Fahlcrantz, Christian Erik

Fahlcrantz, Christian Erik

1790–1866. Ruotsalainen teologi ja runoilija. Dogmatiikan professori Upsalassa 1835–, Ruotsin akatemian jäsen 1842, Västeråsin piispa 1849.

Freja nro 51 ja 52, 1.7. ja 5.7.1842: Kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.7.1842
I Om straussiska mythbildningen, theologisk granskning af J. Müller, med företal af C. E. Fahlcrantz. [Straussin myytinmuodostuksesta, teologinen tutkielma, kirjoittanut J. Müller, esipuhe C. E. Fahlcrantz] II Tvenne skrifter af d:r C. Ullmann, öfversättning och sammandrag jemte företal af C. E. Fahlcrantz. [Kaksi tri C. Ullmannin kirjoitusta, käännös ja tiivistelmä sekä esipuhe C. E. Fahlcrantz]   Olemme ottaneet velvollisuudeksemme esitellä vähän kerrassaan Straussin vastaisia teoksia. Niin paljon kuin se meistä riippuu, pyrimme pitämään yllä kerran herännyttä kiinnostusta niihin syvällis...

Kallavesi nro 16, Saiman liite, 5.12.1846

Päivämäärä: 
5.12.1846
Ruotsalaista kirjallisuutta Ruotsista on nykyään jokseenkin turhan etsiä minkäänlaista vireämpää tieteellistä tai kaunokirjallista elämää. Jonkinlaisen poikkeuksen tästä yleisestä tilanteesta tekevät vain politiikka, kasvatustiede ja romaanikirjallisuus. Jos lisätään vielä kotimaisen draamakirjallisuuden orastava alku, niin ensinnä esitetty arvio näyttääkin menettävän jo paljon pätevyydestään. Mutta silloin on myös lisättävä, että Ruotsin poliittista kirjallisuutta tuskin voi vielä kutsua tieteelliseksi. Kasvatustieteellinen kirjallisuus taas on suurelta osin polemiikkia yksittäisten oppien...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13 ja 14, joulukuu 1847: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.12.1847
Yleisarviointina voi helposti todeta, että Ruotsin kirjallisuus liikkuu nykyvaiheessa kolmella selvästi erillisellä alueella. Luonnontutkimuksen alalla Ruotsilla on nykyisin useampia kuuluisia nimiä kuin itsensä Linnén aikana. Heidän arvostuksensa perustekijänä on nyt kuten silloinkin yksi suurenmoinen persoonallisuus. Vapaaherra Berzelius on kauan toiminut Ruotsin tiedeakatemian sihteerinä. Voidaan sanoa, että kaikkien maiden kuuluisat luonnontutkijat kohdistavat sanansa hänelle, kun he lähettävät teoksiaan akatemian arvioitaviksi tai käyvät sen kanssa kirjeenvaihtoa keksinnöistään. Hänen ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: