Kaarle IX

Kaarle IX

1550–1611. Ruotsin kuningas 1604–1611.

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
25.1.1846
[tammikuussa 1846]   Kelpo Veljeni,    Uuden vuoden tervehdys. Toivon, että olet saanut kirjeeni, jossa kerron huonekalujesi olevan valmiina. Lähetän Sinulle tässä runomuotoisen käännöksen Saimaa varten, ellet pidä yritystä epäonnistuneena ja jos lisäksi arvelet lehtesi lukijoiden olevan kiinnostuneita lukemaan suomalaista kansanrunoa pitkänä katekismuksen kaltaisena tekstinä. Lisäksi saat näytteeksi alun ja lopun kiertokirjeestä, jonka kirjoittamiseen Tiedeseura antoi minulle luvan ja jota levitetään papiston keskuuteen, mutta jonka näkisin mielelläni julkaistuna jossakin sanomalehdessä, k...
Kirjeenvaihto: 

Kallavesi nro 13, Saiman liite, 14.11.1846

Päivämäärä: 
14.11.1846
Kotimaista kirjallisuutta Suomi.Tidskrift i Fosterländska ämnen 1845 [Suomi. Isänmaallisia aiheita käsittelevä aikakauskirja 1845.] Viides vuosikerta. Helsinki 1846 (hinta 1 1/2 ruplaa hopeaa). Isänmaanystävä tervehtii iloisesti jokaista tämän aikakauskirjan uutta vuosikertaa, joka toisessakin merkityksessä on juuri tämän ajan kirja. Monilta sen sivuilta näkyy selvästi, että se kuuluu nuoreen aikakauteen, jolle kaikki kysymykset vielä leijuvat ratkaisemattomina ja lähes jokainen yritys niihin vastaamiseksi on myös ensimmäinen. Jos kirja siten ei voi täysin tyydyttää lukijaa, niin sen uusill...
Paikat: 

Litteraturblad nro 13, joulukuu 1848: Kotimainen ruotsinkielinen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.12.1848
1. Necken. Poëtisk Kalender för 1849, utgifven af F. Berndtson. Hfors 1848. [Necken. Runokalenteri vuodelle 1849, julkaissut F. Berndtson]   Tätä vuosikertaa on avustanut viisitoista nimimerkkiä, joista useimmat ovat entuudestaan tuttuja – useimmat myös paremmin tunnettuja aiemmasta tuotannostaan kuin mitä nyt julkaistusta voi sanoa. Tämän kirjoittajaa ilahduttaisi, jos joku toinen sattuu löytämään vuosikerrasta uusia ansioita. Allekirjoittaneen mielestä teos on, kuten sanotaan, aika laiha. T***:n Vårt Folk, F:n Min Flicka, X:n Fåfängt Önskan, joista kaksi viimeistä ovat uusia nimimerkkejä,...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Geijer, Macaulay, Thiers

Päivämäärä: 
5.1.1855
Onnellinen se kansa, jolla on jalojen urotöiden ja kunnian täyttämä historia. Sille löytyy aina historiankirjoittajansa. Sukupolvi toisensa jälkeen astuu elämään kohottavien muistojen, oppien ja esimerkkien toimintaan kasvattamana, tietäen kuuluvansa kansakuntaan, joka on runsain mitoin tehnyt työtä ihmiskunnan puolesta. Voidaan näet kristilliseltä kannalta lähtien uskoakin, että kaikki ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä, niin kansakunnat kuin yksilöt; tämä ajatus suo lohtua elämän onnen jakautuessa epätasaisesti. Mutta niin kauan kuin ihmisiä on maailmassa ollut ja niin kauan kuin heitä vie...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1855: Kotimainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.8.1855
6. Öfversigt af Finska Vetenskapssocietetens förhandlingar. II. Helsingfors 1855. [Katsaus Suomen Tiedeseuran toimintaan. II. Helsinki 1855.]   Tämä katsaus kattaa huhtikuun 29. päivän 1853 ja saman päivän 1855 välisen ajan. Se sisältää lyhyitä kertomuksia Tiedeseuran kokouksista, vuosikertomukset sekä tiedonantoja, joita ei ole otettu julkaisusarjoihin mutta pidetään silti yleisemmin kiinnostavina; suurin osa on jo aiemmin julkaistu Finlands Allmänna Tidningissä. Tällä teoksella on siis varsin vähän uutta tarjottavaa yleisölle. Sen julkaisemisen aiheeksi esitetään, että Allmänna Tidning on...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1858: Puolustukseksi

Päivämäärä: 
1.7.1858
Lehtikirjoittelu jättäytyy jo vanhastaan alttiiksi väärintulkinnoille, syytöksille, jopa mainetta ja kunniaa loukkaaville herjauksille, niin ettei maksa vaivaa puhua siitä tai ryhtyä kaikkea kumoamaan tai puolustamaan. Mitä vähemmän lehtikirjoittaja taipuu mihinkään vallitsevaan mielipiteeseen, mitä enemmän hän keskittyy asiaan ottamatta huomioon henkilöitä, sitä enemmän hän joutuu loukkaamaan ennakkoluuloja, tunteita, etunäkökohtia ja itserakkautta. Vastaaminen kaikkiin loukatun herkkänahkaisuuden nostattamiin syyteryöppyihin merkitsisi palstojen täyttämistä puheella yksilöllisistä vaatimu...
Paikat: 

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1858: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.10.1858
Nya källor till Finlands medeltidshistoria, samlade och utgifna af D:r Edvard Grönblad. 1:a samlingen. Köpenhamn 1857. [Suomen keskiajan historian uusia lähteitä, kerännyt ja julkaissut tri Edvard Grönblad. 1. Kokoelma. Kööpenhamina 1857.]   Ahkeran ja taitavan kokoajan, hra Grönbladin uusi Suomen historiaa valaiseva asiakirjalisäys kuuluu lähinnä aikaan juuri ennen Kustaa I:ä ja uskonpuhdistusta 1500-luvun alussa. Siltä ajalta, 1504–24, kokoelma sisältää peräti 344 eri dokumenttia. Voi sanoa, että asiakirjat ja kirjallinen data valaisevat jo melko runsaasti Suomen keskiajan historiaa. Sama...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1859: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.9.1859
Meillä on harvoin ollut aihetta näin tyytyväisenä kertoa mitään kotimaisesta kirjallisuudesta. Mielihyvin uskommekin tämän lehden arvoisien lukijoiden tunnustavan kanssamme, että on syytä iloita kun tämä kirjallisuus nyt on kasvanut tässä ensimmäisenä esiteltävällä teoksella, joka on vastikään ilmestynyt toinen osa teoksesta   Nuija-sota sen syyt ja tapaukset. Kertoellut Yrjö Koskinen. II osa. Turussa 1859.   Tämän teoksen 1857 ilmestynyttä ensimmäistä osaa tervehdittiin yleisesti vielä köyhän suomenkielisen kirjallisuuden harvinaisena ilmiönä. Se oli osoitus tekijän vakavista tutkimuksista...
Paikat: 

Litteraturblad nro 6, kesäkuu 1860: Ruotsin kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.6.1860
Sveriges historia i sammandrag af A. M. Strinnholm. 3:dje delen. Gustaf I och hans tid [A. M. S., Ruotsin historia lyhyesti esitettynä. 3. osa. Kustaa Vaasa ja hänen aikansa]. Tukholma 1860.   Tässä lehdessä on esitelty tämän teoksen kaksi ensimmäistä osaa, joiden aiheina ovat pakanuuden aika ja katolisuuden aika. Eräässä suhteessa tämä jatko-osa pettää odotukset. Edelliset osat antoivat nimittäin aiheen olettaa, että kirjoittaja käsittelisi myös jäljellä olevat kolme vuosisataa lyhyehköinä tiivistelminä. Kun tämä kolmas osa kuitenkin kattaa ainoastaan Kustaa I:n ajan eikä neljäs esipuheess...
Paikat: 

Litteraturblad n:o 1, tammikuu 1863: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.1.1863
Kan ej. Familjemålning i två akter af J. L. Runeberg [J. L. R., En voi. Kaksinäytöksinen perhekuvaus]. H:ki 1862.   Runeberg on halunnut kirjoittaa pienen laatukuvan – näytelmän muotoon. Suurimpienkin runoilijoiden tuotannosta voi löytää merkityksettömiä palasia. Mutta heidän käsistään lähteneinä nekään eivät ole merkityksettömiä. Myöskään ”En voi” ei ole merkitystä vailla. Runebergin ei voi odottaa kirjoittavan juoninäytelmää. Kun hän luopuu eeppisestä kuvauksesta ja antaa henkilöhahmojensa ilmaista itseään näytelmän puitteissa, näiden päätehtävänä on väistämättä oman sielunsa paljastamine...