Agardh, Carl Adolf | J. V. Snellmanin kootut teokset

Litteraturblad nro 8, elokuu 1849: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.8.1849

I Ruotsalainen kirjallisuus on, kuten meillä aiemminkin on ollut tilaisuus huomauttaa, voinut viimeisten kolmen viisivuotiskauden aikana osoittaa vilkkaampaa, omaperäisyyden leimaamaa toimintaa ainakin neljällä eri tieteen ja kaunokirjallisuuden haaralla. Jo ennen aikaa vuoden 1835 tienoilla oli poliittinen kirjaileminen täydessä kukoistuksessa ja sanomalehtien lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta, niin että se viimeisten 25 vuoden aikana lienee kymmenkertaistunut. Vielä seuraavinakin vuosina aina vuosien 1840 valtiopäiviin saakka vallitsi vielä erittäin vilkas poliittinen mielipiteiden vaihto. ...

Henkilöt:

Biberg, Nils Fredrik

Höijer, Benjamin Carl Henrik

Franzén, Frans Mikael

Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Stagnelius, Erik Johan

Vitalis

Nicander, Carl August

Ling, Per Henrik

Braun, Wilhelm August Detlof von

Strinnholm, Anders Magnus

Fryxell, Anders

Bremer, Fredrika

Knorring (o. s. Zelow), Sofia Margareta von

Flygare-Carlén, Emilie

Mellin, Gustaf Henrik

De Geer, Louis Gerhard

Sparre af Söfdeborg, Per Georg

Wetterbergh, Carl Anton

Carlén, Johan Gabriel

Börjesson, Johan

Blanche, August Theodor

Jolin, Johan

Kraemer, Anders Robert von

Ridderstad, Carl Fredrik

Kullberg, Karl Anders af

Berzelius, Jöns Jakob

Mosander, Carl Gustaf

Berlin, Nils Johan

Åkerman, Joachim

Svanberg, Lars Fredrik

Wahlenberg, Göran

Fries, Bengt Fredric

Agardh, Carl Adolf

Sundevall, Carl Jacob

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Yksityispankeista

Päivämäärä:

1.9.1855

Nykyinen ajankohta maassamme ei todellakaan ole sovelias suuriin teollisiin yrityksiin ryhtymisen kannalta. Mutta sitäkin sopivampi voi aika olla sen miettimiseen, mitä tulisi tehdä sen jälkeen kun rauha antaa teollisuudelle ja kaupalle uutta vilkkautta. Vaikkemme olekaan sen tarkemmin perehtyneet rahalaitosten luonteeseen, olemme kauan olleet vakuuttuneita yksityispankkien tarpeesta ja hyödystä tälle maalle. Vakaumukseemme on ollut kaksi syytä: ensinnäkin se täällä saatu kokemus, että maan olosuhteisiin nähden melkoisen suuria pääomia on teollisuuden kannalta hedelmättömästi sijoitettu pää...

Henkilöt:

Coquelin, Charles

Lallerstedt, Sven Gustaf

Agardh, Carl Adolf

Ljungberg, Carl Eduard

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 2, helmikuu 1857: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.2.1857

Viime aikojen ruotsalaisen tieteellisen kirjallisuuden tuotteiden joukosta löydämme erään teologiselle tieteelle arvokkaan ja jokaista tieteellisesti sivistynyttä suuresti kiinnostavan teoksen. Tämä teos on: Samlade skrifter af theologiskt och religiöst innehåll af C. A. Agardh. H. I. Sthlm 1855. H. II Sthlm 1856. [C. A. Agardhin teologiaa ja uskontoa käsittelevä kirjoituskokoelma. 1. ja 2. vihko. Tukholma 1855 ja 1856.] Nerokas piispa, kasvitieteilijä, matemaatikko ja kansantaloustieteilijä lausuu esipuheessa avoimesti koonneensa nämä kirjoitukset ”rauhoittaakseen mielensä soimaukselta...

Henkilöt:

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1859: Ehdotetuista luottolaitoksista

Päivämäärä:

1.12.1859

I. Tämän lehden vuosikerran 1855 syyskuun vihkossa julkaistiin artikkeli ”Yksityispankeista” samoin kuin arvostelu Coquelinin ruotsiksi käännetystä teoksesta ”Om krediten och Bankväsendet” [Luotosta ja Pankkilaitoksesta] ja Agardhin teoksesta ”Statsekonomisk öfversigt af Sveriges penningeväsende” [Valtiontaloudellinen katsaus Ruotsin rahalaitokseen]. Olemme aiemmin maininneet, miksi tälle artikkelille luvattu jatko oli pakko keskeyttää. Kun myöhemmin artikkelissa ”Suunnitelluista luottolaitoksista” (1858, maaliskuun vihko) palasimme aiheeseen, oli sitä jo monilla tahoilla julkisuudessa käsi...

Henkilöt:

Coquelin, Charles

Agardh, Carl Adolf

Borgström, Henrik vanhempi

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1860: Muuttunut viennin ja tuonnin suhde vai parempi vaihtokurssi – kumpi palauttaa Suomeen täältä poistuneet rahat?

Päivämäärä:

2.1.1860

Voitaisiin uskoa, että jos kysymys ei koskisi Suomea, vaan esitettäisiin yleisesti, ei kenelläkään olisi epäilystä sen vastauksesta. Sillä kun raha poistuu maasta, maksetaan se viennin ja tuonnin välimaksuna. Toisin sanoen, kun vientitavarasta ulkomaan paikkakunnalla saatu hinta ei riitä maksamaan sieltä ostettua tuontitavaraa, täytyy se, mitä puuttuu, maksaa käteisellä. Useimmissa valtioissa on sillä tavoin poistuva raha hopeaa tai kultaa. Mutta esim. niissä valtioissa, jotka kuuluvat Saksan tulliliittoon, joissa Preussin paperiraha on yleisesti käypää, voi hyvin käydä niin, että erotus ma...

Henkilöt:

Borgström, Henrik nuorempi

Paikat:

Asiat: