Schauman, Frans Ludvig

Schauman, Frans Ludvig

1810–1877. Filosofian kandidaatti 1831, pappisvihkimys 1837, teologian tohtori 1840. Teologian apulainen, seminaaripastori ja vt. professori 1838–47. Käytännöllisen teologian professori 1847–65, kasvatus- ja opetusopin vt. professori 1853–55 sekä 1856–59. Helsingin yliopiston vararehtori 1855–65. Porvoon piispa 1865–77.

Johan Jakob Tengströmiltä

Päivämäärä: 
23.1.1847
Helsingissä 23.1.1847   Parahin Veli Snellman  Meidän Helenemme syntymäpäivänä   Välillämme on vallinnut pitkä hiljaisuus. Se on aiheutunut minun puoleltani, koska olen uskonut, että aikasi vievät Sinulle uusi perhe-elämä ja sen ohella toiminta sanomalehdentekijänä kuten ennenkin, viran edellyttämistä tavanomaisista tehtävistä edes puhumatta. Minun ei tarvitse vakuuttaa Sinulle, ettei Sinua silti ole unohdettu. On kuitenkin ilmaantunut erityinen syy, jonka takia tunnen tarvetta osoittaa, että tunnen lämpimintä myötämielistä kiinnostusta elämäsi sujumista kohtaan. Tämän tarpeen herätti iloin...
Kirjeenvaihto: 

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
8.5.1847
Hki 8.5.1847   Kelpo Veljeni,    Olen usein aikonut kirjoittaa Sinulle, mutta koska olen sairastellut koko tämän talven, minulla on välillä terveenä ollessani ollut niin paljon rästiin jääneitä töitä, että minun on aina täytynyt tarttua niihin. Tiedäthän, että kun voi neuvotella omantuntonsa kanssa ja syytellä töitä, jotka ”pitäisi” saada pois käsistä, tästä tulee usein veruke kaiken tekemättä jättämiseen. Voin kuitenkin lisäksi mainita, että Collanin lähtiessä Kuopiota kohti minulla oli kaksi tiheästi kirjoitettua kirjepaperiarkkia käsittävä kirje valmiina annettavaksi hänen mukaansa, mutt...
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 12, marraskuu 1847: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1847
Väktaren Tidskrift för Läroståndet, kirjoittajina tohtorit B. O. Lille ja F. L. Schauman, julkaisija tri A. A. Laurell. Vihkot 1 ja 2.   Mistähän johtuu, voisi hyvinkin kysyä, että maan tieteen keskuksesta kohoaa niin harvoin ääni maan kansan valistamiseksi? Onneksi tämä kysymys näyttää sangen pian jäävän epäajanmukaiseksi. Yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on julkaisusarjassa Läkaresällskapets Handlingar jo useita vuosia kertonut toiminnastaan yleisölle ja teologinen on tämän kirjoituksen aiheena olevan aikakausjulkaisun välityksellä aloittanut lupaavasti yleisön tutustuttamisen siih...
Paikat: 

Alexander Armfeltille

Päivämäärä: 
2.7.1856
Vihdissä 2.7.1856   Jalosukuinen Herra Kreivi!    Jalosukuinen Herra Kreivi on suvainnut antaa minulle luvan lähestyä näillä riveillä. Voin vain omalla vilpittömyydelläni vastata siihen luottamukseen, jota osoittamalla Herra Kreivi minua kunnioittaa; ja tästä syystä toivon, että vaikka Herra Kreivi ei ehkä hyväksykään tässä esittämiäni mielipiteitä, ne eivät kuitenkaan riistäisi minulta suuresti arvostamaani Herra Kreivin suosiota. Rohkenen nimittäin olla sitä mieltä, että yliopiston moittijoiden ja muutamien sen opettajien henkilökohtainen tapaaminen tuskin johtaisi minkäänlaisiin tuloksii...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Johanna Lovisa Snellmanille

Päivämäärä: 
12.9.1856
Helsinki 12.9.1856   Rakas Vaimoni!    Olen pahoillani siitä, että sää muuttui ja että teillä on siellä niin kylmä. Rusthollari voisi varmaan tunnissa tukkia pahimmat raot sisäkamarissa. Jos Sinulla on ikävää ja olet muutoin valmis, niin voithan jo ensi perjantaina 19 päivä aloittaa matkan ja saapua tänne lauantaina, jolloin minä toivon mukaan olen saanut kaiken kuntoon. Täällä on ollut paljon levottomuutta ja hälinää niin että me olemme pari päivää asuneet Callen kamarissa. Hätätapauksessa Hanna voi asua pari päivää Lönnroteilla tai Tikkasilla. Tosin luulen saavani oman kamarini valmiiksi ...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1857: Ilmoitus

Päivämäärä: 
1.3.1857
Ilmoitus lupaa, kuten lukija huomaa, täyttää oleellisen puutteen kotimaisessa kirjallisuudessa. [Ilmoitus F. L. Schaumanin julkaisemasta lehdestä Tidskrift för Finska Kyrkan.] Maan hengellisen säädyn tieteellisyyden ja kirkollisuuden puolesta ei totisesti puhu paljon se, että se ilman näkyvää kaipausta vuosikymmen toisensa jälkeen voi olla vailla yhtään julkista ilmoitusta aiheista, joiden teoreettisen perustelun ja käytännön toteuttamisen pitäisi olla sen elämäntehtävänä. Samoin tähän mennessä epäonnistuneet yritykset perustaa elin sellaisille tiedotuksille antaa surkean todistuksen sekä t...
Paikat: 

Abraham Gyldénille, Bengt Olof Lillelle, Johan Ludvig Runebergille ja Frans Ludvig Schaumanille

Päivämäärä: 
5.5.1858
[1858] ”ettei Suomen menettäminen ole ollut eikä enää ole Nordströmille menetys.” Sanani tarkoittavat selvästikin toiminnan yleistä luonnetta. Luopumalla jostakin vapaaehtoisesti ihminen osoittaa, että hän pystyy sen menettämään. En puhu siitä, mitä Nordström ehkä saattaa sisimmässään tuntea ja ajatella. Sanat ”ei ole ollut eikä enää ole” ovat vapaata mielikuvituksen leikkiä ja panevat tiliini väitteen ja mielipiteen, jotka eivät ole minun omiani. ––– ”että Nordström maasta muutettuaan” – ”ei ole pitänyt minkäänlaisena velvollisuutenaan palvella isänmaata” jne. Yhtä vapaata fantasiaa. Sanat...

Zacharias Topeliukselle

Päivämäärä: 
10.8.1861
Hra Professori Topelius Parahin Veli   Ohessa Frosteruksen käännös, jonka olemme yhdessä käyneet läpi pari kertaa. Jonkun asiasta kiinnostuneen on otettava vastuulleen puhtaaksikirjoitus ym., mihin minulla ei todellakaan ole aikaa. Sitä ennen on kysyttävä asiantuntijalta, miten kirjeen saajaa on puhuteltava ja miten allekirjoitus on muotoiltava – virallisesti oikein. Kirjeen otsikossa on käytettävä joko sanaa ”Sire” tai ilmausta ”Très puissant” [Suurivaltaisin] jne. Allekirjoittajiksi olisi saatava joku Lääkäriseuran puolesta; ja ehkä professori Schauman ja Cygnaeus haluaisivat osallistua u...
Kirjeenvaihto: 

Alexander Armfeltille

Päivämäärä: 
17.10.1863
[17.10.1863]   Jalosukuinen Herra Kreivi!    Viimeksi lähettämäni nöyrän kirjeeni jälkeen täällä ei ole tapahtunut mitään erityistä. Jalosukuinen Herra Kreivi on nähnyt sanomalehdistä, että aikomus lähettää kiitosadressi Ruotsiin on tullut julki uudessa muodossa, nimittäin adresseina Venäjälle ja Ruotsille. Ajatus ei ole syntynyt kiitollisuudesta, vaan se on poliittisten mieltymysten ilmaus; tämä on yhtä selvää kuin se, ettei asian Ruotsissa saama laaja huomio ole johtunut pelkästään kristillisestä rakkaudesta. Kun Venäjä nyt kuitenkin otetaan pitkin hampain mukaan, mielenosoituksen merkity...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Alexander Armfeltilta

Päivämäärä: 
12.10.1863
Ratulassa 12./24.10.1863   Suuresti kunnioitettu Herra Senaattori ym.    Tuhannet kiitokset Herra Senaattorin kuluvan lokakuun 17. päivän kirjeestä, joka minulla oli kunnia saada viime tiistaina. En saa tänne Helsingin sanomalehtiä enkä siis ole lukenut professori Schaumanin artikkelia, jolla hän luultavasti pyrkii kalastelemaan kansansuosiota. Pappimme näyttävät tavoittelevan tätä kansansuosiota äärettömän innokkaasti. Suokoon Jumala heille siunauksensa! Olen täysin samaa mieltä Herra Senaattorin esittämästä ajatuksesta, että senaatti olisi valtuutettava tekemään sovitteluehdotuksia suoraa...
Asiat: 
Kirjeenvaihto: