Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi

Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi

1786–1859. Filosofian maisteri ja lainopin lisensiaatti Upsalan yliopistossa 1812, lakitieteen tohtori 1818. Lainopin apulainen Turun akatemiassa 1813–23. Yleisen lainopin professori Turussa ja Helsingissä 1823–52. Siviilioikeuden ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa 1852–58. Helsingin yliopiston rehtori 1845–48.

Fredrik Cygnaeukselta

Päivämäärä: 
6.5.1839
Sydämeni Veli Janne!   Juuri äsken seisoi meidän sanan parhaassa ja kauneimmassa mielessä rehti ystävämme Lille avoimella ovellani ja puhui vielä siinä ystävällisiä, hyväntahtoisia sanoja. Raskaana, jopa tavallista raskaampana painaa miehen rikassisältöistä sydäntä nykyisin huoli ja huolehtiminen monista seurakunnista. Sinä tiedät, miten suuresti hänellä on muutenkin ollut lahjakkuutta rasittaa jatkuvasti mieltään monilla asioilla, joiden olen tähän saakka uskonut saavan vain kirjoissa oikeuden rasittaa peruuttamattomasti lukijaa ja (romaanin) sankaria. Kuten sanottu, hänellä on ollut näinä...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

OIKEUDENKÄYNTIPÖYTÄKIRJAT Maisteri, dosentti Johan Wilhelm Snellmania vastaan virkavirheestä ja laiminlyönnistä virantoimituksessa nostetussa oikeusjutussa Helsinki 1841

Päivämäärä: 
25.11.1837
Ote Suomen keisarillisen Aleksanterin yliopiston konsistorin pöytäkirjasta Helsingissä 25. marraskuuta 1837.   15 § Herra rehtori saattoi tiedoksi, että etelä- ja pohjoispohjalaisen osakunnan herrojen inspehtorien, professorien Hällströmin ja Tengströmin ilmoitusten mukaan eteläpohjalainen osakunta on kuraattorin vaalissa kutsunut tähän tehtävään maisteri, dosentti Jacob Hällstenin ja pohjoispohjalainen osakunta virkaatekevän kuraattorin, teologian kandidaatti, maisteri Aaron Gustaf Borgin. Koska he ovat sittemmin mainitusta tehtävästä kieltäytyneet, osakunnat ovat pyytäneet konsistoria nim...
Paikat: 
Asiat: 

Saima nro 24, 12.6.1845

Päivämäärä: 
12.6.1845
Kuopio Usein käy niin, että kauan odotetun ystävän saapumisesta iloissaan aivan unohtaa kysyä, kuinka matka sujui. Niinpä on meidänkin lehtemme unohtanut ilmoittaa kevään tulosta, että itämyrsky pani Kallaveden jäät aivan odottamatta liikkeeseen jo 25. toukokuuta ja 28. päivä jäät olivat kokonaan poissa. Tämän kuun 6. päivän vastaisena yönä lankesi hyvää tekevä sade, mutta valitettavasti liian myöhään rukiin säästämiseksi, joka kaikkialla on erittäin harvaa ja useimmilla kaskimailla, joissa on kylvetty uudisrukiilla, ne ovat kai melkein mennyttä. Nyt puhaltaa kylmä pohjoinen ja sen tuomat p...
Termit: 

Johan Jakob Nervanderilta

Päivämäärä: 
5.5.1846
[keväällä 1846]   Kelpo pašša-veikkoseni!    Sinä olet tyranni! Ja tämän minä tiesin ennestään, mistä syystä Walleenin antama tehtävä oli minunkin kannaltani epämiellyttävä, kuten kirjeessäni huomautinkin, sillä niin typerä en ollut, etten olisi ennakoinut sitä, että Sinä – faute de mieux [paremman puutteessa] – suutut minulle. Aivan kuin ennen vanhaan kalifit, jotka mestauttivat huonojen uutisten tuojat. En voinut kuitenkaan sanoa Walleenille, etten uskaltaisi suorittaa tehtävää siitä syystä, että pelkäsin Sinun kohdistavan kiukkusi minuun. Sellainen oletus olisi tietysti vahingoittanut Si...
Kirjeenvaihto: 

Saima nro 25, 27.6.1846

Päivämäärä: 
27.6.1846
Kuopio Juhannus oli täällä niin pilvinen ja kolea, että talvinen takkatuli on saanut korvata juhannusauringon paisteen. Kun opinhaluinen nuoriso on joksikin aikaa kadonnut kaduilta, sen tilalla on parin viikon ajan liikuskellut kaupungin vesiliikenteen ja rahvaan viljantarpeen tänne tuomaa väkeä. Kun puhutaan Kuopion vesiliikenteestä, saattanee monenkin epäilijän suu vetäytyä säälivään hymyyn. Tilanne on kuitenkin sellainen, että kaupungin alusten lästimäärä kestänee vertailun eräiden rannikko- ja tapulikaupunkien kanssa. Pikkuveneillä ei kuljeteta tuhansia tynnyreitä suolaa ja viljaa eikä ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 1, toukokuu 1847: Suomen kirjallisuus

Päivämäärä: 
1.5.1847
Suomen Historia, kertoi lyhykäisessä järjestyksessä Joh. Fredr. Kajaani, Kirkkoherran Apulainen Siuntiolla. 1 Osa – Helsing. 1846 (hinta 50 hopeakopeekkaa)   Olen kovin iloinen voidessani esiintyä tässä lehdessä ensi kerran yllä mainitun teoksen arvostelijana. Näin laajan ja näin tieteellisessä hengessä kirjoitetun teoksen julkaiseminen suomenkielisessä asussa on aivan poikkeuksellista nykyoloissa. Kun teos vielä on merkittävin esitys aihepiiristään, on sen esitteleminen senkin vuoksi erityisen suuri ilo. Meidän maassamme on varmaan vielä turhaa toivoa, että maamme asukkaista kansalainen, j...
Paikat: 

Johan Jakob Tengströmille

Päivämäärä: 
11.12.1847
Kuopiossa 11.12.1847   Kunnioitettu Setä!    Mitäpä voin sanoa, mitä Setä ei ole sanonut itselleen. ”Joka on jalosti sovinnossa väistämättömän kohtalon kanssa, hän on mielestämme viisas ja ymmärtää jumalalliset asiat.” Sanat ovat Epiktetoksen, ja uskoakseni ne vastaavat Sedän tunnuslausetta, jota Setä ei noudata vain opissaan, vaan myös elämässään. Tällaisessa surussa eivät mitkään sanat lohduta. Aika ja elämän vaivat, joiden takia jokaisella päivällä on omat murheensa, ovat ainoat lohduttajat. Harvat voivat tajuta menetyksen suuruuden yhtä hyvin kuin minä. Opinhan paremmin kuin useimmat mu...
Paikat: 
Kirjeenvaihto: 

Wilhelm Gabriel Lagukselle

Päivämäärä: 
14.8.1848
Kuopio 14.8.1848   Kunnioitettu veli,    Tämän mukana seuraa väitöskirjani alkuosa, josta on ollut puhe, sekä uudistettu pyyntö, että Veli pikaisesti painatusluvan hankkimalla hyväntahtoisesti myötävaikuttaisi sen painattamiseen, joka alkaa 20 p:nä. Jatkon ynnä asianmukaisen anomuksen Tiedekunnalle lähetän 25 p:nä. Kunnioittaen Veli ja palvelija Joh. Vilh. Snellman    
Paikat: 
Asiat: 
Kirjeenvaihto: 

Litteraturbladet nro 11, marraskuu 1856: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1856
Tämä luku näyttää tänä vuonna jäävän niukaksi. Varsinkin suomenkielisellä kirjallisuudella on viime aikoina ollut tavallista vähemmän tarjottavaa. Käännös Cornelius Neposta ja Sanakirja, ja maailmankuulu Münchhausen, ”Parooni Mynkhausin kummalliset matkat ja retket maalla ja merellä”, kuudes vihko kirjoituksia viinan väärinkäyttöä vastaan, ”Wilhelmi Linterin historia”, Lönnrotin sovitus kreivi Manteuffelin mukaan, ”Kristillinen ja terweellinen lasten kasvattaminen” ja ”Muhammedin eläminen ja oppi”, ovat ainoat tietoomme tulleet – ja se on todella melkein ei mitään. Kirjailmoituksissa nähdää...
Paikat: 

Litteraturblad nro 4, huhtikuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.4.1860
Reseberättelse jemte betänkande, folkskolfrågan af Uno Cygnaeus [Uno Cygnaeuksen matkakertomus sekä kansakouluasiasta esittämä mietintö.]   Tämä Finlands Allmänna Tidningin liitteenä jaettu ja muutenkin virallisesti levitetty julkaisu on jo kaikkien käsissä. Sijoitamme kirjasen otsikon tämän lyhyen kirjallisuuskatsauksemme alkuun pelkästään ilmaistaksemme ilomme siitä, että kansakoulukysymyksessä on sentään jo edetty niin pitkälle, että maassamme on mies, joka on ottanut kansakoululaitoksen perustamisen opintojensa ja elämäntyönsä yksinomaiseksi kohteeksi. Koska kirjanen sisältää pelkästään...
Paikat: