Tegnér, Esaias

Tegnér, Esaias

1782–1846. Ruotsalainen runoilija ja pappi. Professorin arvo 1810. Lundin yliopiston kreikan kielen ja kirjallisuuden professori 1812–. Ruotsin Akatemian jäsen 1818. Vaxjön piispa 1824–.

Fredrik Cygnaeukselle, Fredrik Alceniukselle ja Fredrik Ehrströmille

Päivämäärä: 
18.6.1840
Tukholmassa 18.6.1840   Kuka Teistä tämän kirjeen saakin, saa sen herra Georg Dahlquistin käsistä, traagisten roolien näyttelijältä, taiteensa suurelta mestarilta, suurimmalta täällä ja suurimmalta itse näkemältäni ja kuulemaltani. Hän on lisäksi kelpo kunnian mies, joka on käynyt läpi vastoinkäymisten koulun. Kaikesta tästä seuraa kaksi päivänselvää johtopäätöstä. Ensimmäinen on: että Sinä heti tämän käsiin saatuasi annat sanomalehtiin suunnilleen seuraavan uutisen: Herra Georg Dahlquist, joka on herra Stjernströmin kanssa saapunut tänne äskettäin/eilen Tukholmasta, haluaa antaa täällä roo...
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 29, 25.7.1846

Päivämäärä: 
25.7.1846
Kuopio Matkustajia on jo alkanut ilmaantua höyrylaivamatkoille tämän kaupungin, Savonlinnan ja Lappeenrannan välille, vaikka laivan aikataulut ovat pakostakin epämääräiset, koska se on hinaajana tavallista enemmän lasteista, säistä ja tuulista riippuvainen. Myös tavaraliikenne Taipaleen ja Konnuksen kanavien kautta on ollut tänä vuonna vilkkaampaa kuin minään edellisenä. Järvien pinta on tänä vuonna ollut korkeammalla kuin sen muistetaan olleen moniin vuosiin. Jatkuvien sateidenkin vaikutuksesta se on myös pysynyt melkein samalla tasolla.   Ulkomaanuutisia Peelin ja kumppaneiden ero on vahv...
Paikat: 

Saima nro 47, 2.12.1846

Päivämäärä: 
2.12.1846
Uutisia Maailma on täyttynyt uutisilla sen jälkeen kun meillä viimeksi oli sellaisia kerrottavana. Useimmat niistä ovatkin jo niin kauan sitten kerrottuja, ettei maksa vaivaa niitä enää kertoa. Vain Kuopiosta ei meidän tietääksemme ole kuulunut mitään, ei uutta eikä vanhaa. Emme myöskään näe mitään keinoa näiden uutisten kertomiseksi tulevaisuudessa. Meitä tämä luultavasti haittaa enemmän kuin lukijaa. Olemme nimittäin todella hartaasti pyrkineet joka postipäiväksi löytämään täältä jotain kerrottavaa. Vaivannäkö ei ole aina tuottanut tulosta, mutta olemme kuitenkin olleet erittäin iloisia n...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä: 
1.1.1848
I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...

Litteraturblad nro 8, elokuu 1849: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1849
I Ruotsalainen kirjallisuus on, kuten meillä aiemminkin on ollut tilaisuus huomauttaa, voinut viimeisten kolmen viisivuotiskauden aikana osoittaa vilkkaampaa, omaperäisyyden leimaamaa toimintaa ainakin neljällä eri tieteen ja kaunokirjallisuuden haaralla. Jo ennen aikaa vuoden 1835 tienoilla oli poliittinen kirjaileminen täydessä kukoistuksessa ja sanomalehtien lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta, niin että se viimeisten 25 vuoden aikana lienee kymmenkertaistunut. Vielä seuraavinakin vuosina aina vuosien 1840 valtiopäiviin saakka vallitsi vielä erittäin vilkas poliittinen mielipiteiden vaihto. ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1849: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.10.1849
Numerossa 7 aloitetun artikkelin jatkona seuraa tässä luettelo eräistä kaunokirjallisista tuotteista. Lukijan suosiollisella luvalla otamme tässä silti edelliseen liittyen ensin käsiteltäväksi erään tilastollisen ja kansantaloudellisen työn, joka tämän kirjoittajasta on näyttänyt olevan tavallista arvokkaampi. Se on:   Konungariket Sveriges industriela tillstånd år 1847 [Ruotsin kuningaskunnan teollisuuden tila vuonna 1847]; kirj. O. J. Rawert. Käännös. Stockholm 1849.   Tekijä on tanskalainen. Jokainen hänen teoksensa sivu todistaa, että hän on vaivaa säästämättä ja suurella totuudenrakkau...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1849: Ulkomainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.12.1849
IV Tämän kirjoittaja on joskus aiemmin huomauttanut läheisessä menneisyydessä olevasta ajasta, jolloin lukuhalu Suomessakin oli vilkkaampi kuin mitä se sittemmin pitkiin aikoihin on ollut. Toteamus pätee etenkin kaunokirjallisuuteen, vaikkei sen paikkansapitävyyttä kai voida missään suhteessa kiistää. Oli aika, jolloin Kellgrenin, rva Lenngrenin, Bellmanin ja Franzénin teoksia oli useimmissa kodeissa ja heidän laulunsa elivät sivistyneiden ihmisten muistissa ja heidän huulillaan. Ruotsin uuden koulukunnan kamppailut herättivät ihmisten mielen; silloin alkoivat Tegnér, Geijer, Atterbom, Stag...

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.9.1855
P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854.   Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.3.1856
Wotisk grammatik jemte språkprof och ordförteckning af Aug. Ahlqvist (tom. V. Fasc. 1 af F. Vet. Societ:s handlingar). H:fors 1856. [Vatjan kielioppi sekä kielinäytteitä ja sanaluettelo, kirj. Aug. Ahlqvist. (Suomen Tiedeseuran julkaisuja). Helsinki 1856.]   Yhä suuremmaksi kasvaa Suomen heimon kielten kielioppien määrä; ja myös hra Ahlqvistista on nyt selvästi tullut kieliopinlaatija. Arvostelija voi vain kaihoisin tuntein nähdä suomen kieliopin ja kielentutkimuksen kuluttavan niin monen voimia. Tuntuu kuin haluttaisiin innolla pitää hautakivi valmiina kielelle, joka tullaan kätkemään sen ...
Paikat: