Kustaa II Aadolf

Kustaa II Aadolf

1594–1632. Ruotsin kuningas 1611–1632.

Saima nro 40, 10.10.1846

Päivämäärä: 
10.10.1846
Kuopio Markkinoilla on käynyt vähän rahvasta, joten maalaistuotteita ei ole ollut melkeinpä lainkaan saatavissa. Viljalle ei ole toistaiseksi löytynyt hintatasoa. Joka taholla on näköjään yllin kyllin syötävää kenenkään ostamatta tai myymättä sitä. Toivotaan, että tämä voisi tasaisesti jatkua. Kauppiaita markkinoilla on sitä vastoin ollut tavanomainen määrä, ja kaupankäynti kojuissa on näyttänyt vilkkaalta. Kuopion pitäjässä valmistellaan lainakirjastoa rahvasta varten tai oikeastaan kahta, sekä kaupunkiin että Maaningalle. Heti kun niiden avaamiseen on saatu lupa, ne saadaan toivottavasti ...
Paikat: 

Kallavesi nro 16, Saiman liite, 5.12.1846

Päivämäärä: 
5.12.1846
Ruotsalaista kirjallisuutta Ruotsista on nykyään jokseenkin turhan etsiä minkäänlaista vireämpää tieteellistä tai kaunokirjallista elämää. Jonkinlaisen poikkeuksen tästä yleisestä tilanteesta tekevät vain politiikka, kasvatustiede ja romaanikirjallisuus. Jos lisätään vielä kotimaisen draamakirjallisuuden orastava alku, niin ensinnä esitetty arvio näyttääkin menettävän jo paljon pätevyydestään. Mutta silloin on myös lisättävä, että Ruotsin poliittista kirjallisuutta tuskin voi vielä kutsua tieteelliseksi. Kasvatustieteellinen kirjallisuus taas on suurelta osin polemiikkia yksittäisten oppien...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Vastine artikkeleihin, jotka ovat laatineet nimimerkit –l–r–l Åbo Underrättelserissä nro 33 sekä –n Helsingfors Tidningarissa nro 50–51

Päivämäärä: 
1.7.1855
Molemmat näistä artikkeleista kohdistuvat Litteraturbladin numerossa 3 julkaistuun kirjoitukseen, missä käsiteltiin hra Stenbäckin kirjaa ”Om Paedagogien”. Valitettavasti kumpikaan artikkeleista ei pitäydy kirjoituksemme aiheessa, joka oli koulujen uskonnonopetus. Kummatkin kirjoittajat tuntevat olevansa kutsutut puolustamaan kristinuskoa. Åbo Underrättelserissä julkaistu vastine tekee kaiken lisäksi allekirjoittaneesta hyväntahtoisesti katolilaisen, kun taas Helsingfors Tidningarin kirjoittaja antaa minulle asiaankuuluvaa tukistusta siitä että kiellän kristinuskon. Oikeudenmukaisuuden vuok...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.8.1855
6. Öfversigt af Finska Vetenskapssocietetens förhandlingar. II. Helsingfors 1855. [Katsaus Suomen Tiedeseuran toimintaan. II. Helsinki 1855.]   Tämä katsaus kattaa huhtikuun 29. päivän 1853 ja saman päivän 1855 välisen ajan. Se sisältää lyhyitä kertomuksia Tiedeseuran kokouksista, vuosikertomukset sekä tiedonantoja, joita ei ole otettu julkaisusarjoihin mutta pidetään silti yleisemmin kiinnostavina; suurin osa on jo aiemmin julkaistu Finlands Allmänna Tidningissä. Tällä teoksella on siis varsin vähän uutta tarjottavaa yleisölle. Sen julkaisemisen aiheeksi esitetään, että Allmänna Tidning on...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1857
Olemme aiemmin muistuttaneet kotimaisten kirjapainojen verrattain runsaasta toiminnasta tämän vuoden kevät- ja kesäkuukausina. Allekirjoittaneen pöydällä on esillä yli neljäkymmentä teosta, mitä paksuimmista kvarto- ja melko kookkaista oktaavoista mitättömimpiin sekstodiformaatteihin – kaikki kotimaista tuotetta sanotulta ajalta, ja se on tavallista enemmän. Meidän ei myöskään pidä laiminlyödä ilmaisemasta asianomaisille kustantajille kiitollisuudenvelkaamme yhtä epätavallisesta ilmaisannista, jolla he ovat antaneet kustantamojensa kappaleiden tulla toimituksen käsiin. Tämä hyväntahtoisuus ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1857: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1857
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia. 20 osa. Helsingissä 1856–57. – Förteckning öfver i tryck utgifna skrifter på Finska äfvensom öfver några andra arbeten, innehållande någon uppsats på detta språk eller annars ledande till dess kännedom. – Luettelo suomeksi painetuista kirjoista – jne. H:fors 1856–57.   Kooltaan paksu (96 arkkia 4:o-kokoa) ja sisällöltään ja hyödyltään yhtä arvokas teos on entisen professorin ja yliopiston kirjastonhoitajan, valtioneuvos Fredr. Wilh. Pippingin monivuotisten vaivalloisten tutkimusten tuottama hedelmä. Julkaisijan nimi takaa äärimmäisen tarkkuuden...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1858
Nya källor till Finlands medeltidshistoria, samlade och utgifna af D:r Edvard Grönblad. 1:a samlingen. Köpenhamn 1857. [Suomen keskiajan historian uusia lähteitä, kerännyt ja julkaissut tri Edvard Grönblad. 1. Kokoelma. Kööpenhamina 1857.]   Ahkeran ja taitavan kokoajan, hra Grönbladin uusi Suomen historiaa valaiseva asiakirjalisäys kuuluu lähinnä aikaan juuri ennen Kustaa I:ä ja uskonpuhdistusta 1500-luvun alussa. Siltä ajalta, 1504–24, kokoelma sisältää peräti 344 eri dokumenttia. Voi sanoa, että asiakirjat ja kirjallinen data valaisevat jo melko runsaasti Suomen keskiajan historiaa. Sama...
Paikat: 

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1860: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.3.1860
Mänskliga utvecklingens historia. Öfversigt af N. Ignell. 3:de delen: Kristendomens första århundraden [Ihmiskunnan kehityksen historia. N. Ignellin yleiskatsaus. 3. osa: Kristinuskon ensimmäiset vuosisadat.] Tukholma 1859.   Tämä Ruotsin kirjallisuudessa täysin ainoalaatuisen, merkittävän teoksen uusi osa käsittää ajan kristinuskon synnystä Länsi-Rooman valtakunnan tuhoutumiseen. Se on sinänsä vankka yli 30 painoarkin laajuinen teos; ja on ilahduttavaa havaita, että kirjoittajalla on ollut aikaa ja voimia jatkaa ottamansa sangen laajan tehtävän täyttämistä näin hyvää vauhtia. Kirjoittajan ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1860
Sveriges historia i sammandrag af A. M. Strinnholm. 3:dje delen. Gustaf I och hans tid [A. M. S., Ruotsin historia lyhyesti esitettynä. 3. osa. Kustaa Vaasa ja hänen aikansa]. Tukholma 1860.   Tässä lehdessä on esitelty tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa, joiden aiheina ovat pakanuuden aika ja katolisuuden aika. Eräässä suhteessa tämä jatko-osa pettää odotukset. Edelliset osat antoivat nimittäin aiheen olettaa, että kirjoittaja käsittelisi myös jäljellä olevat kolme vuosisataa lyhyehköinä tiivistelminä. Kun tämä kolmas osa kuitenkin kattaa ainoastaan Kustaa I:n ajan eikä neljäs esipuheess...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1860
Undersökningar af finska adelns gods och ätter etc. af Wilhelm Gabriel Lagus [W. G. L., Tutkimuksia Suomen aateliston maatiloista ja suvuista jne.]   Professori, kanslianeuvos Lagus oli viimeinen jäsen siinä historiantutkijoiden koulukunnassa, jos näin voidaan sanoa, joka oli saanut oppinsa suoraan Porthanilta. Porthanin teoksillaan ja henkilökohtaisella vaikutuksellaan virittämää kiinnostusta Suomen menneisyyden tutkimiseen vei eteenpäin lähinnä hänen oppilaansa ja ystävänsä, arkkipiispa Tengström. Kiinnostuksen perivät myös viimeksi mainitun molemmat vävyt, professori Johan Jakob Tengströ...
Paikat: