Humboldt, Friedrich Heinrich Alexander von

Humboldt, Friedrich Heinrich Alexander von

1769–1859. Saksalainen luonnontutkija ja maantieteilijä. Wilhelm von H:n veli.

Saima nro 40, 10.10.1846

Päivämäärä: 
10.10.1846
Kuopio Markkinoilla on käynyt vähän rahvasta, joten maalaistuotteita ei ole ollut melkeinpä lainkaan saatavissa. Viljalle ei ole toistaiseksi löytynyt hintatasoa. Joka taholla on näköjään yllin kyllin syötävää kenenkään ostamatta tai myymättä sitä. Toivotaan, että tämä voisi tasaisesti jatkua. Kauppiaita markkinoilla on sitä vastoin ollut tavanomainen määrä, ja kaupankäynti kojuissa on näyttänyt vilkkaalta. Kuopion pitäjässä valmistellaan lainakirjastoa rahvasta varten tai oikeastaan kahta, sekä kaupunkiin että Maaningalle. Heti kun niiden avaamiseen on saatu lupa, ne saadaan toivottavasti ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 2, toukokuu 1847: Saksan kirjallisuutta vuoden 1846 jälkipuoliskolla

Päivämäärä: 
1.5.1847
Saksan kirjallisuudessa vallitsevan kehityksen tarkkaavainen seuraaja havainnee varsin selvästi, että nykyisin ilmestyvien kirjallisten tuotteiden valtava massa ei ilmaise todellisen luovan hengen läsnäoloa. Tällainen arvio saattaa näyttää sangen uskaliaalta, koska sen esittäminen täysin varmana käsityksenä edellyttäisi mitä laajimpia tietoja ja lukeneisuutta. Siitä syystä toistammekin epätietoisuutta ilmaisevan sanan ”havainnee”, jolla olemme tunnustaneet arvion epävarmaksi; myönnämme samalla avoimesti, että emme ole pystyneet löytämään mitään perusteita vastakkaiselle käsitykselle. Filoso...
Paikat: 

[Latinankielinen väitöskirja filosofian professuurin hakua varten, julkistettu 27.9.1848] HENGEN SUHTEESTA AINEESEEN Helsinki 1948

Päivämäärä: 
27.9.1848
Ajastamme löytyy vain harvoja sellaisia luonnontutkijoita, jotka eivät ole sitä mieltä, että koko maailman järjestys on alisteinen pelkästään ns. luonnonlaeille. Kun luonnon sisin koneisto, joka on luonut oliot ja luo niitä alituisesti, on kuitenkin kätketty ihmisten katseelta ja kun taas henkisen, sinänsä näkymättömän maailman kokonaisjärjestys jää luonnontutkijalta huomaamatta, niin havaitaan, että tutkija arvokkaana ja varovaisena hyvin harvoin ilmoittaa sanoin sitä oppia, jota hän sydämessään kannattaa. Tämän lisäksi yleinen käsitys, joka nojautuu uskonnon opetuksiin, vastustaa material...
Paikat: 

Johan Jakob Nervanderin teoksia, johdanto

Päivämäärä: 
30.4.1850
[Johdanto teoksessa Skrifter af Johan Jakob Nervander utg. till minne för landsmän Helsingfors, Finska Litteratur-Sällskapet, 1850, 2 vol.]   Johan Jakob Nervanderin kirjoituksia ei tarvitse suositella vainajan omille maanmiehille. Sellainen kykyjen runsaus kuin hänellä oli ei missään ole yleistä. Meidän isänmaassamme se on harvinaista. Sillä hengen voimat eivät ole satunnainen luonnonlahja, vaan syiden ja seurausten sarja kasvattaa ne yksilöissä samoin kuin kansoissa ja aikakausissa. Siksi ei käsillä oleva kokoelmakaan kaipaa mitään suostuttelevaa esipuhetta; johdatuksen tarkoituksena on v...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Saksan historioitsijat ja historian lukuharrastus Suomessa

Päivämäärä: 
1.7.1855
Voidaan kaiketi pitää varmana, että Suomen sivistynyt luokka lukee melko vähän historiaa. Harvoin, ylen harvoin näkee millään yksityisen henkilön kirjahyllyllä historiallisia teoksia. Ja jo neljännesvuosisata on kulunut siitä, kun lainakirjastot hävisivät maamme kaupungeista: yleiselle sivistykselle siitä koitunutta vahinkoa ei toistaiseksi ole korvattu, koska ainakin paremmin varustetuissa kirjastoissa oli se historiakirjallisuus, mitä ruotsiksi oli saatavilla. Sitä ei tosin ollut kovin paljon, muttei aivan epätyydyttävääkään yleistä kansalaissivistystä silmällä pitäen. Yleisen historian a...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1859: Saksan ja Ranskan kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1859
Mainitsemme tässä lyhyesti muutamia sisämaan kirjakaupassa saatavana olevia teoksia, jotka sisällöltään kuuluvat yleiseen sivistykseen.   Geschichte des neunzehnten Jahrhunderts seit den Wienerverträgen; von G. G. Gervinus. Th. III. Lpzg 1859. [1800-luvun historia Wienin sopimusten jälkeen; kirjoittanut G. G. Gervinus. III osa. Leipzig 1859.]   Tämän historian johdanto ilmestyi jo 1852. Kuten tunnettua, siinä lausutut käsitykset toivat tekijän niskaan painovapaussyytteen. Hänen käsityksensä tapahtumien yleisestä kulusta vuoden 1815 jälkeen ilmenevät seuraavilla riveillä: Räikeimmät äärimmäi...
Paikat: