Kellgren, Johan Henrik

Kellgren, Johan Henrik

1751–1795. Ruotsalainen runoilija. Opiskeli Turun akatemiassa 1768–72. Kaunokirjallisuuden dosentti Turussa 1774, Aurora-seuran jäsen. Muutti 1777 Tukholmaan.

S. G. Elmgren, F. Berndtson, R. M. von Fieandt, B. O. Schauman, R. Tengström, A. Alfthan, C. E. Aspelund ja H. Kellgren Snellmanille

Päivämäärä: 
30.10.1845
Helsinki 30.10.1845   Korkeasti kunnioitettu Veli!    Me allekirjoittaneet olimme sattumalta koolla, kun saimme käsiimme Helsingfors Tidningin, jossa kerrottiin Veljen hakeneen Lundin professuuria. On vaikeata sanoa, olivatko yllättyneisyytemme ja hämmästyksemme suuremmat kuin tuntemamme tuska ja masennus. Sen, mitä epämääräinen ja synkkä Ruotsista tullut huhu oli aiemmin vihjaillut, mutta mitä kukaan eikä varsinkaan meistä kukaan ollut halunnut uskoa todeksi – etenkään kun Veli oli itse aiemmin hyvin selvin sanoin vakuuttanut, ettei hänellä ole tuontapaisia suunnitelmia – näimme nyt omin s...
Paikat: 

Johan Jakob Tengströmiltä joulukuussa 1847, katkelma

Päivämäärä: 
1.12.1847
*** nyt kotiin meidän luoksemme ja kysynyt Robertilta, saisiko hän kertoa terveisiä, ja hän kuuluu vastanneen: kyllä, kerro terveisiä heille ja kerro myös Josephinelle [J. Kellgren]. Lopuksi hän vain aivan hiljaa lakkasi hengittämästä, niin ettei elämän päättymisen hetkeä voitu täsmällisesti havaita. Hänet haudattiin 16 marraskuuta iltapäivällä, ja leposijaansa häntä saattoivat maanmiehet Kellgren, v. Haartman ja Pipping sekä kaksi ruotsalaista ja neljä norjalaista. Ruumiinsiunauksen kuuluu toimittaneen norjalainen pappi, joka sattui tuolloin olemaan Pariisissa ja otti hyväntahtoisesti hoit...
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 8, heinäkuu 1848: Ruotsin kaunokirjallisuus

Päivämäärä: 
1.7.1848
Sverige’s sköna litteratur af P. E. Wieselgren, IV 1 och 2. Uppsala, Wahlström 1848 [Ruotsin kaunokirjallisuus IV 1 ja 2, kirjoittanut P. Wieselgren. Upsala, Wahlström 1848]   Tältä ahkeralta ja laajalti tunnetulta tekijältä on saatu kaksi uutta nidettä. Voi siis panna tyydytyksellä merkille, että hra Wieselgrenin vuosia sitten jossakin alkusanoissaan esittämä ennustus – tai miksi sitä halutaankaan nimittää – ei ole toteutunut. Siinä hän puuttui hiukan närkästyneenä Heimdall-lehden arvosteluun teoksensa alkuosista. Hra W. vierittää Heimdallin kovasanaisen arvostelijan tunnolle sen mahdollis...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Uudempaa ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1856
Svenska siare och skalder. Tecknade af P. A. D. Atterbom. 6:e delens senare afdelning. Sthlm 1855. [Ruotsalaisia näkijöitä ja runoilijoita, kuvannut P. A. D. Atterbom. 6:nnen osan jälkimmäinen jakso.]   Tämä vihko on testamentti edesmenneeltä verrattomalta runoilijalta ja näkijältä, joista jälkimmäisen, hänen itsensä ensin käyttämän nimen, hän itse sekä filosofina että kirjallisuuskriitikkona on hyvin ansainnut. Hänen kuolemansa jälkeen vihkoa julkaisee professori Böttiger, joka on kirjoittanut myös esipuheen. Se sisältää myös kuvallisessa mielessä täydellisiä J. H. Kellgrenin ja rouva Lenn...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1861: Vielä pakosta ja vapaudesta työssä

Päivämäärä: 
2.1.1861
Herra Uno Cygnaeus on ottanut vastatakseen huomautukseen, jonka hra Paulssonin [Paulson] uudistushenkistä esiintymistä koskevassa artikkelissa kohdistimme hra C:tä ja P:tä yhdistävään käsitykseen, että lapsi on ohjattava työhön leikin avulla. Valitamme hra C:n takia sitä, että hän on sekoittanut vastaukseensa asioita, jotka eivät siihen kuulu, ja tehnyt tämän sillä tavalla kuin otsikolla ”Ett sjelfförsvar” [Itsepuolustusta] varustetusta kirjoituksesta H:fors Tidningarin 8. numerossa ilmenee. Kun hra C. sanoo hra Paulssonin kyhäystä ”runsastietoiseksi ja valaisevaksi”, tämä voi vain herättää...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1861: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1861
Skrifter af Kristian Claëson. 2 bb [K. C., Kirjoituksia, 2 osaa]. Tukholma 1860.   Kunnioitetut lukijat ovat nähneet, että tässä lehdessä on arvioitu pari tämän 32-vuotiaana 1859 kuolleen tutkijan teosta. Toinen oli puhtaasti filosofinen tutkimus: ”Om möjligheten af en filosofisk Rättslära” [Filosofisen oikeusopin mahdollisuudesta]; toinen taas Nordisk Universitets Tidskriftissä julkaistu tutkielma: ”Om språkets ursprung och väsende” [Kielen alkuperästä ja olemuksesta]. Nämä molemmat kirjoitukset osoittavat, millaisiin tutkimuksiin nuori ajattelija lähinnä omisti lyhyen elämänsä. Ne eivät k...
Paikat: