Luther, Martin

Luther, Martin

1483–1546. Saksalainen uskonpuhdistaja. Teologian tohtori ja professori Wittenbergissä 1512. Julkaisi 95 teesiään 1517, poltti paavin bullan 1520. Tuomittiin Wormsin valtiopäivillä 1521. Käänsi Wartburgin linnassa Uuden Testamentin saksaksi 1522.

Saima nro 11, 21.3.1846

Päivämäärä: 
21.3.1846
Kuopio Edellisessä numerossa julkaistu tieto valtiovallan viimeksi myöntämästä tuesta on sikäli virheellinen, että mainitut 3 000 tynnyriä ruista on tarkoitettu pelkästään rahvaalle lainattavaksi, mistä edellytetään palautettavaksi vain kahden kapan verran enemmän tynnyriä kohti. Sama määrä eli toiset kolmetuhatta tynnyriä lähetetään myytäväksi 5 hopearuplan 15 kopeekan hintaan tynnyriltä. Viljavarastoista lainataan myös 750 tynnyriä ohraa ja sama määrä myydään 4 hopearuplan 10 kopeekan hintaan tynnyriltä. Lääninhallitus on jakanut mainitun viljamäärän pitäjien kesken seuraavasti: ruista ty...
Paikat: 

Saima nro 48, 5.12.1846

Päivämäärä: 
5.12.1846
Uutisia Herra Cajanin ”Suomen historian” ensimmäinen, pakanuuden ja katolisen ajan käsittävä osa on ilmestynyt Helsingin Suomalaisen kirjallisuusseuran kustannuksella. Tämä uudelleen muokattu laitos näyttää siis sisällöltään rikkaammalta kuin edellinen. Hra Lillja on julkaissut ”luettelon Suomessa painetuista, vielä saatavilla olevista kirjoista ja kirjasista”. Aakkosellista luetteloa edeltää vastaava tieteellinen. Ensiksimainitun luettelon 108 sivusta yleiset kuulutukset ym. vievät 40 sivua, siis yli kolmasosan. Hanke ansaitsee kaiken kiitoksen ja voi vain hämmästellä, että julkaisijan ker...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5 ja 9, toukokuu ja elokuu 1848: Modernia ranskalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.5.1848
Siitä vähästä, mitä tämä lehti on yrittänyt tuoda lukijan tietoon, ei mikään aihe ole ollut hankalampi meidän käsiteltäväksemme ja arvioitavaksemme kuin se, jota ryhdymme nyt selvittelemään. Olemme myös lykänneet tämän esityksen julkaisemista päivästä päivään, kuukaudesta toiseen, ja kun me nyt päästämme sen yleisön silmien eteen, teemme sen tietoisena asiantuntemuksemme riittämättömyydestä. Modernilla ranskalaisella kirjallisuudella, joka on sinänsä mitä antoisin ja laajin aihe tutkivan tarkastelun kohteeksi, ei ole vielä historiankirjoittajaansa. Saksalaisella kirjakaupalla on joka vuosi ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, syyskuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1848
1. Fredrik Gabriel Hedberg: ”Verklärans Vederläggning och Evangelii Försvar” [Vaikutusopin kumoaminen ja evankeliumin puolustus] 2. vihko H:ki 1848. (20 hopeakopeekkaa). 2. ”Flickan på Inderskär, Skildring. I.” [Inderskärin tyttö, kuvaus. I] H:ki & Turku 1848. (20 hopeakopeekkaa).   Nämä molemmat teokset ovat hra Lilljan kustantamon julkaisemia. Se ei kuitenkaan riitä jotta ne voisi liittää tässä yhteen. Kummankin tavoitteet ovat kuitenkin niin yhteneväiset, että vain harvoin tapaa teologisessa tutkielmassa ja kaunokirjallisessa teoksessa sellaista yhtäpitävyyttä. Hra Hedbergin teos, jo...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Vastine artikkeleihin, jotka ovat laatineet nimimerkit –l–r–l Åbo Underrättelserissä nro 33 sekä –n Helsingfors Tidningarissa nro 50–51

Päivämäärä: 
1.7.1855
Molemmat näistä artikkeleista kohdistuvat Litteraturbladin numerossa 3 julkaistuun kirjoitukseen, missä käsiteltiin hra Stenbäckin kirjaa ”Om Paedagogien”. Valitettavasti kumpikaan artikkeleista ei pitäydy kirjoituksemme aiheessa, joka oli koulujen uskonnonopetus. Kummatkin kirjoittajat tuntevat olevansa kutsutut puolustamaan kristinuskoa. Åbo Underrättelserissä julkaistu vastine tekee kaiken lisäksi allekirjoittaneesta hyväntahtoisesti katolilaisen, kun taas Helsingfors Tidningarin kirjoittaja antaa minulle asiaankuuluvaa tukistusta siitä että kiellän kristinuskon. Oikeudenmukaisuuden vuok...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1856
Jak. Juteinin kirjoja. 1 osa: Kandeleen kaksoiset eli laulu- ja runokokous; 2. Osa: Leikki lauluja ja pila puheita. Wiipurissa 1856.   Hän on vaeltanut pois rauhan majoille, tämä vanhus, joka puoli vuosisataa sitten lauloi ensimmäiset suomenkieliset laulunsa ja jonka rakkain puuha vielä elämänsä ehtoossa oli harjoittaa suomalaista runoa. Hän kokosi, järjesti, muutti ja kirjoitti uudelleen, kaikki julkaistavaksi kuolemansa jälkeen; ja nämä hänen kootut teoksensa ovat nyt edellä esitetyn otsikon alla nähneet päivänvalon. Ensimmäinen osa sisältää sisällöltään vakavahkoja runoja sekä runomitass...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1860: Saksalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1860
Literaturgeschichte des achtzehnten Jahrhunderts von Hermann Hettner. 2:er Teil. Geschichte der französischen Literatur im 18:en Jahrhundert [H. H., 1700-luvun kirjallisuuden historia 2. Ranskalaisen kirjallisuuden historia 1700-luvulla]. Braunschweig 1860.   Tämän lehden vuoden 1858 vuosikerrassa on julkaistu saksalaisesta aikakauslehdestä lainattu varsin lavea esittely tämän teoksen ensimmäisestä osasta. Olemme sittemmin saaneet tilaisuuden perehtyä siihen lähemmin ja voimme puolestamme suositella sitä lukijoillemme mitä lämpimimmin. Kirjallisuushistorioita kirjoitetaan varsin yleisesti p...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1860: Italian kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1860
Kertoessamme uutisia tästä kirjallisuudesta viittaamme siihen, mitä edellisen vuosikerran 7. numerossa on näistä uutisista sanottu. Niiden tarkoituksena on antaa kuva henkisestä elämästä ja toiminnasta Italiassa. Vain Saksassa ja Ranskassa tiedetään jotakin Italian runsaasta kirjallisuudesta, vaikka siihen tutustuminen varmasti kannattaisi kaikilla inhimillisen tietämyksen aloilla. Italian poliittiset olot ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että tämä kirjallisuus on jäänyt varjoon. Jos kansallinen tietoisuus onnistuu, kuten nyt voidaan toivoa, saamaan voiton erillisenä ilmiönä vaikuttaneest...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1860: Ihmiskunnan uudistamisesta lastentarhojen välityksellä

Päivämäärä: 
1.10.1860
Emme ole omasta puolestamme pitäneet soveliaana ottaa vielä mitään kantaa tähän maan lehdistössä virinneen polemiikin aiheeseen, ns. lastentarhoihin; tähän menettelyyn meillä on ollut kaksi syytä: allekirjoittanut ei ensinnäkään ole nähnyt yhtään tuollaista laitosta, ja toiseksi lastentarhojen suurta merkitystä ja arvoa koskevan väitteen kriittinen tarkastelu voitaisiin tulkita epäluottamuksen osoitukseksi miehelle, joka on sangen jalon innostuksen vallassa omistautunut Suomen kansakoululaitoksen järjestämiseen. Mutta kun nyt muukalainen, muuan hra Joseph Paulson, ”opettaja Hänen Keisarilli...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.4.1861
I. Bidrag till Finlands naturkännedom, etnografi och statistik. H. 6. II. Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk. H. 4 [I. Lisiä Suomen luonnon tuntemukseen, kansatieteeseen ja tilastotietoihin. 6. vihko. II. Lisiä Suomen luonnon ja kansan tuntemukseen. 4. vihko].   Vaikka näiden lisätietojen julkaiseminen on sinänsä ansiokasta, sallittaneen kuitenkin huomauttaa, että jaolle kahteen sarjaan ei näytä olevan oikeastaan minkäänlaista perustetta. Saattaisi luulla, että Suomen luonnon tuntemus on samaa, ilmaistaanpa käsite missä muodossa tahansa, ja joskin ”Suomen kansan tuntemus” sisäl...
Paikat: