Karl Heinrich Edmund von

Cygnaeus, Uno

Paskevitš, Ivan

Antell, Samuel Henrik

Menšikov, Alexander

Asiat:

Kirjailija

Morgonbladet nro 239 ja 280, 14.10. ja 1.12.1876: [Tammikuun valiokunnasta]

Päivämäärä:

14.10.1876

Ministerivaltiosihteeri ym. kreivi Armfeltin muistosanoista jotka V. Lagus esitti, on luettavissa: Kerrotaan, että kun senaatti oli 1861 suorittanut valtiolle tärkeän tehtävänsä, kreivi Berg, jonka toiminnan vaikuttimiin ei suinkaan kuulunut liian innokas myötämielisyys säätyjen koollekutsumista kohtaan, oli sivulta päin vaikuttaen saanut Pietarin komitean [Suomen asiain k.] ehdottamaan ja puoltamaan 10. huhtikuuta 1861 julkaistua manifestia, joka koko maassa koettiin odotusten vastaisena pettymyksenä ja on valtiollisista toimista varmasti se, johon ministerivaltiosihteeri olisi kaikkein vi...

Henkilöt:

Armfelt, Alexander

Lagus, Wilhelm Gabriel nuorempi

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Langenskiöld, Carl Fabian Theodor

Gripenberg, Johan Ulrik Sebastian

Nervander, Johan Jakob

Paikat:

Asiat:

Morgonbladet nro 243, 19.10.1876: Morgonbladetin toimitukselle tammikuun valiokunnasta

Päivämäärä:

19.10.1876

Pyydän kohteliaasti tilaa Morgonbladetista seuraavalle: Ministerivaltiosihteeri ym. kreivi Armfeltin muistopuheen kirjoittaja on pitänyt tarpeellisena esittää kuitenkin tarpeettoman kiivaassa ”vastauksessa” huomautuksia, jotka kohdistuvat Morgonbladetin numerossa 138 [po. 239] esittämiini tietoihin, jotka koskivat muistopuheessa esitettyä ”kuulopuhetta” 10. huhtikuuta 1861 julkaistun manifestin synnystä. Omasta puolestani totean asian lisäselvittelyn täysin tarpeettomaksi. Arvoisa kirjoittaja sanoo olevansa kanssani samaa mieltä paroni Langenskiöldin isänmaallisesta mielenlaadusta ja vihjaa...

Henkilöt:

Berg, Fredrik Wilhelm Rembert von

Paikat:

Asiat: