Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi

Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi

1786–1859. Filosofian maisteri ja lainopin lisensiaatti Upsalan yliopistossa 1812, lakitieteen tohtori 1818. Lainopin apulainen Turun akatemiassa 1813–23. Yleisen lainopin professori Turussa ja Helsingissä 1823–52. Siviilioikeuden ja roomalaisen oikeuden professori Helsingin yliopistossa 1852–58. Helsingin yliopiston rehtori 1845–48.

Litteraturblad nro 8, elokuu 1860: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.8.1860
Undersökningar af finska adelns gods och ätter etc. af Wilhelm Gabriel Lagus [W. G. L., Tutkimuksia Suomen aateliston maatiloista ja suvuista jne.]   Professori, kanslianeuvos Lagus oli viimeinen jäsen siinä historiantutkijoiden koulukunnassa, jos näin voidaan sanoa, joka oli saanut oppinsa suoraan Porthanilta. Porthanin teoksillaan ja henkilökohtaisella vaikutuksellaan virittämää kiinnostusta Suomen menneisyyden tutkimiseen vei eteenpäin lähinnä hänen oppilaansa ja ystävänsä, arkkipiispa Tengström. Kiinnostuksen perivät myös viimeksi mainitun molemmat vävyt, professori Johan Jakob Tengströ...
Paikat: 

Litteraturblad nro 9, syyskuu 1861: Mitä Porthan oli

Päivämäärä: 
1.9.1861
Henrik Gabriel Porthan oli Turun yliopiston professori. Hän oli syntynyt 9. marraskuuta 1739, tuli kaunopuheisuuden professoriksi 1777, oli tämän viran ohessa yliopiston kirjastonhoitaja ja kuoli 10. maaliskuuta 1804. Professorin asema oli tuohon aikaan merkittävämpi kuin nykyisin; professorina kunnostautuminen saattoi olla suhteellisesti helpompaa; ansioituminen professorina Porthanin tasoisesti on kuitenkin kaikkina aikoina vaikeaa. Omana aikanaan hän ei johtanut pelkästään yliopiston ulkonaisia asioita, vaan loi myös pitkälti sen hengen. Ensiksi mainitussa mielessä Porthan näyttää saavut...
Paikat: 

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1861
Acta Societatis Scientiarum Fennicae [Suomen Tiedeseuran toimituksia]. Tom. VI. Helsingforsiae 1861.   Tämä Tiedeseuran toimitusten nide ei sisällä monia laajempaa yleisöä ilahduttavia kirjoituksia, koska useimmat ovat tiukasti tieteellisiä erikoistutkimuksia. Tällä kertaa on erityisen murheellista todeta, että kaksi näistä tutkielmista on lähtenyt sellaisten seuran jäsenten kynästä, jotka ovat kuolleet käsikirjoituksen luovuttamisen jälkeen. He ovat professorit af Schultén ja Woldstedt. Ensiksi mainittu oli ollut seuran sihteeri eli kokouksissa asiat esittelevä ja kaikista seuran asioista ...
Paikat: 

Nordiska resor och forskningar, 6. osa: M. A. Castrénin elämäkerta

Päivämäärä: 
30.12.1870
Kun jossakin eurooppalaisessa sivistysmaassa toimiva elämäkerran kirjoittaja haluaa vastata maineikkaan henkilön elämänkohtaloita kohtaan tunnettuun mielenkiintoon, hänellä on kuvauksensa lähtökohdaksi perusta, jonka sivistyneet lukijat tuntevat kaikkialla maailmassa. Hän ohittaa yleisesti tunnettujen asioiden kuten maan luonnonolojen, kansan historian, poliittisten ja kirjallisten tapahtumien kuvaamisen pelkästään viittaamalla niihin siltä osin kuin niillä on ollut jokin yhteys kuvauksen pääkohteeseen ja liittää niihin tämän henkilön elämänvaiheista yksityiskohtia, jotka valaisevat lähemmi...