Kaarle XI

Kaarle XI

1655–1697. Ruotsin kuningas 1660–97.

Kallavesi nro 16, Saiman liite, 5.12.1846

Päivämäärä: 
5.12.1846
Ruotsalaista kirjallisuutta Ruotsista on nykyään jokseenkin turhan etsiä minkäänlaista vireämpää tieteellistä tai kaunokirjallista elämää. Jonkinlaisen poikkeuksen tästä yleisestä tilanteesta tekevät vain politiikka, kasvatustiede ja romaanikirjallisuus. Jos lisätään vielä kotimaisen draamakirjallisuuden orastava alku, niin ensinnä esitetty arvio näyttääkin menettävän jo paljon pätevyydestään. Mutta silloin on myös lisättävä, että Ruotsin poliittista kirjallisuutta tuskin voi vielä kutsua tieteelliseksi. Kasvatustieteellinen kirjallisuus taas on suurelta osin polemiikkia yksittäisten oppien...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.8.1855
6. Öfversigt af Finska Vetenskapssocietetens förhandlingar. II. Helsingfors 1855. [Katsaus Suomen Tiedeseuran toimintaan. II. Helsinki 1855.]   Tämä katsaus kattaa huhtikuun 29. päivän 1853 ja saman päivän 1855 välisen ajan. Se sisältää lyhyitä kertomuksia Tiedeseuran kokouksista, vuosikertomukset sekä tiedonantoja, joita ei ole otettu julkaisusarjoihin mutta pidetään silti yleisemmin kiinnostavina; suurin osa on jo aiemmin julkaistu Finlands Allmänna Tidningissä. Tällä teoksella on siis varsin vähän uutta tarjottavaa yleisölle. Sen julkaisemisen aiheeksi esitetään, että Allmänna Tidning on...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.2.1856
Om nådens ordning jemte kritik öfver hrr Ingmans och Hedbergs stridsskrifter, af Axel Fredr. Granfelt. H:fors 1855. [Armon järjestyksestä sekä kritiikkiä herrojen Ingman ja Hedberg kiistakirjoituksista. Kirj. Axel Fredr. Granfelt. Helsinki 1855.]   Mitä harvinaisempaa on, että omat tiedemiehemme kirjoittavat oman maan sivistyneistölle, sitä enemmän tunnustusta ansaitsee professori Granfeltin kirjallinen toiminta, joka monien vuosien ajan on omistettu pääasiassa uskonnollisesta vakaumuksesta valistamiseen isänmaassa. Vajavainen kyky arvostaa tätä ansiokasta pyrkimystä ei liioin ole aiheuttan...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.3.1860
Mänskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 3:de delen: Kristendomens första århundraden [Ihmiskunnan kehityksen historia. N. Ignellin yleiskatsaus. 3. osa: Kristinuskon ensimmäiset vuosisadat.] Tukholma 1859.   Tämä Ruotsin kirjallisuudessa täysin ainoalaatuisen, merkittävän teoksen uusi osa käsittää ajan kristinuskon synnystä Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. Se on sinänsä vankka yli 30 painoarkin laajuinen teos; ja on ilahduttavaa havaita, että kirjoittajalla on ollut aikaa ja voimia jatkaa ottamansa sangen laajan tehtävän täyttämistä näin hyvää vauhtia. Kirjoittajan ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1860
Sveriges historia i sammandrag af A. M. Strinnholm. 3:dje delen. Gustaf I och hans tid [A. M. S., Ruotsin historia lyhyesti esitettynä. 3. osa. Kustaa Vaasa ja hänen aikansa]. Tukholma 1860.   Tässä lehdessä on esitelty tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa, joiden aiheina ovat pakanuuden aika ja katolisuuden aika. Eräässä suhteessa tämä jatko-osa pettää odotukset. Edelliset osat antoivat nimittäin aiheen olettaa, että kirjoittaja käsittelisi myös jäljellä olevat kolme vuosisataa lyhyehköinä tiivistelminä. Kun tämä kolmas osa kuitenkin kattaa ainoastaan Kustaa I:n ajan eikä neljäs esipuheess...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1860
Undersökningar af finska adelns gods och ätter etc. af Wilhelm Gabriel Lagus [W. G. L., Tutkimuksia Suomen aateliston maatiloista ja suvuista jne.]   Professori, kanslianeuvos Lagus oli viimeinen jäsen siinä historiantutkijoiden koulukunnassa, jos näin voidaan sanoa, joka oli saanut oppinsa suoraan Porthanilta. Porthanin teoksillaan ja henkilökohtaisella vaikutuksellaan virittämää kiinnostusta Suomen menneisyyden tutkimiseen vei eteenpäin lähinnä hänen oppilaansa ja ystävänsä, arkkipiispa Tengström. Kiinnostuksen perivät myös viimeksi mainitun molemmat vävyt, professori Johan Jakob Tengströ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu Alexander Armfelt: Yhteiskunnallisesta ja poliittisesta vapaudesta

Päivämäärä: 
1.6.1863
Kun kristityt kansat alkoivat vähitellen tunnustaa maallisella elämällä olevan jonkinlaista arvoa ja lakkasivat useimpien itämaisten kansojen tavoin pitämästä sitä syntiinlankeemuksen vuoksi säädettynä rangaistuslaitoksena, niin he kuitenkin pysyivät sillä kannalla, että ihmisyhteisö olisi olemassa inhimillisen heikkouden ja pahuuden vuoksi. Tältä kannalta tarkasteltiin avioliittoa, perhe-elämää ylipäänsä, ja myös valtiota. Vähitellen näille yhteisöille tosin annettiin jumalallinen pyhyys: avioliitosta tuli katolinen sakramentti, valtio sai oikeutuksensa kirkolta, joka pyhitti valtiovallan ...
Paikat: 

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...

Morgonbladet no 237, 250, 267, 295, 297 ja 301, 12. ja 27.10., 16.11., 18., 21. ja 27. 12.1880: Koulukomitean ehdotus

Päivämäärä: 
12.10.1880
I Alempi reaalikoulu ja saksa   Komitea on pitänyt velvollisuutenaan aloittaa ehdotuksensa yleisellä pohdiskelulla, joka voidaan täysin haitatta hypätä yli. Sillä asiasta kiinnostunut on nähnyt kaikkien maiden koulukomiteoiden viimeksi kuluneina vuosikymmeninä toistavan kyllästymiseen asti kaikissa koulukokouksissa ja lukemattomissa aikakauslehti- ja sanomalehtikirjoituksissa sen, mikä siitä kannattaa muistaa. Koulukomitean kiehauttamana tästä höystöstä on tullut erityisen laihaa ja sitkeää. Kaikki puheet ns. reaalisivistyksestä, joka oikeastaan ei ole sivistystä laisinkaan, komitea supista...
Paikat: