Qvist, Carl Immanuel

1827–1897. Lehtimies ja lääkäri. Filosofian kandidaatti 1850, tohtori 1873. Viborg-lehden avustaja 1855, toimittaja 1857–60. Helsingin kaupunginlääkäri 1873–93.

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1859: Ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa

Päivämäärä:

1.2.1859

Monien mielestä voi kahden seuraavassa esitetyn mahdollisuuden rinnastaminen kylläkin näyttää kovalta puheelta. Selityksen saamiseksi ei kuitenkaan tarvitse muuta kuin katsoa avoimin silmin. Ja on parempi kohdata tulevaisuus tietäen, mitä se povessaan kantaa, kuin tuudittautua miellyttäviin uniin sen ruusunpunaisesta muodosta. Herra Metropolitanus [J. A. Schauman], uuden Papperslyktan-lehden toimittaja, on kirjeessä ystävättärelleen Rustikalle omistanut leikkivän kynänsä niinkin vakavalle aiheelle kuin ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa. Aiheen tähän hän on ottanut eräältä professori Törne...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Törnegren, Carl Wilhelm

Qvist, Carl Immanuel

Rousseau, Jean-Jacques

Haller, Carl Ludwig von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1859: Kansallisuus; kansan lait, laitokset ja yhteiset kohtalot

Päivämäärä:

1.4.1859

Vähän yli kymmenen vuotta takaperin voitiin sanomalehdistä lukea hyvinkin monia kirjoituksia, joissa maalailtiin pelkoa siitä, että suomesta joskus tulee sivistyksen kieli tähän maahan. Mutta niin pitkälle kuin muistamme, yksikään julkinen ääni ei koskaan mennyt niin pitkälle, että olisi leimannut suomenkielisen kansallisuuden Suomen asukkaiden tulevaisuudelle yhdentekeväksi asiaksi. Siihen aikaan kaikki Euroopan sivistyneet antoivat ”kansallisuuksille” kannatuksen, joka koitui myös suomenkielisen kansallisuuden hyväksi. Toiset intressit ovat sittemmin vallanneet oman aikamme ajatukset ja p...

Henkilöt:

Schauman, Josef August

Qvist, Carl Immanuel

Rousseau, Jean-Jacques

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 8, elokuu 1861: Vastauksia

Päivämäärä:

1.8.1861

Hra Q. [C. I. Qvist] on kerran kuussa ilmestyvässä Mehiläinen-lehdessä esittänyt muistutuksena meidän artikkelimme ”Suomen olot ja Ruotsin lehdistö” sisällöstä. Nämäkin hra Q:n muistutukset perustuvat osaksi sanojemme omavaltaiseen, tekstin sanamuotoja ja asiayhteyksiä vastaan sotivaan tulkintaan. Kirjoittaja on kuitenkin rehti vastustaja. Hän jättää motiivit rauhaan. Hän ei pane suuhumme muita sanoja niiden lisäksi, jotka ovat nimenomaisesti lehdestämme luettavissa. Hän ei valehtele eikä solvaa, niin kuin muuan tunnoton kopla. Niistä viidestä kohdasta, joihin hra Q. ryhmittää muistutuksens...

Henkilöt:

Lillja, Johan Wilhelm

Bergh, Johan Herman Edvard

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Katsaus

Päivämäärä:

1.9.1861

Herrat Lillja Åbo Underrättelserissä ja A. Schauman H:fors Tidningarissa ovat tämän lehden viime numeron ilmestymisen jälkeen osaksi suoranaisesti väärillä väitteillä ja osaksi jättämällä mainittujen lehtien lukijat tietämättömiksi seikoista, jotka voivat kumota heidän väitteensä, jatkaneet järjestelmällisiä ponnistelujaan saattaakseen meidän kunniamme kyseenalaiseksi. Heillä on puolellaan se etu, että vastapainoksi jokaiselle korjaukselle, jonka me tämän lehden jossakin numerossa julkaisemme sen vähäiselle lukijakunnalle, he levittävät toistamiaan syytöksiä viikkokausien ajan tuhansina kap...

Henkilöt:

Lillja, Johan Wilhelm

Schauman, Josef August

Qvist, Carl Immanuel

Yrjö‑Koskinen (synt. Forsman), Yrjö Sakari

Palmén, Johan Philip

Aleksanteri II

Renvall, Torsten Ture

Ehrström, Carl Robert

Meurman, Agathon

Sohlman, Per August Ferdinand

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Painovapaus

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Hra Q. Mehiläisessä: ”Eräästä seikasta perustuslaissa”

Päivämäärä:

1.9.1861

Hra Q. [C. I. Qvist] on mainitussa lehdessä sanonut muutaman sanan tämän lehden heinäkuun numerossa julkaistun artikkelin ”Eräiden hallitusmuotoon ja vakuuskirjaan sisältyvien säädösten tulkinnasta” johdosta. Hra Q:n ajatuksenjuoksun ymmärtäminen tuottaa minulle hieman vaikeuksia. Mikäli ymmärrämme oikein, tärkein seikka hänen esityksessään on seuraava: Olimme sanoneet: ”On tietysti selvää, että maassa, jossa kokoontumis- ja yhdistymisvapautta rajoitetaan, tuollaisten anomusten aikaansaamisen edellytyksenä on hallituksen suopea suhtautuminen siinä tapauksessa, ettei esittäjänä ole jokin lai...

Henkilöt:

Qvist, Carl Immanuel

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Fredrik Kristian Nybomilta

Päivämäärä:

19.10.1867

Lontoossa 19.10.1867 Herra Senaattori Joh. Wilh. Snellman Helsinki Eilen minulla oli kunnia kirjoittaa Herra Senaattorille. Riikalaiset ratapölkyt Tavallisimmat mitat ovat 10 x 10 tuumaa, pituus 8 11/12 jalkaa (englantilaisia mittoja), pyöreitä halkaisijaltaan 10-tuumaisia pituudeltaan 8 11/12 jalkaa. Nelikulmaisia pölkkyjä voidaan juuri nyt myydä 18–9 shillingin hintaan kuormalta vapaasti laivassa Riiassa, pyöreiden hinta on hieman alhaisempi. Ratapölkkyjen on oltava hyvästä ydinpuusta tehtyjä, aina mäntyä, hyvin ja tasaisesti työstettyjä ja täysin mittojen mukaisia päästä päähän. Myy...

Henkilöt:

Nybom, Fredrik Kristian Jeremia

Qvist, Carl Immanuel

Reuter, Anton Mauritz

Paikat:

Lontoo

Asiat:

Senaattori

Kaupankäynti

Kirjeenvaihto:

Fredrik Kristian Nybom