Ignell, Nils

1806–1864. Ruotsalainen filosofinen ja teologinen kirjailija ja kääntäjä. Tukholman Katarinan seurakunnan kappalainen 1844.

Nils Ignelliltä

Päivämäärä:

16.3.1842

16.3.1842 Parahin Veli! Ne teokset, joissa Schleiermacher on erityisesti käsitellyt siveysoppia, tulevat viestin ohessa. Havaitset niistä, että jäsentely on lainattu häneltä, vaikkakin siirretty kristinuskon erityispiirteiden käsittelyyn, kun Schleiermacher itse ei sitä vastoin ole minun käsiini tulleissa teoksissaan koskaan käsitellyt aihettaan erityisesti kristilliseltä kannalta, vaan vain yleisen spekulatiivisen filosofian kannalta. Mikäli taas yksityiskohdissa on jotakin häneltä saatua, tämä löytyy hänen ”Glaubenslehrestään” ja saarnoistaan, vaikkakin paria kohtaa, esim. s. 44–49 s...

Henkilöt:

Ignell, Nils

Schleiermacher, Friedrich Daniel Ernst

Kirjeenvaihto:

Nils Ignell

Freja nro 23, 18.3.1842: Kirjallisuutta

Päivämäärä:

18.3.1842

Vaikka Frejan tila ei riitäkään seuraamaan kaikkia päivän ilmiöitä, lehti on silti aina pyrkinyt kiinnittämään yleisön huomiota myös kotimaisen kirjallisuuden tärkeimpiin ja kiinnostavimpiin tapahtumiin. Näin ollen kirjallisuuden ankarasti tieteellinenkään osa ei ole jäänyt lehdelle kokonaan vieraaksi. Kun lehti nyt arvostelee pari sisällöltään teologista ja filosofista teosta, ohjaa toimitusta vakaumus, että näillä tieteillä on Ruotsissa edessään uusi aikakausi. Samalla kun tämä tuntuu lupailevan vapaampia näkymiä uskonnon alueella, se tekee tutkimuksen myös politiikan alueella vakavammaks...

Henkilöt:

Strauss, David Friedrich

Ignell, Nils

Schleiermacher, Friedrich Daniel Ernst

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Freja nro 41, 24.5.1842: Svenska Bietin päätös tieteistä ja niiden harjoittajista

Päivämäärä:

24.5.1842

Svenska Bietin viime lauantain numerossa on Litteraturbulletin-otsikon alla artikkeli, jonka pitäisi olla tieteellinen arvio Ignellin teoksesta ”Grunddrag af den kristliga sedeläran”. Kalskahtavan otsikkokilven taakse kätkeytyy kuitenkin tietämättömyyden, karkeuden ja paavillisuuden hylkäystuomio kaikelle sille, mitä sanotaan tieteelliseksi tutkimukseksi, kavalin henkilökohtainen hyökkäys, mitä omasta ymmärryksen ja todistuskyvyn puutteestaan suuttunut röyhkimys on tieteellisessä yhteisössä milloinkaan rohjennut tehdä. On todella valitettava tieteen kohtaloa tässä maassa, missä ajatus-...

Henkilöt:

Ignell, Nils

Asiat:

Sanomalehtimies

Teologia

Eva Haeggströmiltä

Päivämäärä:

29.11.1842

Tukholmassa 29.11.1842 Parahin Maisteri Snellman! Miten minun on oikein aloitettava kirje Snellman-ystävälle, ajattelen juuri nyt. Sydämeni on niin täynnä – haluaisin sanoa niin paljon – mutta sanat eivät asetu siten kuin tunnen haluavani niiden asettuvan. Mitäpä nyt auttaa sen pohtiminen – kirjoittaa haluan, hyvä Zachrikseni on myös velvoittanut minut tekemään sen, ja Maisteri Snellmanhan myös halusi hyväntahtoisesti ottaa vastaan joitakin rivejä minulta. Vaikka niissä olisi paljonkin kirjoitusvirheitä tai kaikki ei olisi ihan kohdallaan, tiedän kuitenkin ja olen varmasti vakuuttunut ...

Henkilöt:

Haeggström, Eva Fredrika

Haeggström, Zacharias

Haeggström, Arvid Wilhelm

Geerds, Maria Sophia

Ignell, Nils

Haeggström, Fredrika

Haeggström, Olof Hugo Zacharias

Haeggström, Nanna Fredrika Desideria

Haeggström, Eva Euphrosina Charlotta

Haeggström, Maria Sophia Margareta (Fia, Phia)

Paikat:

Tukholma

Asiat:

Ystäväpiiri

Kirjeenvaihto:

Eva Haeggström

Zacharias Haeggströmiltä

Päivämäärä:

6.1.1843

Tukholmassa 6.1.1843 Suuresti kunnioitettu Rakas Veli! Tieto siitä, että olet hyvin ja onnekkaasti päässyt perille, oli meille tärkeintä, ja sen odotus alkoi käydä meille hieman pitkäksi, kun vasta Thalinilta ja sitten sinun hyvin tervetulleesta marraskuun 28. päivän kirjeestäsi saimme sen iloisen tiedon, että olit todellakin Arvidin ennustuksen mukaisesti päässyt onnellisesti perille 26. päivänä – siis kuitenkin vain 3 päivää virkavapauskauden päättymisen jälkeen. – Jumalalle kiitos, että Sinä olet nyt omiesi joukossa, joille Sinä ja sinun toimintasi ensi sijassa kuulutte! – Viimeksi ...

Henkilöt:

Haeggström, Zacharias

Thalin

Haeggström, Arvid Wilhelm

Haeggström, Eva Fredrika

Haeggström, Maria Sophia Margareta (Fia, Phia)

Haeggström, Eva Euphrosina Charlotta

Haeggström, Fredrika

Tengström, Johan Jakob

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Johansson, Johan

Afzelius, Fredrik Georg

Paikat:

Asiat:

Kirjeenvaihto:

Zacharias Haeggströmiltä

Päivämäärä:

23.6.1843

Tukholmassa 23.6.1843 Veli Snellman! Olisinpa Jumala nähköön itse vastannut toukokuun 28. päivän kirjeeseesi enkä lähettänyt sitä helluntaiaattona heti sen saatuani Arwidssonille hänen vastattavakseen tai pikemminkin olisinpa Jumala nähköön tiennyt alusta saakka sen minkä nyt tiedän enkä olisi uskonut ihmeisiin, joiden piti tapahtua kanavien ja teiden kautta, niin kuin on tapana sanoa; Sinä olisit nyt kun määräaika päättyy tämän kuun 27. tai 28. päivänä ollut ensimmäisellä ehdokassijalla! – Katsohan, se ei olisi ollut mitään noituutta! Vain eroaminen Venäjän palveluksesta olisi ehkä ol...

Henkilöt:

Haeggström, Zacharias

Arwidsson, Adolf Ivar

Bergfalk, Per Erik

Afzelius, Fredrik Georg

Carlstén, Elias August

Ignell, Nils

Lindblom, Alexis Edvard

Genberg, Paul

Hagberg, Carl August

Alexanderson, Adolf Martin Joakim

Haeggström, Eva Fredrika

Paikat:

Tukholma

Asiat:

Opettaja

Kirjeenvaihto:

Zacharias Haeggström

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1856: Inhimillisen kehityksen historia

Päivämäärä:

1.2.1856

Tuskin löytyy laaja-alaisempaa otsaketta kirjailijantyölle kuin tämä. Itse ihmishengen, ihmiskunnan, inhimillisen sivistyksen historian käsite on verraten uusi. Kuten huomataan, on jo ollut tarpeen päästä korkealle kehitysasteelle jotta yleensä on voitu käsittää historia yhtenäiseksi kokonaisuudeksi eikä pelkästään satunnaisten tapahtumien sarjaksi. Ranskalainen Michelet kiinnitti huomiota italialaiseen Giovanni Battista Vicoon, joka hänen nähdäkseen oli 1725 julkaisemassaan teoksessa ”Uuden tieteen periaatteet” ensimmäisenä käsittänyt historian siltä kannalta, että se on inhimillisen sivis...

Henkilöt:

Michelet, Jules

Vico, Giovanni Battista

Schlegel, Friedrich von

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Guizot, François Pierre Guillaume

Gervinus, Georg Gottfried

Ignell, Nils

Herder, Johann Gottfried von

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Historia

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Uudempaa ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.7.1856

Svenska siare och skalder. Tecknade af P. A. D. Atterbom. 6:e delens senare afdelning. Sthlm 1855. [Ruotsalaisia näkijöitä ja runoilijoita, kuvannut P. A. D. Atterbom. 6:nnen osan jälkimmäinen jakso.] Tämä vihko on testamentti edesmenneeltä verrattomalta runoilijalta ja näkijältä, joista jälkimmäisen, hänen itsensä ensin käyttämän nimen, hän itse sekä filosofina että kirjallisuuskriitikkona on hyvin ansainnut. Hänen kuolemansa jälkeen vihkoa julkaisee professori Böttiger, joka on kirjoittanut myös esipuheen. Se sisältää myös kuvallisessa mielessä täydellisiä J. H. Kellgrenin ja rouva Lenn...

Henkilöt:

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Kellgren, Johan Henrik

Lenngren, Anna Maria

Kjellander, Ernst Johan Fredrik

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.12.1857

Thomas Babington Macaulayn teoksesta ”History of England” on, sitten kun teos ensimmäisen kerran tässä lehdessä mainittiin, ilmestynyt vielä viisi osaa, siis yhteensä kahdeksan osaa. Silti nämä kahdeksan nidettä tai vihkosta käsittävät, jos ei oteta huomioon johdantokatsausta Englannin vanhempaan historiaan, vain 12 vuoden ajanjakson, Jaakko II:n valtaistuimelle noususta 1685 Ryswickin rauhaan 1697. Luulisi että niin pikkutarkalla ja perusteellisella historiankirjoituksella voisi kiinnostaa vain historiantutkijaa ex professo [asiantuntijana] ja sen ohella korkeintaan siihen maahan syvemmin ...

Henkilöt:

Macaulay, Thomas Babington

Jaakko II

Riehl, Wilhelm Heinrich von

Ignell, Nils

Aleksanteri Suuri

Quintus Curtius Rufus

Caesar, Gaius Julius

Rothschild, Amschel Mayer

Lessing, Gotthold Ephraim

Paikat:

Helsinki

Asiat:

Sanomalehtimies

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.3.1860

Mänskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 3:de delen: Kristendomens första århundraden [Ihmiskunnan kehityksen historia. N. Ignellin yleiskatsaus. 3. osa: Kristinuskon ensimmäiset vuosisadat.] Tukholma 1859. Tämä Ruotsin kirjallisuudessa täysin ainoalaatuisen, merkittävän teoksen uusi osa käsittää ajan kristinuskon synnystä Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. Se on sinänsä vankka yli 30 painoarkin laajuinen teos; ja on ilahduttavaa havaita, että kirjoittajalla on ollut aikaa ja voimia jatkaa ottamansa sangen laajan tehtävän täyttämistä näin hyvää vauhtia. Kirjoittajan ...

Henkilöt:

Ignell, Nils

Fryxell, Anders

Kaarle XII

Tertullianus, Quintus Septimius Florens

Augustinus, Aurelius

Suetonius, Gajus S. Tranquillus

Tacitus, Publius Cornelius

Seneca, Lucius Anneus

Epiktetos

Marcus Aurelius Antonius

Konstantin I Suuri (Flavius Valerius Constantinus)