Lindelöf, Lorenz Leonard

Lindelöf, Lorenz Leonard

1827–1908. Filosofian kandidaatti 1850, lisensiaatti 1854, tohtori 1857. Helsingin observatorion amanuenssi 1847–52, astronomian dosentti 1855. Pulkovan observatoriossa 1852–53 ja 1855–56. Matematiikan professori Helsingin yliopistossa 1857–74, rehtori 1869–72. Koulutoimen ylihallituksen ylijohtaja 1874–1902. Valtiopäivillä pappissäädyn edustaja 1885–1906. Valtioneuvos 1871. Todellinen valtioneuvos 1886. Suomen tiedeseuran jäsen 1859, sihteeri 1867–1907.

Matematiikan professuuri, lausunto yliopiston konsistorissa 29.11.1856

Päivämäärä: 
29.11.1856
Mitä lisensiaatti Lindelöfiin tulee, hänen esittämänsä opinnäyte on ensinnäkin arvioitu kiitettäväksi, ja lisäksi hän on osoittanut tieteellisen harrastuksensa ja ymmärryksensä erillisillä Pietarin tiedeakatemian bulletiinissa julkaistuilla kirjoituksillaan, joiden arvon todisteena voidaan pitää jo niiden hyväksymistä mainittuun aikakauslehteen; ja kun hänen erinomaiset älylliset kykynsä muutenkin tunnetaan, on hänen kiinnittämistään yliopistoon pidettävä toivottavana, ja pidän näin ollen häntä pätevänä asetettavaksi ehdolle avoinna olevaan professorin virkaan. Lisensiaatti Sucksdorff on to...
Henkilöt: 
Lindelöf, Lorenz Leonard
Sucksdorff, Christian Gustaf
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Yliopisto

Merenkulkukoulujen järjestämisestä, ilmoitus senaatin valtiovaraintoimituskunnalle 2.7.1861

Päivämäärä: 
2.7.1861
Suurivaltaisin Kaikkein Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!   Teidän Keisarillisen Majesteettinne Armollista käskyä alamaisesti noudattaen allekirjoittaneet ovat käyneet läpi ja tarkastaneet Helsingin ja Turun merenkulkukoulujen opettajien laatimat ehdotukset maan merenkulkukoulujen järjestämiseksi siltä osin kuin näissä ehdotuksissa esitetään kauppalaivojen päällystön ja alipäällystön jakamista luokkiin sekä näille luokille määriteltäviä oppimääriä ja saamme samalla kun alamaisimmin palautamme meille lähetetyt säädökset ja asiakirjat yhtä alamaisesti luovuttaa ohessa lausuntomme asiasta s...
Henkilöt: 
Aleksanteri II
Lindelöf, Lorenz Leonard
Weckman, Johan Henrik
Boxberg, Mauritz
Nyberg, Klas Henrik
Ekelund, Bror Mikael
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Liike-elämä

Litteraturblad nro 11, marraskuu 1861: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
1.11.1861
Acta Societatis Scientiarum Fennicae [Suomen Tiedeseuran toimituksia]. Tom. VI. Helsingforsiae 1861.   Tämä Tiedeseuran toimitusten nide ei sisällä monia laajempaa yleisöä ilahduttavia kirjoituksia, koska useimmat ovat tiukasti tieteellisiä erikoistutkimuksia. Tällä kertaa on erityisen murheellista todeta, että kaksi näistä tutkielmista on lähtenyt sellaisten seuran jäsenten kynästä, jotka ovat kuolleet käsikirjoituksen luovuttamisen jälkeen. He ovat professorit af Schultén ja Woldstedt. Ensiksi mainittu oli ollut seuran sihteeri eli kokouksissa asiat esittelevä ja kaikista seuran asioista ...
Henkilöt: 
Schultén, Nathanael Gerhard af
Woldstedt, Fredrik
Lindelöf, Lorenz Leonard
Nordenskiöld, Nils Gustaf
Willebrand, Knut Felix von
Bonsdorff, Evert Julius
Arppe, Adolf Edvard
Brunér, Edvard Jonas Wilhelm af
Ahlqvist, Karl August Engelbrecht
Andelin, Anders
Pipping, Fredrik Wilhelm
Stjerncreutz, Ivar Johan Albin
Rein, Gabriel
Lagus, Wilhelm Gabriel vanhempi
Törnroth, Lars Henrik
Moigno, François Napoléon Marie
Castrén, Mathias Alexander
Gabelentz, Hans Conon von der
Runeberg, Johan Ludvig
Ehrström, Fredrik August
Topelius, Zacharias
Kaarle XV (Carl Ludwig Eugen)
Cygnaeus, Fredrik
Döbeln, Georg Carl von
Adlercreutz, Carl Johan
Sandels, Johan August
Fieandt, Otto Henrik von
Törne, Johan Reinhold von
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 3, maaliskuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
15.3.1862
M. Alexander Castrén's Reisen u. Forschungen V. Kleinere Schriften [M. A. C., Matkoja ja tutkimuksia 5. Lyhempiä kirjoituksia]. Pietari 1862.   Tämä nide päättää sarjan, ja sen on toimittanut sarjan muutkin osat julkisuuteen saattanut akateemikko Schiefner, niin Castrénin muiston kuin Suomenkin kannalta ansioitunut mies. Matkakuvaukset käsittävät kaksi osaa, kahdessa osassa on julkaistu kansatieteelliset ja tarustoa koskevat luennot, ja käsillä oleva osa on julkaisuohjelman tämän jakson viides. Ohjelman toisessa jaksossa julkaistaan seitsemässä osassa kieliopilliset ja sanastotyöt, joiden p...
Henkilöt: 
Castrén, Mathias Alexander
Schiefner, Franz Anton von
Lönnrot, Elias
Lagus, Robert Erik
Platon
Montesquieu, Charles de Secondat, baron de la Brède et de
Hegel, Georg Wilhelm Friedrich
Lindelöf, Lorenz Leonard
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 5, toukokuu 1862: Kotimaista kirjallisuutta

Päivämäärä: 
2.5.1862
H. G. Porthans skrifter. 2:a delen [H. G. P:n teokset 2]. H:ki 1862.   Tämä Suom. Kirjallisuuden Seuran kustannuksella julkaistun laitoksen toinen osa sisältää Chronicon Episcoporumin [Suomen piispain kronikan] jatko- ja päätösosan. Edellisessä osassa käsiteltiin aika maan ensimmäisestä valloituksesta vuoteen 1412 eli Henrik-piispasta Turun 16. piispan Bero II:n kuolemaan; toinen osa jatkuu vuoteen 1576 ja kattaa seuraavien yhdentoista piispan virkakaudet. Mikael Agricola on kahdeskymmeneskuudes, ja hänen aikaansa asti Porthanilla on ollut Juustenin niukkasanainen kronikka runsaiden huomaut...
Henkilöt: 
Porthan, Henrik Gabriel
Bero II Balk
Agricola, Mikael
Horatius (Quintus Horatius Flaccus)
Blomstedt, Oskar August Frithiof
Qvist, Adam
Hanelles, Salomon
Forsström, Karl Ferdinand
Lagus, Robert Erik
Rehbinder, Robert Henrik
Aleksanteri I
Nikolai I
Grotenfelt, Adolf
Lindelöf, Lorenz Leonard
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Kirjallisuus

Litteraturblad nro 7, heinäkuu 1862: Jatkopohdiskelua hra professori Lindelöfin vaatimuksista, jotka koskevat ääntenlaskentaa ehdollepanoissa

Päivämäärä: 
1.7.1862
Hra Lindelöf on ”Juridiskt Albumin” 2. sarjan 1. vihkossa ottanut tehtäväkseen vastaamisen niihin vastahuomautuksiin, jotka olemme kohdistaneet hänen aiempiin vaatimuksiinsa, jotka koskevat menetelmää ja ääntenlaskentaa päätettäessä ehdollepanosta virkojen täyttämistä varten. Tämä vastaus vaatii kumoamista vielä uudemman kerran. Pyydämme aluksi, että hra L. suo meille hyväntahtoisesti anteeksi tulkintamme hänen edellisen kirjoituksensa loppusanoista. Olemme ilahtuneet havaitessamme, että hra L:n selityksen mukaan niihin ei sisälly olettamaamme merkitystä, että ne siis olisivat merkinneet ko...
Henkilöt: 
Lindelöf, Lorenz Leonard
Napoleon I (Bonaparte)
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies
Hallinto

Litteraturblad nro 10, lokakuu 1862: Hra Lindelöfin viimeisessä puheenvuorossaan esittämän todistelun arviointia

Päivämäärä: 
1.10.1862
Murhemielin toteamme, että herra professori L. on pitänyt tarpeellisena muun todistelunsa lisäksi vakuuttaa, että me olemme kysymystä koskevassa keskustelussa omaksuneet ”suvereenin” ja ”diktatorisen” asenteen. Hra L:kin lienee havainnut, että olemme melko laveasti perustelleet käsitystämme matematiikan ja laskutaidon merkityksestä hengenelämän asioissa. ”Filosofian” merkityksestä emme sen sijaan ole sanoneet sanaakaan. Kun hra L. ei nyt esitä meidän käsityksemme torjumiseksi mitään muita vastaperusteluja kuin juuri lainaamamme nimittelyt, kukaan ei erehtyne siitä, kumpi osapuoli menettelee...
Henkilöt: 
Lindelöf, Lorenz Leonard
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Sanomalehtimies

Pituus-, tilavuus- ja painomittojen metrisen järjestelmän käyttöönotto, lausunto senaatin täysistunnossa 21.3.1864

Päivämäärä: 
21.3.1864
...jolloin senaattori Snellman lausui, – että kun säädyt ovat omasta puolestaan hylänneet esityksen nykyisin käytössä olevien jalka- ja naulamääräisten mittojen ja painojen jakamisesta desimaalijärjestelmän mukaan, mutta sitä vastoin puoltaneet Hänen Keisarillisen Majesteettinsa esityksen mukaisesti pituus-, tilavuus- ja painomittojen järjestämistä useissa Euroopan maissa käyttöön otetun metrijärjestelmän mukaisesti, jota uudistusta myös keisarillinen senaatti on aiemmin puoltanut, katsoi senaattori kuuliaisuutensa Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollista määräystä kohtaan lähinnä vaat...
Henkilöt: 
Laurell, Gustaf Fredrik
Avellan, Carl Christian
Pipping, Johan Fridolf
Moberg, Adolf
Becker, Frans Josef von
Lindelöf, Lorenz Leonard
Soldan, August Fredrik
Lindström, Bror Alexander
Neovius, Edvard Engelbert
Aleksanteri II
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Senaattori

Pituus-, tilavuus- ja painomittojen metrisen järjestelmän käyttöönotto, lausunto senaatin talousosastossa 9.5.1864 (salainen)

Päivämäärä: 
9.5.1864
Kun senaattori Snellman oli tarkemmin selvittänyt komitean asettamisen tarkoitusta, ja että komitean pitäisi antaa keisarilliselle senaatille esitys asetukseksi pituus- ja tilavuusmittojen ja painojärjestelmän muutoksesta maassa metrisen järjestelmän mukaiseksi, syntyi aiheesta keskustelu. Komitea katsoi, harkittuaan kaikkia sellaiseen uudistukseen liittyviä seikkoja, että uudistus olisi heti toteutettava kokonaisuudessaan, ja että perusyksiköiksi olisi otettava: pituusmitaksi metri = 40 tuumaa, pintamitaksi hehtaari = 2 tynnyrinalaa, tilavuusmitaksi hehtolitra = 38 kannua sekä painomitaksi...
Henkilöt: 
Moberg, Adolf
Lindelöf, Lorenz Leonard
Neovius, Edvard Engelbert
Paikat: 
Helsinki
Asiat: 
Senaattori