Lessing, Gotthold Ephraim

Lessing, Gotthold Ephraim

1729–1781. Saksalainen näytelmäkirjailija ja teoreetikko.

Saima nro 39, 3.10.1846

Päivämäärä: 
3.10.1846
Kuopio Säätila on ilmeeltään ankaran syksyinen. Yöpakkaset ovat olleet ankaria, mutta sadetta on saatu melko vähän. Ensi viikolla pidettävät syysmarkkinat tuovat kaupunkiin levottomuutta. Kaikkien maalaistuotteiden hintojen odotetaan nousevan varsin korkeiksi.   Ulkomailta Kaikki huolet Espanjan kuningattaren avioliitosta ovat onnellisesti ohi. Muistamme, kuinka huolestuneita niin Hfors Tidningar kuin Finlands Allmänna Tidning ovat asiasta olleet ja kuinka nämä molemmat romantikot ovat kannattaneet valintaa, jossa sydämen vaatimuksille annettaisiin niille kuuluva paino. Onko niin todella kä...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1848: Ulkomaista kirjallisuutta.

Päivämäärä: 
1.1.1848
Allgemeine Literaturgeschichte von Theodor Mundt. [Yleinen kirjallisuushistoria, kirjoittanut Theodor Mundt] Osat 1–3. Berliini 1846. (4 taalaria) Historia öfver Samtidens Litteratur. Föreläsn. af Theodor Mundt. [ Aikamme kirjallisuuden historia. Theodor Mundtin luentoja.] Ruotsintanut C. I. Lenström. 2 osaa. Tukholma 1844. (3 bankoriksiä) Kokonaan ilman lukeneisuuden antamaa tietopohjaa ei yleinen historiallinen kuvaus inhimillisen sivistyksen edistymisestä ole oikein käsitettävissä. Sellainen henkilö, joka tuntee muutamia kirjallisuuden tuotteita sen eri aikakausilta ja joka tietää myös j...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5 ja 9, toukokuu ja elokuu 1848: Modernia ranskalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.5.1848
Siitä vähästä, mitä tämä lehti on yrittänyt tuoda lukijan tietoon, ei mikään aihe ole ollut hankalampi meidän käsiteltäväksemme ja arvioitavaksemme kuin se, jota ryhdymme nyt selvittelemään. Olemme myös lykänneet tämän esityksen julkaisemista päivästä päivään, kuukaudesta toiseen, ja kun me nyt päästämme sen yleisön silmien eteen, teemme sen tietoisena asiantuntemuksemme riittämättömyydestä. Modernilla ranskalaisella kirjallisuudella, joka on sinänsä mitä antoisin ja laajin aihe tutkivan tarkastelun kohteeksi, ei ole vielä historiankirjoittajaansa. Saksalaisella kirjakaupalla on joka vuosi ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Onko olemassa suomenkielistä proosaa?

Päivämäärä: 
1.12.1848
Uskomme että seuraava kysymys on uusi niiden monien kysymysten joukossa, jotka nuori suomenkielinen kirjallisuus on jättänyt esittämättä itselleen: Onko olemassa suomenkielistä proosaa? Ollaan varmoja siitä, että suomenkielistä runoutta on olemassa ja suomenkieliset kansanlaulut osoittavat todistusvoimaisesti, että tässä ollaan oikeassa. Suomella on Kalevalassa kertova runoelma, niin aito että vain harvalla kansakunnalla on sellainen. Runoelmassa on erittäin kauniita jaksoja ja sen maailmankatsomus on kokonaisuutena yhtä ihmeellinen kuin sen kuvaama kansanelämäkin. Sekä tietyt Kalevalan lyy...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Saksan historioitsijat ja historian lukuharrastus Suomessa

Päivämäärä: 
1.7.1855
Voidaan kaiketi pitää varmana, että Suomen sivistynyt luokka lukee melko vähän historiaa. Harvoin, ylen harvoin näkee millään yksityisen henkilön kirjahyllyllä historiallisia teoksia. Ja jo neljännesvuosisata on kulunut siitä, kun lainakirjastot hävisivät maamme kaupungeista: yleiselle sivistykselle siitä koitunutta vahinkoa ei toistaiseksi ole korvattu, koska ainakin paremmin varustetuissa kirjastoissa oli se historiakirjallisuus, mitä ruotsiksi oli saatavilla. Sitä ei tosin ollut kovin paljon, muttei aivan epätyydyttävääkään yleistä kansalaissivistystä silmällä pitäen. Yleisen historian a...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.9.1855
P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854.   Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1857: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1857
Thomas Babington Macaulayn teoksesta ”History of England” on, sitten kun teos ensimmäisen kerran tässä lehdessä mainittiin, ilmestynyt vielä viisi osaa, siis yhteensä kahdeksan osaa. Silti nämä kahdeksan nidettä tai vihkosta käsittävät, jos ei oteta huomioon johdantokatsausta Englannin vanhempaan historiaan, vain 12 vuoden ajanjakson, Jaakko II:n valtaistuimelle noususta 1685 Ryswickin rauhaan 1697. Luulisi että niin pikkutarkalla ja perusteellisella historiankirjoituksella voisi kiinnostaa vain historiantutkijaa ex professo [asiantuntijana] ja sen ohella korkeintaan siihen maahan syvemmin ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1860
Critical and Historical Essays by Thomas Babington Macaulay. In Five Volumes. Biographical Essays by Thomas Babington Macaulay. In One Volume. [T. B. M., Kirjoituksia kritiikin ja historian alalta 1-5. T. B. M., Elämäkerrallisia kirjoituksia. Yksi nide.]   Nämä teokset sisältyvät Tauchnitzin tunnettuun kokoelmaan ”Collection of British Authors” – ne on julkaistu, kuten näkyy, kuutena vihkona tunnettuun huokeaan hintaan ½ taaleria vihkolta. Paljon kalliimman saksannoksen nimi on:   Th. Babington Macaulays ausgewählte Schriften geschichtlichen u. litterarischen Inhalts. (4:e Aufl. Braunschwei...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1861
Kristlig dogmatik af Axel Fredr. Granfelt [A. F. G., Kristinuskon dogmatiikka]. H:ki 1861.   Jo teoksen nimi osoittaa sen olevan poikkeusilmiö paitsi kotimaisessa kirjallisuudessa myös ruotsinkielisessä kirjallisuudessa yleensä. Teoksen kirjoittaminen on vaatinut paljon vaivaa ja runsaasti pohdintaa sekä paljon todellista innostusta aihepiiriin. Kirjoittajan aiemmat, yleisesti tunnetut ja laajalti luetut teokset antavat riittävän käsityksen hänen dogmatiikkaa koskevasta kannastaan. Hän on lisäksi itse selvitellyt sitä tämän teoksen esipuheessa ja määritellyt olevansa eri näkemysten välistä ...
Paikat: