Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

Asiat:

Termit:

Saima

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1849: Trafalgarin taistelu.

Päivämäärä:

1.6.1849

Napoleon oli joutunut laivastojensa tappioiden ja Pittin kokoaman uuden Ranskan-vastaisen koalition vuoksi jättämään Boulognen leirin, jossa hän oli kauan valmistellut maihinnousua Englantiin. Silloin ja kauan jälkeenpäin uskottiin aivan yleisesti, että maihinnousu oli alusta asti harhaan osunut suunnitelma, jonka turhuuden Napoleon itse pian oivalsi mutta josta hän kuitenkin näön vuoksi piti kiinni, pitääkseen tyhjällä demonstraatiolla englantilaiset levottomina ja sitoakseen heidän sotavoimansa. Mutta Thiers on tunnetussa ”Konsulaatin ja keisarikunnan historiassa” mitä selvimmin osoittanu...

Henkilöt:

Villeneuve, Pierre Charles Jean Baptiste Silvestre

Calder, Robert

Collingwood, Cuthbert

Paikat:

Kuopio

Asiat:

Hällström, Gustaf Gabriel

Historia

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Geijer, Macaulay, Thiers

Päivämäärä:

5.1.1855

Onnellinen se kansa, jolla on jalojen urotöiden ja kunnian täyttämä historia. Sille löytyy aina historiankirjoittajansa. Sukupolvi toisensa jälkeen astuu elämään kohottavien muistojen, oppien ja esimerkkien toimintaan kasvattamana, tietäen kuuluvansa kansakuntaan, joka on runsain mitoin tehnyt työtä ihmiskunnan puolesta. Voidaan näet kristilliseltä kannalta lähtien uskoakin, että kaikki ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä, niin kansakunnat kuin yksilöt; tämä ajatus suo lohtua elämän onnen jakautuessa epätasaisesti. Mutta niin kauan kuin ihmisiä on maailmassa ollut ja niin kauan kuin heitä vie...

Henkilöt:

Porthan, Henrik Gabriel

Nervander, Johan Jakob

Castrén, Mathias Alexander

Lönnrot, Elias

Runeberg, Johan Ludvig

Tham, Carl Wilhelm August

Sigismund III 1566–1632. Ruotsin kuningas

Macaulay, Thomas Babington

Jaakko II

Strinnholm, Anders Magnus

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

5.1.1856

Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...

Henkilöt:

Leopold, Carl Gustaf af

Kellgren, Johan Henrik

Lenngren, Anna Maria

Bellman, Carl Michael

Franzén, Frans Mikael

Tegnér, Esaias

Wallin, Johan Olof

Stagnelius, Erik Johan

Atterbom, Per Daniel Amadeus

Almqvist, Carl Jonas Love (Lovis)

Geijer, Erik Gustaf

Ling, Per Henrik

Sjöberg, Erik

Nicander, Carl August

Beskow, Bernhard von

Ingelman, Göran Gabriel

Dahlgren, Carl Fredrik

Bremer, Fredrika

Knorring (o. s. Zelow), Sofia Margareta von

Carlén, Johan Gabriel

Sparre af Söfdeborg, Per Georg

Mellin, Gustaf Henrik

Strinnholm, Anders Magnus

Fryxell, Anders

Lamartine, Alphonse Marie Louis de Prat

Macaulay, Thomas Babington

Malmström, Bernhard Elis

Carlson, Fredrik Ferdinand

Kaarle X (Charles)

Crusenstolpe, Magnus Jakob

Lundmark, Henrik Johan

Palmblad, Vilhelm Fredrik

Fahlcrantz, Christian Erik

Paikat:

Asiat:

Käytännöllinen siveysoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1858

Päivämäärä:

10.1.1858

[1] Hyvät herrat. – Lähinnä meidän on tarpeen ymmärtää, miten siveellinen subjekti on sama asia kuin oikean olemassaolo hengen objektiivisesti olemassa olevana maailmana. Katsomme ennalta kehittelyä, joka on edessämme. Sanomme: tehtävämme on tarkastella perheen, kansalaisyhteiskunnan, valtion olemusta. Meidän tulee selvittää, mitä tämä kaikki on. Miten tämä selvittely sitten liittyy siveelliseen omaantuntoon, teoreettisen velvollisuusopin esityksemme päätepisteeseen? Voimme vastata lyhyesti: siveellinen omatunto, tarkemmin sanottuna ”subjekti siveellisenä” on tämä objektiivisuus. Sillä mi...

Henkilöt:

Hegel, Georg Wilhelm Friedrich

Schiller, Johann Christoph Friedrich von

Rousseau, Jean-Jacques

Stagnelius, Erik Johan

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1858: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.9.1858

Thiers, Histoire du consulat & de l’empire. Tom IX-XVI. [Thiers, Konsulaatin ja keisarikunnan historia. Osat IX–XVI.] Anders Fryxell, Karl XII:s historia. Berättelser ur svenska historien, tjugundeförsta–tjugundesjette delen. [Anders Fryxell, Kaarle XII :n historia. Kertomuksia Ruotsin historiasta, osat 21–26.] On kulunut pitkä aika siitä, kun Thiers’in maailmankuulun teoksen aiemmat niteet arvosteltiin tässä lehdessä. Pakollisella vapaalla valtion asioista ollessaan on tekijä nide niteeltä kartuttanut perusteellista teostaan. Ranskan nykyisellä johtomiehellä [keisari Napoleon III] e...

Henkilöt:

Marmont, Auguste Frédéric Louis Viesse de

Fryxell, Anders

Josef Bonaparte

Napoleon III

Michelet, Jules

Henrik IV

Metternich, Klemens Lothar Wenzel von

Paikat:

Asiat:

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1859: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.5.1859

Samaan aikaan kun kirjoitetaan ja luetaan niin paljon, kirjallisuudesta puuttuu edelleen teoksia, jotka olisivat vetäneet puoleensa yleisempää mielenkiintoa edes niissä maissa, joiden kansalliskirjallisuuteen teos kuuluu. Julkaisemme tässä lyhyen esittelyn muutamasta parhaasta. Opettavainen, vaikka ei omiaan suuremmalle lukijakunnalle, on Napoleonin kirjeenvaihto: ”Correspondence de l’Empereur Napoléon”, josta on ilmestynyt kaksi nidettä. On tunnettua, että Napoleon oli erittäin vilkkaassa kirjeenvaihdossa aiemmin direktorion ja sen ministerien, myöhemmin veljiensä ja eri maissa olevien m...

Paikat:

Asiat:

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1861: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.7.1861

A. Thiers, Histoire du Consulat et de l'Empire. Tome XVII [Konsulikauden ja (Napoleon I:n) keisarikunnan historia. XVII osa]. Pariisi 1860. Lord Macaulay, The History of England. Vols 9 & 10 [Lordi M., Englannin historia, osat 9 & 10]. Leipzig 1861. (Tauchnitz Collection.) Kuusi vuotta sitten tässä lehdessä esiteltiin näiden kummankin maailmankuulun teoksen ensimmäiset osat. Oli ennustettavissa, ettei Macaulayn Englannin historia, vaikka se aloitettiin vasta Jaakko II:sta ja sen oli siis määrä kattaa vain noin puolitoista vuosisataa, ehtisi koskaan valmistua niin laajana kuin kirj...

Henkilöt:

Macaulay, Thomas Babington

Wilhelm III Oranialainen

Talleyrand, Charles Maurice de

Marmont, Auguste Frédéric Louis Viesse de

Béranger, Pierre Jean de

Kaarle X (Charles)

Ludvig Filip

Wilson, Robert Thomas

Aleksanteri I

Kutuzov, Mihail

Kolb, Georg Friedrich

Paikat:

Asiat:

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä:

1.11.1861

L'Histoire du Consulat et de l'Empire. Tome 18 & 19 [(Napoleonin) konsulikauden ja keisarikunnan historia, osat 18 & 19]. Tämän suuren teoksen päättyminen lähenee. Lukija on vastikään nähnyt tässä lehdessä tiivistelmän Lamartinen sitä koskevasta arviosta. Kuuluisa runoilija vaatii historiankirjoittajalta tuomiota siitä, mikä Napoleonin sanoissa ja teoissa oli oikein ja mikä väärin, tyytymättä pelkkään arviointiin siitä, mikä niissä oli poliittisesti viisasta ja mikä epäviisasta. Vaatimus on oikea. Historiallisen persoonallisuudenkin toimintaa arvioitaessa on kiitettävä hyviä ja mo...

Henkilöt:

Barante, Aimable Guillaume Prosper Brugière

Ludvig XVIII

Aleksanteri I

Czartoryski, Adam Jerzy

Rudbeck, Reinhold Ture Gustaf Carl Gabriel

Royer‑Collard, Pierre Paul

Guizot, François Pierre Guillaume

Garat, Dominique Joseph

Ludvig XVI

Robespierre, Maximilien François Marie Isidore de

Rousseau, Jean-Jacques

Paikat:

Asiat:

Kirjallisuus

Litteraturblad nro 4,huhtikuu 1862: Painovapaudesta Suomessa

Päivämäärä:

1.4.1862

Aiemmin julkaistussa artikkelissa ”Sananvapaudesta” olemme yrittäneet osoittaa, että sen vaatimisen oikeutus riippuu kunkin kansan sivistystasosta. Olemme tällöin jättäneet sivuun joukon tavanomaisia pohdiskeluja sananvapauden tuottamasta hyödystä, koska minkä tahansa asian punnitseminen hyödyllisyyden kannalta tuottaa väistämättä epävarman tuloksen ja koska tätä puoltavat todisteet voidaan aina torjua vastatodisteilla. Se toteamus riittää, ettei ihminen olisi järjellinen olento ilman viestien vaihtamista muiden ihmisten kanssa, sillä järjellisen tietämyksensä hän saa perinteestä – ilman si...

Henkilöt:

Stagnelius, Erik Johan

Rousseau, Jean-Jacques

Paikat:

Asiat: