Scott, Walter

Scott, Walter

1771–1832. Skotlantilainen kirjailija ja runoilija.

Kallavesi nro 10, Saiman liite, 24.10.1846

Päivämäärä: 
24.10.1846
Matkakertomuksia Matkakertomukset ovat maamme yksityiskirjastoissa nykyään melko harvinainen kirjallisuudenlaji. Siihen aikaan, kun Etelämeren saaret vielä tarjosivat uusien löytöjen jälkisatoa ja kun eurooppalaisen kaupan ja kulttuurin myötä myös tutkimus tunkeutui jo aiemmin tunnettuihin maanosiin, matkakertomuksilla oli sivistyneistön lukuharrastuksissa varsin tärkeä sija. Sittemmin ne ovat menettäneet paikkansa romaaneille, jotka joskus onnistuvatkin havainnollistamaan kaukaisten maiden erikoista luontoa ja niiden asukkaiden tapoja paremmin kuin maltillinen asiateksti. Kukapa ei tuntisi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 14, joulukuu 1847: Johan Robert Tengströmin muistokirjoitus

Päivämäärä: 
1.12.1847
Johan Robert Tengström, professori J. J. Tengströmin ja hänen ensimmäisen vaimonsa Sophia af Tengströmin poika, syntyi Turussa toukokuun 24. päivänä 1823. Hänen isänsä periaatteista, joissa vallitsi tiukka järjestys, ja niihin yhdistyneestä mitä ennakkoluulottomimmasta ja kaikkeen inhimilliseen lämpimästi suhtautuvasta mielenlaadusta voi jokainen, jolla oli ilo tuntea tämä mies, myös päätellä, että pojan kasvatus oli sekä suunnitelmallista että vapaata pedanttisesta pakosta ja useinkin tavallisista aineellisista etulaskelmista. Niinpä poismenneen samanikäisten toverien kuultiinkin usein puh...
Paikat: 

Litteraturblad nro 12, joulukuu 1849: Ulkomainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.12.1849
IV Tämän kirjoittaja on joskus aiemmin huomauttanut läheisessä menneisyydessä olevasta ajasta, jolloin lukuhalu Suomessakin oli vilkkaampi kuin mitä se sittemmin pitkiin aikoihin on ollut. Toteamus pätee etenkin kaunokirjallisuuteen, vaikkei sen paikkansapitävyyttä kai voida missään suhteessa kiistää. Oli aika, jolloin Kellgrenin, rva Lenngrenin, Bellmanin ja Franzénin teoksia oli useimmissa kodeissa ja heidän laulunsa elivät sivistyneiden ihmisten muistissa ja heidän huulillaan. Ruotsin uuden koulukunnan kamppailut herättivät ihmisten mielen; silloin alkoivat Tegnér, Geijer, Atterbom, Stag...

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Saksan historioitsijat ja historian lukuharrastus Suomessa

Päivämäärä: 
1.7.1855
Voidaan kaiketi pitää varmana, että Suomen sivistynyt luokka lukee melko vähän historiaa. Harvoin, ylen harvoin näkee millään yksityisen henkilön kirjahyllyllä historiallisia teoksia. Ja jo neljännesvuosisata on kulunut siitä, kun lainakirjastot hävisivät maamme kaupungeista: yleiselle sivistykselle siitä koitunutta vahinkoa ei toistaiseksi ole korvattu, koska ainakin paremmin varustetuissa kirjastoissa oli se historiakirjallisuus, mitä ruotsiksi oli saatavilla. Sitä ei tosin ollut kovin paljon, muttei aivan epätyydyttävääkään yleistä kansalaissivistystä silmällä pitäen. Yleisen historian a...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1855: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.9.1855
P. D. A. Atterboms Samlade Dikter. I. II. Lycksalighetens Ö. [P. D. A. Atterbomin kootut runot. I. II. Onnellisuuden saari.] Örebro 1854.   Haikeudella avaa nämä vihot, joiden julkaisemista iäkäs runoilija itse valvoi ja joiden toimittamiseen hänen maallinen työnsä päättyi. Atterbomin nimi on rakas nuoruuden muisto kaikille, joiden kehitys sattui tämän vuosisadan toiselle ja kolmannelle vuosikymmenelle, ja Suomessa säilyttävät varmaan monet näiden rivien kirjoittajan lailla myös muistoa Atterbomin erittäin rakastettavasta persoonallisuudesta. Tegnér, Wallin, Franzén, Geijer, Atterbom – kuin...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1856: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.7.1856
Finlands minnesvärde män. Andra bandets 2:a H[äfte]. Hfors 1856. [Suomen merkkimiehiä. Toisen osan toinen vihko.]   Vihko sisältää seuraavat elämäkerrat: H. Hassel, laatijana B-r (Brunér), G. Björnram, A. B. Horn ja J. Lilius, laatijana hra Rabbe, Th. Rajalin ja Mårten Stodius, laatijana hra Elmgren sekä Paavo Korhonen, kirjoittajana Lönnrot. Stodius ja Hassel olivat professoreita Turussa, ensin mainittu, teologi, yliopiston perustamisajoista, jälkimmäinen, latinisti, isonvihan jälkeen. Stodius on merkittävä melko lailla ilman omaa syytään, häntä näet syytettiin mustasta magiasta; Hassel on...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.1.1859
Historiska upplysningar om religiösa rörelser i Finland, – utgifna af Matth. Akiander. D. II. H:fors 1858. [Historiallisia tietoja Suomen uskonnollisista liikkeistä, julkaissut Matth. Akiander. II osa. Helsinki 1858.]   Teoksen ensimmäisessä osassa julkaisijan kirjoitukset yleisellä otsikolla ”Haaveilua” ja ”Separatismia” sisälsivät merkittävän määrän lähinnä virallisia asiakirjoja näistä nimellä mainituista uskonnollisista liikkeistä maassa. Tämän osan täyttävät taas pääasiassa lahkojen johtajien yksityiset kirjeet ja kirjoitukset. Erilaisuuden syynä on se, että tässä nimellä ”Mystisismi” ...

Fredrika Runebergiltä

Päivämäärä: 
29.3.1859
Porvoo 29.3.1859   Hyvä Ystävä!    Lähetän tässä Sinulle vähän pikku raapusteluja Litteraturbladetia varten, sikäli kuin Sinä katsot ne käyttämisen arvoisiksi. Vähän epäröin lähettääkö mitään, ilman erityisiä muistutuksia Sinun puoleltasi, mutta ”Ota tai jätä” ja oikeastaan Sinä saat syyttää itseäsi ja liiallista suopeuttasi minua kohtaan siitä, että tohdin uskoa ettet koe riesaksi minun avustuksiani lehdellesi. Totta puhuen, sinun suuri hyvyytesi ja suopeutesi jota olet osoittanut kirjoitteluani kohtaan on tehnyt minut täysin koppavaksi, kuten tästä näkyy. Niin, rakas ystävä, erityiset kii...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

C. G. Estlanderin opinnäyte dosentuuria varten, lausunto historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa 5.10.1859

Päivämäärä: 
5.10.1859
Lisensiaatti C. G. Estlanderin opinnäytteeksi dosentuurin saamista varten julkaisema tutkimus ”Folksägnerna om Robin Hood” [Kansantarut R. H:sta] ilmaisee jo nimellään, ettei se ole kyseessä olevaa kirjallisuutta koskeva tiukasti tieteellinen tutkimus, vaan vapaamuotoinen kuvaus näiden [kansan]runojen sisällöstä ja merkityksestä. Kirjoittaja on taitavasti jäsentänyt tämän kuvauksen siten, että kerrottuaan lyhyesti Robin Hoodia koskevan perimätiedon jatkumisesta kansanrunoissa, kansantavoissa ja kirjallisuudessa hän ensiksi esittää, millaisia käsityksiä eri tutkijat ovat esittäneet Robin Hoo...
Paikat: 

Ulkomaisen tietokirjallisuuden suomentaminen, lausunto Suomalaisen Kirjallisuuden Seurassa

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kirjallisuuden Seuran huolenpito myös päivän käytännöllisistä tarpeista on epäilemättä oikeutettua, kun ottaa huomioon olevat käytännön olot. Siksi on hyvä, että seura on työskennellyt oppikirjakirjallisuuden hyväksi, hankkinut apuvälineitä suomen kielen käyttöön oikeudenkäyntikielenä jne. Mutta seuran varojen käyttö nykyään sellaisiin tarkoituksiin ei näytä aiheelliselta, vaikka on toivottavaa, että niitä edelleen edistetään kaikin varsinkin kieltä koskevin taidoin, joita seuralla on käytettävissään. Nykyään ei seuralta varmaan kaivata myöskään muuta kuin henkistä myötävaikutusta sellaisee...
Paikat: