Schauman, Josef August

Schauman, Josef August

1826–1896. Filosofian maisteri 1850. Lehtimies. Morgonbladetin 1853–55, Papperslyktanin 1859–60 ja Helsingfors Tidningarin 1861–63 ja Hufvudstadsbladetin 1864–85 toimittaja. Suomalaisen Kir­jallisuuden Seuran rahavarainhoitaja 1851–56.

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1855: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Päivämäärä: 
1.3.1855
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura vietti 16. päivänä tätä kuuta vuosipäiväänsä hiljaisesti ja vaatimattomasti, voisi jopa sanoa että salaisesti, sillä säännöt kieltävät ilmoittamasta sanomalehdissä seuran kokousten päivämääriä. Luoja tietäköön silti, ettei mitään maailmassa voisi esittää avoimemmin kuin seuran pyrkimyksiä ja asioita. Sillä mitä tänä vuosipäivänä tapahtuu? Puheenjohtaja, professori Lönnrot, esittää yksinkertaisin sanankääntein katsauksen suomalaisen kirjallisuuden viljelystä puolen vuosisadan jaksolta sekä ilmaisee ilonsa siitä, että kieli on viime vuosikymmeninä alkanut muis...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1859: Ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa

Päivämäärä: 
1.2.1859
Monien mielestä voi kahden seuraavassa esitetyn mahdollisuuden rinnastaminen kylläkin näyttää kovalta puheelta. Selityksen saamiseksi ei kuitenkaan tarvitse muuta kuin katsoa avoimin silmin. Ja on parempi kohdata tulevaisuus tietäen, mitä se povessaan kantaa, kuin tuudittautua miellyttäviin uniin sen ruusunpunaisesta muodosta. Herra Metropolitanus [J. A. Schauman], uuden Papperslyktan-lehden toimittaja, on kirjeessä ystävättärelleen Rustikalle omistanut leikkivän kynänsä niinkin vakavalle aiheelle kuin ruotsin kielen tulevaisuus Suomessa. Aiheen tähän hän on ottanut eräältä professori Törne...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1859: Kansallisuus; kansan lait, laitokset ja yhteiset kohtalot

Päivämäärä: 
1.4.1859
Vähän yli kymmenen vuotta takaperin voitiin sanomalehdistä lukea hyvinkin monia kirjoituksia, joissa maalailtiin pelkoa siitä, että suomesta joskus tulee sivistyksen kieli tähän maahan. Mutta niin pitkälle kuin muistamme, yksikään julkinen ääni ei koskaan mennyt niin pitkälle, että olisi leimannut suomenkielisen kansallisuuden Suomen asukkaiden tulevaisuudelle yhdentekeväksi asiaksi. Siihen aikaan kaikki Euroopan sivistyneet antoivat ”kansallisuuksille” kannatuksen, joka koitui myös suomenkielisen kansallisuuden hyväksi. Toiset intressit ovat sittemmin vallanneet oman aikamme ajatukset ja p...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1859: Monikielisistä kansakunnista

Päivämäärä: 
1.8.1859
On ilo nähdä ihmisen, jolla on uusia totuuksia julistettavana, esiintyvän innokkaasti niiden levittäjänä ja puolustajana, valmiina uhraamaan kaiken sen puolesta mitä on todeksi käsittänyt. Onhan maailmassa tosin sattunut, että uudet opit ovat esiintynyt mitä ihmeellisimpinä sotkuina, sekavina mieleenjohtumina, ilmentäen totuuden hämärää mielikuvaa joka on vallannut julistajan sielun, kun juuri hänen tuntemansa kyvyttömyys selvittää järkevästi sen sisältöä on ajanut hänen subjektiivisen vakaumuksensa mitä villeimpään, kaikkea järjellistä selvitystä halveksivaan innostukseen. Mutta emme voi p...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1859
Meillä on harvoin ollut aihetta näin tyytyväisenä kertoa mitään kotimaisesta kirjallisuudesta. Mielihyvin uskommekin tämän lehden arvoisien lukijoiden tunnustavan kanssamme, että on syytä iloita kun tämä kirjallisuus nyt on kasvanut tässä ensimmäisenä esiteltävällä teoksella, joka on vastikään ilmestynyt toinen osa teoksesta   Nuija-sota sen syyt ja tapaukset. Kertoellut Yrjö Koskinen. II osa. Turussa 1859.   Tämän teoksen 1857 ilmestynyttä ensimmäistä osaa tervehdittiin yleisesti vielä köyhän suomenkielisen kirjallisuuden harvinaisena ilmiönä. Se oli osoitus tekijän vakavista tutkimuksista...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1859: Vielä vähän monikielisestä kansallisuudesta

Päivämäärä: 
1.9.1859
Hra maisteri Schaumanin uusimpiin väitteisiin meillä on tämän asian suhteen aika vähän lisättävää. Hra S. märehtii Papperslyktanin numerossa 41 vanhoja, hänen sekavasta esityksestään poimittuja väitteitä, jotka hän nyt haluaa saada kootuksi yhteen, kykenemättä näkemään niiden sotkuja: Kansallinen tapa ajatella ja tuntea, joka omaksutaan perityn tavan kautta, merkitsee samaa kuin synnynnäiset yhteiset ajatukset, tunteet, intressit ja mieltymykset. Ts. ajatukset ja tunteet tulevat tavasta; ne ovat myös synnynnäiset; mutta tapa on niin varhaista perua, että se edeltää sitäkin, mikä ihmisessä o...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Papperslyktanin henkilöpolemiikki

Päivämäärä: 
1.10.1859
On helppo ymmärtää, kuinka tyytyväisenä jatkamme kirjeenvaihtoa. Mutta emme saa antaa epätosien kirjoittajanluonnettamme koskevien syytösten mennä ohitsemme huomaamatta. Jokainen Litteraturbladetin lukija tietää, ettemme ole esittäneet mitään hra maisteri Schaumanin kunnioitettavasta henkilöstä. Sitä vastoin sekä Papperslyktanin että Litteraturbladetin lukijat tietävät, että hra S. on siirtynyt kansallisuutta koskevassa kirjeenvaihdossa arvioimaan tapaamme käydä kiistakirjoittelua yleensä. Se on tapahtunut seuraavanlaisin hokemin: ”samanlaisella määrällä vilpittömyyttä, jota on aina tottunu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: Papperslyktanin toimittaja

Päivämäärä: 
1.11.1859
Papperslyktanin toimittajalle saamme ilmoittaa, ettemme katso sen, joka on herjauksin hyökännyt lähimmäisensä kimppuun, peruneen ne sanomalla: ”Muutamat näistä kärkevistä ja ehkä loukkaavista sanoista ovat tuohtumuksen aiheuttamia. Mutta myönnän vilpittömästi, että useimmat on rauhallinen harkinta saanut kirjoittamaan paperille.” (Papperslyktan nro 52.) Sillä siten hän jättää lukijansa uskomaan, että juuri nämä kunniaa loukkaavat herjaukset on kirjoitettu rauhallisen harkinnan jälkeen. Siksi emme vaadi anteeksipyyntöjä. Ei edes rehellisempi peruutus hyödyttäisi ketään muuta kuin hra S:a [Au...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Katsaus

Päivämäärä: 
1.9.1861
Herrat Lillja Åbo Underrättelserissä ja A. Schauman H:fors Tidningarissa ovat tämän lehden viime numeron ilmestymisen jälkeen osaksi suoranaisesti väärillä väitteillä ja osaksi jättämällä mainittujen lehtien lukijat tietämättömiksi seikoista, jotka voivat kumota heidän väitteensä, jatkaneet järjestelmällisiä ponnistelujaan saattaakseen meidän kunniamme kyseenalaiseksi. Heillä on puolellaan se etu, että vastapainoksi jokaiselle korjaukselle, jonka me tämän lehden jossakin numerossa julkaisemme sen vähäiselle lukijakunnalle, he levittävät toistamiaan syytöksiä viikkokausien ajan tuhansina kap...
Paikat: 

Finlands Allmänna Tidning nro 295, 18.12.1861: Selitys

Päivämäärä: 
18.12.1861
Koska Finlands Allmänna Tidning on useissa numeroissaan esittänyt erilaisia tuomioita Litteraturbladetista ja sen julkaisijasta, suotaneen tilaa myös seuraavalle. Pyydän sitä nöyrimmin, koska Litteraturbladetissa selitys tavoittaa niin harvan lukijan. Pyydän myös anteeksi tämän selityksen laveutta. Todistaa ei voi yhtä vähillä sanoilla kuin ilman todisteita voi tuomita ja kirota. Mainitut tuomiot koskevat etupäässä Helsingfors Tidningarin ja Litteraturbladetin välistä kiistaa. Tämä kiista ei ole ollut todistelua erilaisten mielipiteiden puolesta ja niitä vastaan. Helsingfors Tidningar on to...
Paikat: