Dahlgren, Carl Fredrik

Dahlgren, Carl Fredrik

1791–1844. Ruotsalainen pappi ja runoilija.

Carl Fredrik Dahlgrenilta

Päivämäärä: 
1.8.1840
[elokuussa 1840]   Pro Memoria    Lund: lähetetään terveisiä Reuterdahlille hillittömästi, Thomanderille vaisusti, Agardtille veljellisesti, Engströmille sangen herttaisesti, Bergquistille ystävällisesti, Tuomiorovasti Hellsteniukselle setämäisesti, Liljenwaldille (professorille) tunnottomasti ja niin edelleen. Samoin ystävällemme Palmeerille, – haluatko istua, asua saman katon alla, katsella samojen kaihtimellisten ikkunaruutujen läpi, sylkeä samalle lattialle kuin Tegnér Fritiofiaan kirjoittaessaan, niin nouse ja käy vierailemassa Dahlgrenilla, eräänlaisessa kapakassa, sijaitsee erään kad...
Kirjeenvaihto: 

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä: 
1.1.1848
I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: