Bonsdorff, Johan Gabriel von

Bonsdorff, Johan Gabriel von

1795–1873. Filosofian kandidaatti ja maisteri 1815. Opiskeli Upsalan yliopistossa: lakitieteen kandidaatti 1816, lisensiaatti 1817 ja lainopin tohtori 1818. Senaatin kamaritoimituskunnan kamreeri 1826–44. Valtioneuvos 1844, vapaaherra 1868.

OIKEUDENKÄYNTIPÖYTÄKIRJAT Maisteri, dosentti Johan Wilhelm Snellmania vastaan virkavirheestä ja laiminlyönnistä virantoimituksessa nostetussa oikeusjutussa Helsinki 1841

Päivämäärä: 
25.11.1837
Ote Suomen keisarillisen Aleksanterin yliopiston konsistorin pöytäkirjasta Helsingissä 25. marraskuuta 1837.   15 § Herra rehtori saattoi tiedoksi, että etelä- ja pohjoispohjalaisen osakunnan herrojen inspehtorien, professorien Hällströmin ja Tengströmin ilmoitusten mukaan eteläpohjalainen osakunta on kuraattorin vaalissa kutsunut tähän tehtävään maisteri, dosentti Jacob Hällstenin ja pohjoispohjalainen osakunta virkaatekevän kuraattorin, teologian kandidaatti, maisteri Aaron Gustaf Borgin. Koska he ovat sittemmin mainitusta tehtävästä kieltäytyneet, osakunnat ovat pyytäneet konsistoria nim...
Henkilöt: 
Hällström, Gustaf Gabriel
Tengström, Johan Jakob
Hällsten, Jakob
Borg, Aron Gustaf
Wegelius, Adolf Wilhelm
Aminoff, Germund Fredrik
Pipping, Fredrik Wilhelm
Heikel, Albert
Heikel, Wilhelm
Ursin, Nils Abraham af
Chydenius, Anders Johan
Sahlberg, Carl Reinhold
Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi
Schultén, Nathanael Gerhard af
Linsén, Johan Gabriel
Sundvall, Johan Matthias
Ilmoni, Immanuel
Nordström, Johan Jakob
Rein, Gabriel
Geitlin, Gabriel
Laurell, Axel Adolf
Sjöström, Axel Gabriel
Haartman, Lars Gabriel von
Frosterus, Robert Valentin
Bonsdorff, Johan Gabriel von
Törnroth, Lars Henrik
Eneberg, Eric Gustaf
Grönvik, Lorentz Conrad
Stadius, Otto Gustaf
Sjöstedt, Gustaf Fredrik
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto

Helsingfors Tidningar nro 10, 4.2.1857: Vastaus hra v. B:n kirjoituksiin Helsingfors Tidningarin numeroissa 7 ja 8

Päivämäärä: 
4.2.1857
Allekirjoittanut on halukkaasti tunnustanut tietojensa vähäisyyden kysymyksessä, joka koskee niin rautateiden kuin kanavienkin rakentamista, ylläpitoa ym. Olen kuitenkin uskonut voivani ymmärtää ja yrittänyt myös kykyni mukaan osoittaa (Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning 1856 nro 5), että rautatie on yleisesti kanavia parempi pohjoisessa ilmastossa. Jokainen sen käsittää, sillä on helppo nähdä, että kanavat, jotka maassamme jäätyvät varhain ja avautuvat myöhään, ovat verrattain hyödyttömiä maanviljelys- ja teollisuuselinkeinoille. Hieman tutkimalla olosuhteita voidaan vakuuttua...
Henkilöt: 
Bonsdorff, Johan Gabriel von
Rydqvist, Carl Magnus
Chevalier, Michel
Teisserenc de Bort, Pierre Edmond
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Rautatiet
Vesiliikenne

Valtiovarain- ja suostuntavaliokunnan mietintö maan veroparselien muuntamisen muuttuneista perusteista, lausunnot valtiopäivillä 18.5.1867

Päivämäärä: 
18.5.1867
Herra Snellman: Kun ritaristolla on ollut tilaisuus kuulla hyvin asiapitoinen ja mielenkiintoinen esitelmä, jonka pitäneellä miehellä on sekä näkemystä että kykyä enemmän kuin monella muulla tässä maassa arvioida nyt puheena olevaa asiaa, haluan omasta puolestani lisätä varsin vähän. En kuitenkaan voi kaikilta osin yhtyä kyseisen kunnioitetun puhujan mielipiteisiin. Hän on tosin hyvin selkeällä tavalla tuonut esiin, miten sekä heikentynyt rahan arvo että jatkuvat kadot vaikuttavat verohintaan ja ruplaveroon, ja olen täysin samaa mieltä ja ihmettelen vain, että joku voi asettaa kyseenalaisek...
Henkilöt: 
Bonsdorff, Johan Gabriel von
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Senaattori
Maanviljelys
Kaupankäynti