Strinnholm, Anders Magnus

Strinnholm, Anders Magnus

1786–1862. Ruotsalainen historioitsija. Kunniatohtorin arvo Upsalassa 1842.

Freja nro 48, 17.6.1842: Maisteripromootio Upsalassa (Upsalasta tulleesta kirjeestä)

Päivämäärä: 
17.6.1842
Akateeminen kaupunki on ollut ääriään myöten täynnä matkustavaisia maan kaikilta kulmilta ja sen monilla lehvästöjen varjostamilla aukioilla ja kaduilla on taukoamatta sipsutellut kauniita jalkoja, nähty mustia jakkuja valkeiden hameiden yllä, mustia frakkeja valkeiden… Neitojen helakat ruusunpunaiset hatut ovat asevelvollisten nuorukaisten kiiltävien pistinten ohella vilahdelleet edestakaisin puiden tumman vehreyden edessä. Tahtookohan kukaan sanoa moitteen sanaa siitä, että yliopiston joka ikinen kirja on pysynyt useita päiviä avaamattomana, kuin sinetöitynä, ja on availtu vain pulloja in...
Paikat: 

Zacharias Haeggströmiltä

Päivämäärä: 
25.7.1843
Tukholmassa 25.7.1843   Rakas Veli Snellman!    Viimeksi tullut kirjeesi tämän kuun 17. päivältä on surettanut minua ja masentanut toiveeni siitä, että Sinulla olisi syitä ja aiheita olla toistaiseksi tyytyväinen saamaasi odottelupaikkaan. – Minun on uskottava, mitä sanot mahdottomuudesta yhdistää tulevaa virkaasi sekä tieteessä elämistä ja tieteellistä toimintaa, ja nyt esitän Sinulle valitteluni koko sydämestäni. Kirjeestäsi näkyy heti, mitä tämä ero Sinulle maksaa, ja minusta tuntui, että Sinulle tekisi hyvää saada lukea sydämellinen kirje eukoltani ja akka Nooalta [Charlotta H.]. Suokoo...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 29, 25.7.1846

Päivämäärä: 
25.7.1846
Kuopio Matkustajia on jo alkanut ilmaantua höyrylaivamatkoille tämän kaupungin, Savonlinnan ja Lappeenrannan välille, vaikka laivan aikataulut ovat pakostakin epämääräiset, koska se on hinaajana tavallista enemmän lasteista, säistä ja tuulista riippuvainen. Myös tavaraliikenne Taipaleen ja Konnuksen kanavien kautta on ollut tänä vuonna vilkkaampaa kuin minään edellisenä. Järvien pinta on tänä vuonna ollut korkeammalla kuin sen muistetaan olleen moniin vuosiin. Jatkuvien sateidenkin vaikutuksesta se on myös pysynyt melkein samalla tasolla.   Ulkomaanuutisia Peelin ja kumppaneiden ero on vahv...
Paikat: 

Kallavesi nro 1, Saiman liite, 15.8.1846

Päivämäärä: 
15.8.1846
Lukijalle Vaikka emme pidäkään pitkistä esipuheista, niin tämä on kuitenkin senlaatuinen yritys, että meidän on pyydettävä arvoisalta Lukijalta tavallista enemmän hyväntahtoisuutta. Täältä syrjäisestä maankolkasta, jossa meillä on erittäin niukasti kirjallisuutta käytössämme eikä minkäänlaista varmuutta avustajista, me rohkenemme tarjota yleisön tilattavaksi kirjallista lehteä. Me olemme siihen ryhtyneet, koska maan ”kirjallisessa keskuksessa” ei ole tehty minkäänlaista yritystä yleisluontoisemman kirjallisuuslehden suuntaan. Lisäksi tuoreet kokemukset naapurimaasta ovat osoittaneet, ettei ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, elokuu 1848: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1848
Kotimainen ruotsinkielinen kirjallisuus matelee perin hitaasti eteenpäin kaikenlaisina pikkukirjasina, joiden julkaisemisesta kerrotaan yhdellä lehti-ilmoituksella, mutta kustantajat näyttävät yleensä epäröivän niiden päästämistä kirjakauppoihin. Turussa toimiva hra Lillja näkyy kuitenkin päättäneen, että hän ei piilota julkaisemiaan teoksia lukevan yleisön silmiltä. Ainakin me olemme nähneet niitä hyvin nopeasti kuopiolaisessa kirjakaupassa. Kustantaja on ollut jopa niin kohtelias, että on lähettänyt toimitukselle kappaleen – ja se on harvinaista Litteraturbladetin tapauksessa, vaikka sitä...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, lokakuu 1848: Ruotsalainen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.10.1847
Svenska Siare och Skalder af Atterbom. 4. Delen: Thorild. [Ruotsalaisia näkijöitä ja runoilijoita, kirjoittanut Atterbom, 4. osa: Thorild] 1847. (2 pankkoriksiä).   Jos eivät syrjäinen asema ja suomalaisen kirjakauppamme tila tekisi anteeksiannettavaksi sitä, että edellisen vuoden lopulla ilmestynyt kirja esitellään tämän vuoden lopulla, löytyisi anteeksipyynnön aihe joka tapauksessa siitä, ettei tämä teos kuulu päivänkirjallisuuteen ja vuosi tai pari eivät siksi merkitse mitään sen uutuuden ja arvon kannalta. Emme todellakaan ole havainneet, että Ruotsin kansalliskirjallisuudella olisi esi...
Paikat: 

Litteraturblad nro 8, elokuu 1849: Ruotsalaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1849
I Ruotsalainen kirjallisuus on, kuten meillä aiemminkin on ollut tilaisuus huomauttaa, voinut viimeisten kolmen viisivuotiskauden aikana osoittaa vilkkaampaa, omaperäisyyden leimaamaa toimintaa ainakin neljällä eri tieteen ja kaunokirjallisuuden haaralla. Jo ennen aikaa vuoden 1835 tienoilla oli poliittinen kirjaileminen täydessä kukoistuksessa ja sanomalehtien lukumäärä kasvoi vuosi vuodelta, niin että se viimeisten 25 vuoden aikana lienee kymmenkertaistunut. Vielä seuraavinakin vuosina aina vuosien 1840 valtiopäiviin saakka vallitsi vielä erittäin vilkas poliittinen mielipiteiden vaihto. ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1855: Geijer, Macaulay, Thiers

Päivämäärä: 
5.1.1855
Onnellinen se kansa, jolla on jalojen urotöiden ja kunnian täyttämä historia. Sille löytyy aina historiankirjoittajansa. Sukupolvi toisensa jälkeen astuu elämään kohottavien muistojen, oppien ja esimerkkien toimintaan kasvattamana, tietäen kuuluvansa kansakuntaan, joka on runsain mitoin tehnyt työtä ihmiskunnan puolesta. Voidaan näet kristilliseltä kannalta lähtien uskoakin, että kaikki ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä, niin kansakunnat kuin yksilöt; tämä ajatus suo lohtua elämän onnen jakautuessa epätasaisesti. Mutta niin kauan kuin ihmisiä on maailmassa ollut ja niin kauan kuin heitä vie...
Paikat: 

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1855: Saksan historioitsijat ja historian lukuharrastus Suomessa

Päivämäärä: 
1.7.1855
Voidaan kaiketi pitää varmana, että Suomen sivistynyt luokka lukee melko vähän historiaa. Harvoin, ylen harvoin näkee millään yksityisen henkilön kirjahyllyllä historiallisia teoksia. Ja jo neljännesvuosisata on kulunut siitä, kun lainakirjastot hävisivät maamme kaupungeista: yleiselle sivistykselle siitä koitunutta vahinkoa ei toistaiseksi ole korvattu, koska ainakin paremmin varustetuissa kirjastoissa oli se historiakirjallisuus, mitä ruotsiksi oli saatavilla. Sitä ei tosin ollut kovin paljon, muttei aivan epätyydyttävääkään yleistä kansalaissivistystä silmällä pitäen. Yleisen historian a...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, tammikuu 1856: Ulkomaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
5.1.1856
Ruotsalaisella kaunokirjallisuudella ei ole kohta puoleentoista vuosikymmeneen ollut sitä vetovoimaa, josta se ennen saattoi kerskailla. Sen loistoaika alkoi Kustaa III:a ympäröivistä runoilijoista ja loppui vasta valovoimaiseen romaanikirjallisuuteen 1830-luvulla. Vaikka Leopold, Kellgren jne. olivatkin hovirunoilijoita, juuri heidän laulunsa teki kirjallisuudesta niin sanoakseni kansaan menevän ja kansallisen asian. Heitä seurasivat rouva Lenngren, Bellman, Franzén, Tegnér, Wallin, Stagnelius, Atterbom, ja kullakin suurella runoilijalla on niin ikään ollut oma suosionsa. Emme unohda onnet...
Paikat: