Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

Thiers, Marie Joseph Louis Adolphe

1797–1877, Ranskalainen historioitsija. Ranskan akatemian jäsen 1834. Sisä-, ulko- ja kauppaministeri 1830-luvulla. Oppositiojohtaja kansalliskokouksessa. Ranskan presidentti 1871–73.

Saima nro 20, 15.5.1845

Päivämäärä: 
15.5.1845
Kuopio Viime päivinä lämpömittari on näyttänyt jopa +16 astetta pilvisen taivaan alla. Eilen saatiin ensimmäinen kevätsade. Lunta on yhä runsaasti, niin että se estää teillä liikkumisen. Järvien jää ei ole vielä saanut mustaa kevätväriään, ja sen arvellaan pysyvän liikkumattomana kukkaiskuukauden loppuun saakka. Tämä muistuttaa siitä, miten sopimattomia Suomen kaltaiseen maahan yleensäkin ovat Almanakassa käytetyt kuukausien lisänimet. Ne todistavat myös piintyneen sovinnaisuuden vallasta.   Uutisia Hänen Keisarillinen Majesteettina on 16. huhtikuuta armollisesti suvainnut kutsua Keisarilli...
Termit: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1849: Trafalgarin taistelu.

Päivämäärä: 
1.6.1849
Napoleon oli joutunut laivastojensa tappioiden ja Pittin kokoaman uuden Ranskan-vastaisen koalition vuoksi jättämään Boulognen leirin, jossa hän oli kauan valmistellut maihinnousua Englantiin. Silloin ja kauan jälkeenpäin uskottiin aivan yleisesti, että maihinnousu oli alusta asti harhaan osunut suunnitelma, jonka turhuuden Napoleon itse pian oivalsi mutta josta hän kuitenkin näön vuoksi piti kiinni, pitääkseen tyhjällä demonstraatiolla englantilaiset levottomina ja sitoakseen heidän sotavoimansa. Mutta Thiers on tunnetussa ”Konsulaatin ja keisarikunnan historiassa” mitä selvimmin osoittanu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Geijer, Macaulay, Thiers

Päivämäärä: 
5.1.1855
Onnellinen se kansa, jolla on jalojen urotöiden ja kunnian täyttämä historia. Sille löytyy aina historiankirjoittajansa. Sukupolvi toisensa jälkeen astuu elämään kohottavien muistojen, oppien ja esimerkkien toimintaan kasvattamana, tietäen kuuluvansa kansakuntaan, joka on runsain mitoin tehnyt työtä ihmiskunnan puolesta. Voidaan näet kristilliseltä kannalta lähtien uskoakin, että kaikki ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä, niin kansakunnat kuin yksilöt; tämä ajatus suo lohtua elämän onnen jakautuessa epätasaisesti. Mutta niin kauan kuin ihmisiä on maailmassa ollut ja niin kauan kuin heitä vie...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: 

Käytännöllinen siveysoppi, siveysopin luentosarjan käsikirjoitus keväällä 1858

Päivämäärä: 
10.1.1858
[1]   Hyvät herrat. – Lähinnä meidän on tarpeen ymmärtää, miten siveellinen subjekti on sama asia kuin oikean olemassaolo hengen objektiivisesti olemassa olevana maailmana. Katsomme ennalta kehittelyä, joka on edessämme. Sanomme: tehtävämme on tarkastella perheen, kansalaisyhteiskunnan, valtion olemusta. Meidän tulee selvittää, mitä tämä kaikki on. Miten tämä selvittely sitten liittyy siveelliseen omaantuntoon, teoreettisen velvollisuusopin esityksemme päätepisteeseen? Voimme vastata lyhyesti: siveellinen omatunto, tarkemmin sanottuna ”subjekti siveellisenä” on tämä objektiivisuus. Sillä mi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1858: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1858
Thiers, Histoire du consulat & de l’empire. Tom IX-XVI. [Thiers, Konsulaatin ja keisarikunnan historia. Osat IX–­XVI.] Anders Fryxell, Karl XII:s historia. Berättelser ur svenska historien, tjugundeförsta–tjugundesjette delen. [Anders Fryxell, Kaarle XII :n historia. Kertomuksia Ruotsin historiasta, osat 21–26.]   On kulunut pitkä aika siitä, kun Thiers’in maailmankuulun teoksen aiemmat niteet arvosteltiin tässä lehdessä. Pakollisella vapaalla valtion asioista ollessaan on tekijä nide niteeltä kartuttanut perusteellista teostaan. Ranskan nykyisellä johtomiehellä [keisari Napoleon III] e...
Paikat: 

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1859: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.5.1859
Samaan aikaan kun kirjoitetaan ja luetaan niin paljon, kirjallisuudesta puuttuu edelleen teoksia, jotka olisivat vetäneet puoleensa yleisempää mielenkiintoa edes niissä maissa, joiden kansalliskirjallisuuteen teos kuuluu. Julkaisemme tässä lyhyen esittelyn muutamasta parhaasta.   Opettavainen, vaikka ei omiaan suuremmalle lukijakunnalle, on Napoleonin kirjeenvaihto: ”Correspondence de l’Empereur Napoléon”, josta on ilmestynyt kaksi nidettä. On tunnettua, että Napoleon oli erittäin vilkkaassa kirjeenvaihdossa aiemmin direktorion ja sen ministerien, myöhemmin veljiensä ja eri maissa olevien m...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1861: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1861
A. Thiers, Histoire du Consulat et de l'Empire. Tome XVII [Konsulikauden ja (Napoleon I:n) keisarikunnan historia. XVII osa]. Pariisi 1860. Lord Macaulay, The History of England. Vols 9 & 10 [Lordi M., Englannin historia, osat 9 & 10]. Leipzig 1861. (Tauchnitz Collection.)   Kuusi vuotta sitten tässä lehdessä esiteltiin näiden kummankin maailmankuulun teoksen ensimmäiset osat. Oli ennustettavissa, ettei Macaulayn Englannin historia, vaikka se aloitettiin vasta Jaakko II:sta ja sen oli siis määrä kattaa vain noin puolitoista vuosisataa, ehtisi koskaan valmistua niin laajana kuin kirj...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1861
L'Histoire du Consulat et de l'Empire. Tome 18 & 19 [(Napoleonin) konsulikauden ja keisarikunnan historia, osat 18 & 19].   Tämän suuren teoksen päättyminen lähenee. Lukija on vastikään nähnyt tässä lehdessä tiivistelmän Lamartinen sitä koskevasta arviosta. Kuuluisa runoilija vaatii historiankirjoittajalta tuomiota siitä, mikä Napoleonin sanoissa ja teoissa oli oikein ja mikä väärin, tyytymättä pelkkään arviointiin siitä, mikä niissä oli poliittisesti viisasta ja mikä epäviisasta. Vaatimus on oikea. Historiallisen persoonallisuudenkin toimintaa arvioitaessa on kiitettävä hyviä ja mo...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4,huhtikuu 1862: Painovapaudesta Suomessa

Päivämäärä: 
1.4.1862
Aiemmin julkaistussa artikkelissa ”Sananvapaudesta” olemme yrittäneet osoittaa, että sen vaatimisen oikeutus riippuu kunkin kansan sivistystasosta. Olemme tällöin jättäneet sivuun joukon tavanomaisia pohdiskeluja sananvapauden tuottamasta hyödystä, koska minkä tahansa asian punnitseminen hyödyllisyyden kannalta tuottaa väistämättä epävarman tuloksen ja koska tätä puoltavat todisteet voidaan aina torjua vastatodisteilla. Se toteamus riittää, ettei ihminen olisi järjellinen olento ilman viestien vaihtamista muiden ihmisten kanssa, sillä järjellisen tietämyksensä hän saa perinteestä – ilman si...
Paikat: