Berzelius, Jöns Jakob

Berzelius, Jöns Jakob

1779–1848. Ruotsalainen kemisti, vapaaherra. Ruotsin Akatemian jäsen vuodesta 1837.

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
6.1.1833
Kelpo Ystävä ja Veli!   Mitä suurimmassa kiireessä minun on kerrottava Sinulle, että Westin on saanut Franzénin muotokuvan valmiiksi. Se on näköinen ja hyvin maalattu. Tapauksen yhteydessä on kuitenkin sattunut sellaista, mikä saa tämän asian johdosta tuntemamme ilon tuntumaan melkoisesti karvaammalta. Franzén, joka luuli tekevänsä meille palveluksen hankkimalla meille Porthanin kuvan, pyysi Westiniä maalaamaan Porthanin rintakuvan viereensä pöydälle. Sen takia taulusta tuli suuri kuin ikkuna, jossa on neljä isoa ruutua. (Käytän tätä mittaa, koska minulla on sellainen tässä edessäni.) Kaike...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Robert Tengströmiltä

Päivämäärä: 
16.11.1844
Helsinki 16.11.1844   Parahin Veli!    Aloitan kiittämällä sydämellisimmin sekä Veljeltä viime kesänä saamastani ystävällisestä vastaanotosta että niistä mielenkiintoa ilmaisevista viitteistä, joita olen sitten saanut kuulla Veljen Isälleni ja Castrénille lähettämistä kirjeistä. Juuri tämä mielenkiinto onkin ainoa syy, jonka takia en ole kyennyt enää lykkäämään tuonnemmaksi sitä tiedotettavien asioiden pilveä, joka on kertynyt yhä sankemmaksi pääni ylle, vaikka tiedänkin, miten kiireistä ja kallista Veljen aika on. Voi kunpa Veli voisi olla nyt täällä ja nähdä, kuinka täällä eletään, nähdä ...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 29, 25.7.1846

Päivämäärä: 
25.7.1846
Kuopio Matkustajia on jo alkanut ilmaantua höyrylaivamatkoille tämän kaupungin, Savonlinnan ja Lappeenrannan välille, vaikka laivan aikataulut ovat pakostakin epämääräiset, koska se on hinaajana tavallista enemmän lasteista, säistä ja tuulista riippuvainen. Myös tavaraliikenne Taipaleen ja Konnuksen kanavien kautta on ollut tänä vuonna vilkkaampaa kuin minään edellisenä. Järvien pinta on tänä vuonna ollut korkeammalla kuin sen muistetaan olleen moniin vuosiin. Jatkuvien sateidenkin vaikutuksesta se on myös pysynyt melkein samalla tasolla.   Ulkomaanuutisia Peelin ja kumppaneiden ero on vahv...
Paikat: 

Kallavesi nro 5, Saiman liite, 19.9.1846

Päivämäärä: 
19.9.1846
Ulkomaista kirjallisuutta Sillä kirjallisuudella, jota seuraavassa lyhyesti esittelemme, ei ole tarjota mitään houkuttelevia otsakkeita. Eikä tarkoituksemme olekaan kiinnittää lukijan huomiota niihin muutamiin vihkosiin, jotka tässä mainitsemme. Pelkkä yleiskatsaus niiden sisältöön antaa melkeinpä saman kuin niiden lukeminenkin, sillä se antaa kuvan eräästä henkisestä liikkeestä, joka eri muodoissa ilmenee Euroopan sivistyneimpien kansakuntien keskuudessa. Tämä liike on varmasti vaikuttavampi kuin mikään edeltäjänsä kristillisen kulttuurin piirissä, sillä se kumpuaa kansakuntien sydänten si...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, kesäkuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta. Heinäkuusta joulukuuhun 1846

Päivämäärä: 
1.6.1847
Lukijan palvelemiseksi luetellaan seuraavassa muutamien mainittuna aikana ilmestyneiden Ruotsin kirjankustannustoiminnan parhaiden tuotteiden nimet. Eräiden mainittujen teosten sisältöä selostetaan tuonnempana lyhyesti. Ensi sijassa on mainittava kaksi aikakausjulkaisua, joille on annettu mitä tarpeellisin, mutta tähän mennessä tuollaisten julkaisujen piirissä Ruotsissa tuntematon tehtävä. Toinen niistä on: ”Öfversigt af Kongl. Vetenskapsakademins förhandlingar för år 1846”, jota on julkaistu kymmenen numeroa ja jonka tilaushinta on 1 riikintaalari 16 killinkiä bankorahaa. Lehti on ilmaus y...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, heinäkuu 1847: Geologia

Päivämäärä: 
1.7.1847
Monestakin syystä on aiheellista julkaista seuraava artikkeli myös meillä. Se muodostaa tosin oikeastaan vain yhteenvedon Ruotsin maantieteestä; mutta ne hypoteesit, joilla sitä selitetään, sisältävät melkein koko summan oman aikamme geologiasta. Se on tosin lainattu ”Lukemisista Kansalle”, eli kirjoitettu Ruotsin rahvaalle; mutta sen kuuluisa tekijä, vapaaherra Berzelius on Ruotsissa ja luonnontieteilijöiden parissa lähes ainoa Linnén vertainen. Esitelmässään luonnontieteilijöiden kokouksessa Tukholmassa hän esitti suunnilleen saman, mikä tässä on luettavana. Ja vaikka myös kyseinen tutkim...

Litteraturblad nro 13 ja 14, joulukuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1847
Yleisarviointina voi helposti todeta, että Ruotsin kirjallisuus liikkuu nykyvaiheessa kolmella selvästi erillisellä alueella. Luonnontutkimuksen alalla Ruotsilla on nykyisin useampia kuuluisia nimiä kuin itsensä Linnén aikana. Heidän arvostuksensa perustekijänä on nyt kuten silloinkin yksi suurenmoinen persoonallisuus. Vapaaherra Berzelius on kauan toiminut Ruotsin tiedeakatemian sihteerinä. Voidaan sanoa, että kaikkien maiden kuuluisat luonnontutkijat kohdistavat sanansa hänelle, kun he lähettävät teoksiaan akatemian arvioitaviksi tai käyvät sen kanssa kirjeenvaihtoa keksinnöistään. Hänen ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1848: Suomalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.3.1848
Lukemisia Suomen Kansan hyödyksi 3, Helsingissä 1847 (15 hopeakop.). Suomen Suuriruhtinanmaan nykynen tilasto. Yritys Alkeis- ja Rahvaan-Kouluin tarpeeksi. Helsingisä 1848.   Vaikka sen lämpimän suhtautumisen suomen kieleen ja kirjallisuuteen, joka on käynyt ilmi nuoremman sukupolven keskuudessa, voitaisiinkin ajatella olevan ohimenevää, kuten moni on ennustanut ja toivonut, se on kuitenkin Jumalan kiitos jo saanut aikaan hengentuotteita, joista monet lienevät sinänsä vähäisiä, mutta yhteen koottuina niin voimakkaita, että ne voivat vuosikymmeniä pitää yllä kansallisen kirjallisuuden tuleva...
Paikat: 

[Latinankielinen väitöskirja filosofian professuurin hakua varten, julkistettu 27.9.1848] HENGEN SUHTEESTA AINEESEEN Helsinki 1948

Päivämäärä: 
27.9.1848
Ajastamme löytyy vain harvoja sellaisia luonnontutkijoita, jotka eivät ole sitä mieltä, että koko maailman järjestys on alisteinen pelkästään ns. luonnonlaeille. Kun luonnon sisin koneisto, joka on luonut oliot ja luo niitä alituisesti, on kuitenkin kätketty ihmisten katseelta ja kun taas henkisen, sinänsä näkymättömän maailman kokonaisjärjestys jää luonnontutkijalta huomaamatta, niin havaitaan, että tutkija arvokkaana ja varovaisena hyvin harvoin ilmoittaa sanoin sitä oppia, jota hän sydämessään kannattaa. Tämän lisäksi yleinen käsitys, joka nojautuu uskonnon opetuksiin, vastustaa material...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Lukijalle

Päivämäärä: 
1.12.1848
Meidän maassamme on lukevan yleisön ulkopuolella kaksi isompaa ryhmää, joiden jäsenillä on kaikesta huolimatta halua kuulua sivistyneeseen yhteiskuntaluokkaan. Heitä voisi sanoa aineellisen ja henkisen oman edun tavoittelijoiksi. Edelliseen ryhmään kuuluvat eivät ole saaneet muuta opetusta kuin mitä kokemus ja päivittäinen kanssakäyminen antaa. Jos sivistyksen tunnusmerkkinä pidetään sitä, että käsittää joitakin yleisinhimillisiä asioita ja toimii niiden hyväksi, jää tämän ryhmittymän sivistys mitoiltaan vähäiseksi. Osallistuminen kunnallisiin asioihin on sille ainoaa yleisluontoista toimin...
Paikat: