Garibaldi, Giuseppe

Garibaldi, Giuseppe

1807–1882. Italialainen tasavaltalainen, Italian kansallissankari, vapaustaistelija. Pakeni 1830-lu­vulla Italiasta ja osallistui mm. vapaussotiin Etelä-Amerikassa. Palasi Italiaan 1848. Sardinian sodassa Itävaltaa vastaan 1859 alppijääkärijoukon päällikkö. Sisilian diktaattori 1860. Taisteli sen jälkeenkin Italian yhdistymisen puolesta.

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1860: Italian kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1860
Kertoessamme uutisia tästä kirjallisuudesta viittaamme siihen, mitä edellisen vuosikerran 7. numerossa on näistä uutisista sanottu. Niiden tarkoituksena on antaa kuva henkisestä elämästä ja toiminnasta Italiassa. Vain Saksassa ja Ranskassa tiedetään jotakin Italian runsaasta kirjallisuudesta, vaikka siihen tutustuminen varmasti kannattaisi kaikilla inhimillisen tietämyksen aloilla. Italian poliittiset olot ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että tämä kirjallisuus on jäänyt varjoon. Jos kansallinen tietoisuus onnistuu, kuten nyt voidaan toivoa, saamaan voiton erillisenä ilmiönä vaikuttaneest...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1861: Suuresta maailmasta

Päivämäärä: 
1.4.1861
Yksilön elämässä vuorottelevat toiminta ja lepo. Kansojen elämässä tällaista vuorottelua ei ole. Silloinkin kun toiminnan maailma näyttää olevan jonkin aikaa niiden tavoittamattomissa, olojen pakko kypsyttää niiden keskuudessa oppeja ja vakaumuksia, jotka myöhemmin murtavat itselleen tien vakaaseen todellisuuteen. Perin tavallista on, että hetkellisiä ilmiöitä arvioitaessa unohdetaan niiden näennäisesti merkityksettömään menneisyyteen kätkeytyvä perusta. Etsitään nykyajan lähtökohtia ja koska se todetaan täysin erilaiseksi kuin menneisyys, ei kuvitellakaan että sen juuret voisivat olla siel...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1861: Vastauksia

Päivämäärä: 
1.8.1861
Hra Q. [C. I. Qvist] on kerran kuussa ilmestyvässä Mehiläinen-lehdessä esittänyt muistutuksena meidän artikkelimme ”Suomen olot ja Ruotsin lehdistö” sisällöstä. Nämäkin hra Q:n muistutukset perustuvat osaksi sanojemme omavaltaiseen, tekstin sanamuotoja ja asiayhteyksiä vastaan sotivaan tulkintaan. Kirjoittaja on kuitenkin rehti vastustaja. Hän jättää motiivit rauhaan. Hän ei pane suuhumme muita sanoja niiden lisäksi, jotka ovat nimenomaisesti lehdestämme luettavissa. Hän ei valehtele eikä solvaa, niin kuin muuan tunnoton kopla. Niistä viidestä kohdasta, joihin hra Q. ryhmittää muistutuksens...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1861: Tämän lehden vuoden takainen uudenvuodentervehdys

Päivämäärä: 
1.12.1861
Koska tilanne sen sallii, julkaistaan tässä artikkeli ”Uusi vuosi 1861”, jota ei saatu julkaista tämän vuosikerran tammikuun numerossa. Se julkaistaan täysin muuttamattomassa asussa, vaikka nyt olisi toki voitu sanoa selvästi yhtä ja toista sellaista, mihin silloin voitiin vain vihjata. Historiallisessa todellisuudessakaan mikään ei ole muuttunut, vaikka eräillä tahoilla maailmassa, esim. Pohjois-Amerikassa olot ovat muuttuneet tavalla, joka ei ollut vuoden alussa ennustettavissa. Näistä puutteista huolimatta toimitus toivoo, ettei artikkelin lukeminen olisi aivan hyödytöntä. Lukija suvaitk...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1862: Suuren maailman asioita

Päivämäärä: 
1.10.1862
Lehdellämme ei tietenkään ole kerrottavanaan mitään poliittisia uutisia. Kuukauden tapahtumia koskeva yleiskatsauskin, jollaisia suuremmissa ulkomaisissa kuukausijulkaisuissa harrastetaan, olisi tuskin hyödyksi niin lyhyenä kuin se lehden palstoille mahtuisi. Moni lukija lienee jo havainnut kuten mekin, etteivät tuollaiset katsaukset, esim. Revue des deux mondes -lehden kaksiviikkoiskronikka, ole kovinkaan kiinnostavia, koska noin lyhyen ajanjakson tapahtumat eivät anna kylliksi pohjaa pohdiskeluille eivätkä arvioille. Kiinnostavaa on sen sijaan tarkastella nykyajankin tärkeimpiä tapahtumia...
Paikat: 

Meidän päiviemme politiikka, julkaisematon sanomalehtikirjoitus

Päivämäärä: 
30.12.1870
Joka haluaa ymmärtää ja arvioida aikansa poliittisia pyrkimyksiä, ei saa rajoittaa katsettaan vain tämänhetkiseen, vaan hänen tulee tuntea ja ymmärtää aikaisemmat historialliset ilmiöt, joista nykyisyys on noussut esiin – tämä on yleisesti tunnustettu vaatimus. Valtiomiehet kaikilla tasoilla toimivat toki näennäisesti tällaisesta tarkastelusta riippumatta. He hoitavat tämän hetken valtiollisia etuja suunnilleen samalla lailla kuin yksityishenkilö ponnistelee hyvinvointinsa takia, arvioiden ainoastaan mahdollisuuksia sen edistämiseksi. Kokemus todistaa kuitenkin yhdessä ajattelun kanssa, ett...