[tammikuussa 1846]

Kelpo Veljeni, 

Uuden vuoden tervehdys. Toivon, että olet saanut kirjeeni, jossa kerron huonekalujesi olevan valmiina.

Lähetän Sinulle tässä runomuotoisen käännöksen Saimaa varten, ellet pidä yritystä epäonnistuneena ja jos lisäksi arvelet lehtesi lukijoiden olevan kiinnostuneita lukemaan suomalaista kansanrunoa pitkänä katekismuksen kaltaisena tekstinä. Lisäksi saat näytteeksi alun ja lopun kiertokirjeestä, jonka kirjoittamiseen Tiedeseura antoi minulle luvan ja jota levitetään papiston keskuuteen, mutta jonka näkisin mielelläni julkaistuna jossakin sanomalehdessä, koska riistan polkuja ei voi koskaan tuntea ja siten saattaisi ehkä hyvinkin tavoittaa jonkun havaintojen tekijän aivan aavistamattomasta paikasta, jonne ensisijaisesti papistolle jaettavaa kiertokirjettä ei ole osattu lähettää. Haluaisin lehteesi vain yleiskatsauksen. Tämä yleiskatsaus on nykyisessä painoasussaan vain yhden paperiarkin ja yhden sivun laajuinen. Ellet arvele kirjoituksen murhaavan lehteäsi, lähetän sen sekä kaksi sen yhteyteen kuuluvaa puupiirrosta postitse Sinulle, jotta ne voidaan julkaista Saimassa ennen kirjeen jakelua. Vastaa minulle kuitenkin ensi tilassa, haluatko ottaa ne vastaan, jotta ei levitystä viivytettäisi suotta.

Muuten ei kuulu mitään erityisempää uutta paitsi sitä, että Ursin on harmissaan äitynyt kiukuttelemaan niin pahasti, että hän on nyt konsistorissa oppositiovoima ja on lähettänyt Kanslerille konsistoriin ja lääketieteelliseen tiedekuntaan kohdistuvan valituksen. Minun on mielestäni ollut pakko peitota lääketieteellisen tiedekunnan hylkäämää Wirzénin väitöskirjaa konsistorille vielä erikseen, vaikka se olikin erityisen vastenmielinen tehtävä. Mies nimittäin valehtelee suorittaneensa analyysejä ja tekee sen kemiasta tietämättömänä niin tyhmästi, ettei se jää keneltäkään huomaamatta. Niinpä hän selittää, ettei Radix Lopez sisällä lainkaan suoloja, mistä syystä se muka palaa kuin timantti, niin ettei tuhkaa jää lainkaan, jne. loppumattomiin. Konsistori päätti, ettei opusta jaettaisi ulkomaille. Tieteellinen omatuntoni ei sallinut minun jättää tällaista luonnontieteiden alalla ennen kuulumatonta rehellisyyden puutetta sikseen. Jos se pääsee pesiytymään luonnontieteellisiin opinnäytteisiin, ei sitä vastaan ole parannuskeinoa, sillä asia voitiin havaita vain sen takia, että Wirzén teki temppunsa kömpelösti, koska hän ei osaa kemiaa.

Pahinta on, että se tavallaan kompromettoi kreivi Armfeltin, koska hän oli etukäteen myöntänyt Wirzénille matka-apurahan olettaen, että tämä saa viran, mutta Wirzénillä ei tämän viimeisen temppunsa jälkeen liene ikinä aihetta ajatella akateemista opettajanvirkaa.

Bygdén on nimitetty sensoriksi Kuopioon. Ruhtinas Menšikovin kirje Saiman sensuurivalvonnan tiukentamisen tarpeellisuudesta lienee aiheuttanut Beckerin erottamisen, vaikka erottamisen julkistamista viivytettiin hienotunteisuudesta Beckeriä kohtaan siihen saakka, että hänen pääsynsä kirkkoherran virkaan ratkesi.

Älä houkuttele R. Tengströmiä tielle, jolla hän loistaa taiteen tuomarina yhtä kirkkaasti kuin Gyldén. Runebergin vanhaan taidearvostelijan määritelmään sisältyi aivan aiheellisesti vaatimus, että arvostelijan on itse harjoitettava sitä taiteen lajia, jota hän arvostelee. Robert näyttää lähteneen päinvastaisen periaatteen pohjalta. Hän ei ole runoilija, siispä hänen on ainakin ryhdyttävä taiteen tuomariksi. Rangaistukseksi koituu se, että hän huitoo tyhjää arvioitaan esittäessään. Koska Sinä aivan aiheellisesti kiittelit ”Vangin murhetta”, hän pitää velvollisuutenaan ylistää yhtä suuresti Törnegrenin myöhemmin kirjoittamaa balladia ”Henrik Wrede”, jokseenkin epäonnistunutta tekelettä. Alku on hyvää, mutta 5., 6. ja 7. säkeistö olisi ehdottomasti poistettava, koska niiden aiheet eivät ole luonteeltaan lainkaan ritariuteen kuuluvia (pelokkuutta, parjausta) ja ne ovat kaiken kaikkiaan sellaista höpinää, että kiivasluonteiseksi muistettu Kaarle IX olisi varmasti vastannut: ”Tuki suusi, piru vieköön, ja anna vain hevosesi minulle.” Lopussa jää epäselväksi, kumpi ratsasti pois ja pelastui, Kaarle vaiko Wrede. Minulle hän on tahattomasti osoittanut suuren kohteliaisuuden. Hän ihmettelee uudempien runojeni huonoutta, mutta minun ja Berndtsonin huolimattomuuden takia erään runon kohdalta jäi puuttumaan maininta, että se on käännös Euroopan maineikkaimpiin kuuluvan runoilijan työstä! Huom. Hän sanoo, että olen kirjoittanut luistavasti, joten minua ei voida syyttää alkutekstin pilaamisesta kömpelyyksillä. Vaikka olenkin vaatimaton, en näin ollen voi hyväksyä Robertin tuomiota. Kun en toisaalta erityisesti rehentele runoilijan laakereillani, en rupea julkisesti nolaamaan häntä, mutta kiusaanpahan häntä sillä, etten kerro, mikä runoista on käännös. Hän saa nyt jäädä arvailemaan, ja sen tähden ilmoitan Sinulle kirjoittajan vasta tuonnempana. Tämä jää unter uns [vain meidän tietoomme], sillä en kirjoita tätä Saiman toimittajalle, vaan lopetellakseni yksityisen kirjeen.

Sano pikku rouvallesi terveisiä

alttiilta ystävältäsi

JJNvr:lta

PS Olet kyllä mennyt liian pitkälle syyttäessäsi Nordströmiä ilmiantajaksi. Näyttää kuitenkin siltä, ettei hän ole tänään kovasanaisuudessa yhtään Sinusta jäljessä. – Teidän koko kiistelynne on saanut murheellisen suunnan. Vous serez bientôt usés tous les deux. [Te kumpikin läkähdytte ennen pitkää.]