Duncker, Joachim Zachris

Duncker, Joachim Zachris

1774–1809. Savon prikaatin majuri 1808, everstiluutnantti 1809. Kaatui Ruotsissa Hörneforsin taistelussa 1809.

Litteraturblad nro 8, elokuu 1858: Kuvauksia menneiden aikojen elämästä, kirj. Fr. Cygnaeus. 1. osa

Päivämäärä: 
1.8.1858
Joachim Zachris Duncker och hans omgifning, H:fors 1858. [Joachim Zachris Duncker ja hänen ympäristönsä, Helsinki 1858.]   Meillä on erityisen suuri ilo saada kerrankin tilaisuus välittää lukijoillemme kirjallinen uutuus. Ilo on sitäkin suurempi, kun olemme varmat, että se on tervetulleimpia mitä vuoden kotimaisella kirjallisuudella on tarjottavanaan. Teos, jonka otsikon olemme esittäneet ja joka lokakuun ensimmäisinä päivinä lienee kirjakaupoista saatavana, on jo otsikoltaan houkutteleva jokaiselle isänmaan ja sen kunnian ystävälle. Vuoden 1808 olosuhteet soivat Suomen kansan näyttää mitä ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1858
Veteranen. Poetisk kalender. Utgifven till förmon för 1808 års medellösa krigare. H:fors 1858. [Veteraani. Runokalenteri. Julkaistu vuoden 1808 sodan varattomien sotureiden hyväksi. Helsinki 1858.]   On kohtuullista, että aloitamme tämän joulunalusnumeron joululahjoilla, ja kalenterista on jo tullut harvinainen joululahja. Ilahduttavaa on myös kertoa, että harvinainen lahja on ulkonäöltään oikein kaunis. Suuria asioita ei voi kalenterilta odottaa. Tuollainen lahja on pikku juttu seurapiirikonserteille, joissa jo tunnetut kyvyt esiintyvät antaakseen kokonaisuudelle ryhtiä, ja aloittelijat ja...
Paikat: 

Litteraturbladet nro 4, huhtikuu 1859: ”Duncker ja hänen ympäristönsä” -kirjan ns. kriitikot

Päivämäärä: 
1.4.1859
Maassamme ei ole tavatonta nähdä jokaisen raukan, joka juuri ja juuri kykenee rustaamaan muutaman sanomalehtirivin, kohtelevan rikollisena erinomaisen nerokasta ja harvinaisen taitavaa miestä joka, on elämänsä ajan uutterasti työtä tehden ja jalon ja ylevän henkensä ansiosta saanut nuo lahjansa kantamaan hedelmää, rikollisena, joka ei muuta ansaitse kuin tulla pyyhityksi pois kirjoittajien joukosta. Hän saa kiittää onneaan, jos sellaisessa hyökkäyksessä vielä säilyttää hivenen kunniaansa ja mainettaan. Annettakoon anteeksi, jos loukattu hienotunteisuus, kuten se joka esimerkiksi pani pahaks...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1859: Papperslyktanin henkilöpolemiikki

Päivämäärä: 
1.10.1859
On helppo ymmärtää, kuinka tyytyväisenä jatkamme kirjeenvaihtoa. Mutta emme saa antaa epätosien kirjoittajanluonnettamme koskevien syytösten mennä ohitsemme huomaamatta. Jokainen Litteraturbladetin lukija tietää, ettemme ole esittäneet mitään hra maisteri Schaumanin kunnioitettavasta henkilöstä. Sitä vastoin sekä Papperslyktanin että Litteraturbladetin lukijat tietävät, että hra S. on siirtynyt kansallisuutta koskevassa kirjeenvaihdossa arvioimaan tapaamme käydä kiistakirjoittelua yleensä. Se on tapahtunut seuraavanlaisin hokemin: ”samanlaisella määrällä vilpittömyyttä, jota on aina tottunu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1861: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1861
Skrifter af Kristian Claëson. 2 bb [K. C., Kirjoituksia, 2 osaa]. Tukholma 1860.   Kunnioitetut lukijat ovat nähneet, että tässä lehdessä on arvioitu pari tämän 32-vuotiaana 1859 kuolleen tutkijan teosta. Toinen oli puhtaasti filosofinen tutkimus: ”Om möjligheten af en filosofisk Rättslära” [Filosofisen oikeusopin mahdollisuudesta]; toinen taas Nordisk Universitets Tidskriftissä julkaistu tutkielma: ”Om språkets ursprung och väsende” [Kielen alkuperästä ja olemuksesta]. Nämä molemmat kirjoitukset osoittavat, millaisiin tutkimuksiin nuori ajattelija lähinnä omisti lyhyen elämänsä. Ne eivät k...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Miehen ja naisen yhtäläisestä perintöoikeudesta sekä syytinkieduista

Päivämäärä: 
1.11.1861
Niiden lakikysymysten joukossa, jotka keisarillisen senaatin ehdotuksen mukaan pitäisi esittää valtiopäiville, on 4. kohtana ehdotettu miehen ja naisen perintöoikeuden erilaisuuden kumoaminen maaseudun perinnönjaoissa epäilemättä tärkeä asia. Perintökaaren 10. [po. 2.] luvun 1. §:ssä säädetään: Isän tai äidin kuollessa periköön aatelisen tai talonpojan poika maalaisoikeuden mukaan kaksi osuutta ja tytär kolmanneksen. Mutta kaupunkilaisoikeuden mukaan ottakoon papin ja porvarin poika puolet ja puolet tytär. Ensiksi mainittujen osalta tämä ei kuitenkaan koske kaupunkitaloa ja -tonttia, jotka ...
Paikat: