Kirkko

Kirkko

Freja nro 79, 8.10.1841: Paradokseja poliittisesta vapaudesta ja uskonnonvapaudesta

Päivämäärä: 
8.10.1841
Rohkenimme esittää viime numerossa sen kannan, että pyrittäessä poliittiseen vapauteen, kansanvaltaan, on ainoana tavoitteena tämä vapaus itse, koska se tekee ihmisen tietoiseksi henkensä ykseydestä maailmanhengen kanssa. Pinnallisesti tarkasteltuna tämä pyrkimys osoittautuu pelkäksi yhdenvertaisuuden haluksi. Tämä vaatii yksilön tunnustamista, ihmisyyden ja kaikkien yleisten ihmisoikeuksien kunnioittamista hänen persoonassaan. Niihin on laskettu mukaan myös poliittiset oikeudet – mutta tätä käsitystä ei voi hyväksyä eikä sitä olekaan hyväksytty, mikäli näitä oikeuksia pidetään luonnollisin...

Freja nro 80, 81 ja 82, 12.10., 15.10. ja 19.10.1841: Vastine Bietinkirjoitukseen ”Frejan 'Strauss och evangelierna' –teoksen saamaa syytettä koskevien artikkelien tutkiskelua” (Svenska Biet, nro 225 Ff)

Päivämäärä: 
12.10.1841
I Frejan julkaistua ensimmäisen artikkelinsa Svenska Biet piti sitä tarkastelun arvoisena. Sittemmin lehti näyttää empineen mahtaako moinen maksaa vaivan. Nyt lehti on kuitenkin useammassa numerossaan alentunut hyödyttämään artikkelien kirjoittajaa ja sanomalehtiä lukevaa yleisöä terävyydellään ja syvällisellä oppineisuudellaan. Vaikka tämän kirjoittaja kaikessa vähäpätöisyydessään tunteekin suurta kunnioitusta Bi-tutkailijan verrattomia oivalluksia kohtaan, on hänen kuitenkin tunnustettava oppineensa tästä tutkailusta vain seuraavat seikat. Hänen (on tarkoin pantava merkille, että tarkoite...

Freja nro 86, 2.11.1841: Suuri mehiläissaarna

Päivämäärä: 
2.11.1841
(Mehiläissaarnaaja kiipeää hirveän mekastuksen ja nyrkin heristyksen saattelemana käydäkseen yhteiskunnan tuhoajien, vallankumouksellisten ja kannibaalien kimppuun. Hän nousee ylös pesän seinää ojentaakseen sen päältä yhteiskunnan huipuille veljellistä apua. Aina välillä hän pysähtyy ja oikeauskoiset alkavat vavisten pelätä maailmanloppua. Valtaisa hahmo on kuitenkin vain nostanut huulilleen kauhan tietämättömyyden ja valheen saavista. Siinä samassa hän päästää kauhan ja ruiskuttaa suustaan sellaisen ryöpyn, että yksikään elävä olento ei pysty vastustamaan sen tuhovoimaa. Hän suuntaa sen pe...
Paikat: 

Freja nro 92, 93 ja 96, 25.11., 26.11. ja 7.12.1841: Katsaus Saksan nykyisiin poliittisiin ja uskonnollisiin pyrkimyksiin

Päivämäärä: 
25.11.1841
I Koska olemme tämän lehden aikaisemmassa numerossa (nro 79) kertoneet lukijalle tästä artikkelista, säilytämme ylle merkityn otsikon senkin uhalla, että artikkelin sisältö ei ehkä lukijan mielestä täysin vastaa otsikkoa. Jos lukija haluaa viittauksen näiden kirjoitusten pääsisällöstä, niin sanottakoon yksinkertaisesti, että pyrimme osoittamaan, miten Saksan itsenäisen poliittisen olemassaolon lisäksi myös germaanisen sivistyksen kehitys riippuu uskonpuhdistuksen avaaman uran johdonmukaisesta noudattamisesta. Johdonmukaisuus sisältyy siihen, mitä olemme sanotussa numerossa kuvanneet uskonno...

Freja nro 8 ja 9, 28.1. ja 1.2.1842: Hivenen suolaa kirvelevään silmään

Päivämäärä: 
1.2.1842
Vaikka onkin turha odottaa, että mielet olisivat täysin rauhoittuneet Straussin oikeudenkäynnin ja teoksen aiheuttaman yllättävän yhteenoton jäljiltä, voinee silti toivoa, että asiasta sanottu järkevä sana löytää siellä täällä tyyntyneen ja järjellisen lukijan. Jos tarkastelee tapauksesta syntynyttä pienoista kirjallisuutta, ei voine juuri ällistyä, mutta silti voi hiukan ihmetellä kuinka kyseiset kirjoittajat pelkäävät käydä käsiksi asiaan. Sitä enemmän on fanaattista huutoa ja jonkinlaista ylhäistä nenän nyrpistystä. Sillä halutaan suunnilleen sanoa: ”Meidän tietomme eivät suinkaan ole vä...

Karl Ludwig Michelet’lle 9.5.1843, ote kirjeestä (julkaistu Der Gedanke -lehdessä, Berliini 1861)

Päivämäärä: 
9.5.1843
Reaktio spekulaation uusinta käännettä vastaan näyttää tällä hetkellä saavuttaneen tavoitteensa. Tuskinpa näet enää voi kestää kauan ennen kuin laaja yleisö tuntee, mistä tuuli puhaltaa ja ajanhengen painostuksen myötä myös spekulaatio saa liikkumatilaa. Minusta on jo pitkään vaikuttanut siltä, että kaikki edistyminen saksalaisessa filosofiassa on mahdotonta niin kauan kunnes spekulaatio on päätendenssiltään omaksuttu kansakunnan yleiseen tietoisuuteen ja osoittanut siinä kykynsä. Kuilu, joka nyt erottaa saksalaisen tieteen kansallisesta tietoisuudesta, ei voi loppumattomiin kasvaa. Saksala...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 38, 18.9.1845

Päivämäärä: 
18.9.1845
Kuopio Hra Salaneuvos von Haartman saapui läänin Kuvernöörin seurassa kaupunkiin 14. päivänä ja viipyi täällä 17. päivän aamuun asti. Täkäläinen lääninvankila, jossa on tilat jopa 150 vangille, mutta jossa on tätä nykyä vain 40–50 asukkia, lienee todettu joka suhteessa hyvin hoidetuksi. Hra Salaneuvos tutustui myös muihin yleisiin laitoksiin ja kuuluu kaikkialla tunnettua väsymätöntä intoaan osoittaen pyrkineen perehtymään tämän seudun oloihin ja tarpeisiin. Lähtöään edeltäneenä päivänä Hra Salaneuvos oli läsnä kaupungin porvariston järjestämillä päivällisillä. Täkäläisessä kirjakaupassa on...
Paikat: 
Termit: 

Litteraturblad nro 1, 2, 3 ja 4, tammi-, helmi-, maalis-ja huhtikuu 1848: Ruotsalaisia siluetteja

Päivämäärä: 
1.1.1848
I Meidän aikanamme on aivan yleistä, että merkittäviä elossa olevia henkilöitä kuvataan matkakertomuksissa, elämäkertahakemistoissa, kalentereissa, sanalla sanoen aina kun on toivoa että tarjotut kuvaukset voivat saada jotain menestystä lukevan yleisön keskuudessa. Meidän maineikkaat isämme ja esi-isämme olisivat hämmästyneet, jos heidät olisi asetettu tällä tavoin tarkasteltaviksi julkisuuden areenalla. Tyytymättömiksi ilmoittautuvat nyt korkeintaan unohdetut kuuluisuudet, jotka yrittävät turhamaisesti korvata muiden suosionosoitusten puutteen omillaan. Totta puhuen tällä julkisuudella on ...

Maallikkotoiminnan järjestäminen kristillis-siveellisten tarkoitusperien edistämiseksi, lausunto senaatin täysistunnossa 23.5.1864

Päivämäärä: 
23.5.1864
...jolloin senaattori Snellman lausui, – että senaattori on tullut ajatelleeksi, että lähes kaikki asianomaisten mainitussa tarkoituksessa ehdottamat toimet ovat jo muuta tietä tulleet lainsäädännön kohteeksi ja siksi tulevat myös aikanaan erikseen harkittaviksi ja ratkaistaviksi. Mutta koska erityisesti Turun ja Kuopion tuomiokapitulit ovat korostaneet, miten tarpeellinen olisi järjestynyt maallikkotoiminta kristillis-siveellisten tarkoitusperien edistämiseksi, johon asetuksissa kirkonhoidosta, kirkonkuudennusmiehistä ja kylänvanhimmista on viittauksia, halusi senaattori sen mukaisesti keh...
Paikat: 

Säätyjen kirkkolakiesitys, lausunto senaatin täysistunnossa 14.11.1864

Päivämäärä: 
14.11.1864
...Senaattori Snellman, joka mainittuna päivänä, esiteltäessä asiaa, joka koski Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollista määräystä senaatille laatia alamainen lausunto säätyjen viimeksi pidetyillä valtiopäivillä antamasta vastauksesta armolliseen esitykseen uudeksi maan evankelis-luterilaisia seurakuntia koskevaksi kirkkolaiksi laaditun ehdotuksen johdosta, oli pidättänyt itselleen harkinta-aikaa, ennen kuin hän lausuisi mielipiteensä säätyjen niin ikään tekemästä esityksestä uskonnonvapauden laajentamisesta sekä esityksen laatimisesta täydelliseksi eriuskolaislaiksi, palautti hänelle ...
Henkilöt: 
Paikat: